torstai 27. maaliskuuta 2008

Eksegeettistä vääntöä Länsi-Savossa

Ensimmäistä kertaa paikallinen Länsi-Savo julkaisi tekemäni vastineen Uuden testamentin tulkintaan ja erityisesti Johanneksen evankeliumiin liittyvissä kysymyksissä koskien Urpo Karjalaisen pääsiäisen ajankirjoitusta täällä. Oma vastineeni löytyy täältä. Lukijakuntaa lehdellä on arviolta 65 000 ja levikki 25 000.

10 kommenttia:

Julle kirjoitti...

Hyvä hyvä...

Tulkinta ja tutkimus on aina jossain määrin sidottu ennakko-oletuksiin ja -odotuksiin.

DrMark kirjoitti...

Miten, Esa, suhtaudut Bauckhamin ja kumppaneiden (The Gospels for All Christians) argumentteihin esim. siitä, kuinka nopeasti evankeliumit, kirjeet yms. levisivät ensimmäisellä vuosisadalla eri seurakuntien ja kristillisten keskusten välillä?

Matti Kankaanniemi kirjoitti...

Tuo teesi "Jeesus ei olisi puhunut pakanan kanssa" on mielestäni koko jutun heikoin.
1) Tutkijoiden harvinaisen laaja konsensus pitää Jeesuksen ateriayhteyttä rituaalisesti epäpuhtaiden kanssa faktana. Näin ollen Jeesus saattoi hyvinkin keskustella rituaalisesti epäpuhtaiden pakanoiden kanssa.

2) Mistä tiedämme juutalaisten välttäneen keskustelua pakanoiden kanssa? Juutalaisuudessa tapahtui voimakasta separoitumista erityisesti Jerusalemin tuhon jälkeen. Toisen temppelin aikaisessa juutalaisuudessa tämän separaation jyrkkyyttä ei tarkkaan edes tiedetä. Ateriayhteyden välttäminen pakanoiden kanssa johtui pelosta syödä vahingossa saastaista ruokaa tai verta, ei pakanoista itsestään.

Ja Pilatuksesta...
Pilatus oli julma despootti...ja toisaalta myös hankalassa poliittisessa asemassa. Hänen oli pakko myötäillä juutalaisia johtajia turvatakseen verotulojen tasaisen virran Roomaan. Pilatuksen käyttäytyminen Johanneksen evankeliumissa on kaikin tavoin mielekästä historiallisten lähteiden valossa.


...Dr Markin kysymystä tarkentaen. Loveday Alexander käsittelee kyseisessä kirjassa tätä kopiontinopeuskysymystä "Ancient Book Production and the Circulation of the Gospels"

Ja ajoituksesta...
Johanneksen evankeliumin ajoittaminen on toivottoman vaikeaa. Käykääpä läpi pino Johanneskommentaareja ja etsikää pitäviä argumentteja, jotka osoittaisivat evankeliumin vuoden 70 jälkeen kirjoitetuksi. Jag hittade inga!

Isä Pekka O. M. Leivo kirjoitti...

Olikohan niin, että armoitettu opettaja Taina Karhu on tehnyt joskus jonkinmoisen selvityksen ja väitöksen luonteisen siitä, että Johanneksen evankeliumi on kirjoitettu ennen vuotta 70. Jotenkin muistelen sellaista.

Tuo Esan teksti toteuttaa sellaista haavetta, jota olen jo pitkään ollut aikeissa toteuttaa. Kyseessä on Jumalan tuntevien teologien tekstien vieminen maallisten lehtien sivuille kannanottoina ajankohtaisiin sekä poliittisiin että uskonnollisiin kysymyksiin.

Esa Hyvönen kirjoitti...

drmark:

Tilasin tuon kirjan vastaikää Amazonilta johtuen Loveday Alexanderin artikkelista. Se ei ole saapunut vielä. Otan kantaa sitten, kun olen lukenut sen.

Matti:

Aiemmin Johanneksen evankeliumi ajoitettiin kirjoitetuksi 100-120 jKr. johtuen siitä, että apostoliset isät Ignatius ja Polykarpos eivät viitanneet Johanneksen evankeliumiin kertaakaan omissa kirjoituksissaan. Tämä on outoa, koska Ignatius oli Johanneksen opetuslapsi ja Polykarpos Ignatiuksen. Aikaisin historiallinen viite Joh. ev. oli gnostilaisen Magin, joka arveli, että Kerinthius kirjoitti sen. Tämä viite on riittänyt perustaksi sille, että Joh. ev. kirjoitettiin Vähä-Aasiassa, Efesoksessa, sen lisäksi, että jotkin kirkkoisät ajattelivat samoin myöhemmin.

P 52 fragmentin löydön jälkeen on selvää, että ajoituskysymys aikaistuu ainakin vuosiin 80-90 jKr. Mutta miksi Joh. ev. ei näyttäydy aikaisissa kristillisissä dokumenteissa tärkeänä evankeliumina? Vasta Origenes, Irenaeus ja Theofilus nostavat tämän evankeliumin monien tietoisuuteen, kun taas Matteukseen ja Luukkaaseen (ehkä myös Markukseen) viitataan jo 100-luvun alussa. On siis ilmeistä, että tämä evankeliumi levisi hitaaaasti kristittyjen joukkoon verrattuna synoptisiin evankeliumeihin - varsinkin Matteukseen.

DrMark kirjoitti...

Esa ja Pekka:

Hienoa, että teiltä riittää paukkuja näiden sekulaarissa lehdistössä usein esitettyjen, kristinuskoa koskevien "faktojen" kyseenalaistamiseen. Itsekin pitkään haaveilin tuosta, mutta palautekirjoitusten kanssa tuli useamman kerran takkiin (=kaikki toimittajat eivät tykkää julkaista kristinuskoa fiksusti puolustavia kirjoituksia) sillä seurauksella, että luovuin ainakin toistaiseksi koko puuhasta. Olkoon teillä enemmän siunausta ja menestystä tuossa missiossa!

Esa: Tuota Bauckhamin toimittamaa kirjaa on pidetty monin paikoin paradigmaamuuttavana. Kaikki artikkelit eivät ole aivan yhtä hyvätasoisia, mutta kokoelmassa on muistaakseni muitakin hyviä kuin Alexanderin artikkeli.
Toki kritiikkiäkin on tullut, mm. David Sim, “The Gospels for All Christians? A Response to Richard Bauckham”, JSNT 84: 3-27. Muistaakseni muuallakin on näkynyt reaktiota vastaan, mutta toisaalta kritiikkiäkin on jo ehditty kritisoida.

Ehkä kuitenkin voidaan jo sanoa, että teoria eri kaupungeissa olevista, hermeneuttisesti eristäytyneistä kristillisistä yhteisöistä - joilla ei ole mitään kontakteja naapurikaupunkien kristillisten yhteisöjen kanssa ja jotka eivät välitä heidän hallussaan olevista evankeliumeista tai kirjeistä - voidaan jo hylätä. Ainakin ajatus siitä, että evankeliumin leviäminen yhdestä kaupungista johonkin toiseen kaupunkiin kestää esim. 10 vuotta, tuntuu kovin utopistiselta.

Matti Kankaanniemi kirjoitti...

David Simin kritiikki on mielestäni aika hataraa. Ongelmana on lisäksi se, että Sim pyrkii selvästi puolustamaan omaa omituista Matteus-yhteisö-teesiään. Hänen kirjansa Matteus-yhteisöstä on erittäin huono. Luin sen erittäin perusteellisesti viime kesänä.

Michael Bird on vastannut hyvin kritiikkiin artikkelissaan: " (2006)“Bauckham’s The Gospel For All Christians Revisited” European Journal of Theology Vol. 15, 5-13.

DrMark kirjoitti...

Juu, ei Simin kritiikki minuakaan vakuuttanut, mutta akateemisen tasapuolisuuden nimissä piti mainita myös vastakkaisia näkemyksiä :-)

Birdin artikkeli lienee hyvätasoinen, mutta muistelisin nähneeni vielä muitakin. Aihe on omia intressejäni ajatellen kuitenkin sen verran kehällinen, että en ole kirjannut noita viitteitä mihinkään.

Esa Hyvönen kirjoitti...

drmark:

Olen samaa mieltä, että kristityillä oli yhteys toinen toisiinsa johtuen lähetysliikkeen voimasta. Ja ehkä joitakin hermeneuttisia eroja oli olemassa. Tämän todistaa varhaisjuutalaisuudesta Hillelin ja Shammain koulukunnat sekä kristillisyydestä Antiokian ja Aleksandrian koulukunnat. Toisin kuin Hillelin ja Shammain koulukunnat kristilliset koulukunnat olivat sidoksissa paikkakuntiin aluksi, kunnes Aleksandrian koulukunnasta kehittyi läntinen kirkko ja Antiokian koulukunnasta itäinen kirkko. Mutta on kyseenalaista tulkita, että evankeliumien kohdalla olisi näyttöä koulukunnista.

Julle kirjoitti...

Isä Leivolla oli muuten helluntai-iisraelia järkyttävä kirjoitus RV:n mielipidepalstalla.

Olen uskaltanut mainita ajatuksen Iso Kirjan tunneilla vain ohimennen provosoidakseni keskustelua SiCafessa.

Mutta ajatuksessa (että eihän sitä tiedä, vaikka Israel joutuisi vielä uudelleen pakkosiirtolaisuuten) on ideaa, varsinkin kun ottaa huomioon, että tulkinta profetioiden moninkertainen toteutumista on enemmän spekulaatiota kuin Raamatusta nouseva näkemys.