keskiviikko 16. heinäkuuta 2008

Nainen pelastuu synnyttämisen kautta (1. Tim 2:15)

Eräs Uuden testamentin vaikeimmin tulkittavia jakeita löytyy Paavalin kirjeenvaihdosta Timoteukselle. 1. Tim 2:15:ssa kirjoitetaan seuraavasti: "Hän pelastuu lapsen synnytyksen kautta, jos hän pyysyy uskossa, rakkaudessa ja pyhityksessä yhdessä siveellisyyden kanssa" (σωθήσεται δὲ διὰ τῆς τεκνογονίας, ἐὰν μείνωσιν ἐν πίστει καὶ ἀγάπῃ καὶ ἁγιασμῷ μετὰ σωφροσύνης.) Vain kursoorinen lukeminen tätä jaetta käsitteleviä kommentaareja, artikkeleja ja monografioita osoittaa sen, että niin monta kuin on tulkitsijaa niin monta on myös mielipidettä. Tämä jakeen tulkintahaasteet tulevat esille seuraavissa kysymyksissä: 1) Onko tämä jae ristiriidassa jatkuvasti Uudessa testamentissa toisten opetuksen kanssa, että ihminen pelastuu uskon kautta? Täytyykö naisen synnyttää pelastuakseen? 2) Mikä on subjekti? Apodosis (päälause) on yksikön kolmannessa persoonassa, kun taas protasis (ehtolause) on monikon kolmannessa persoonassa. Onko näiden verbien subjekti eri, ja jos on tai jos ei ole, keneen subjekti viittaa? 3) Mikä on pääverbin σωθήσεται merkitys? Sanakirjamääritelmien mukaan se voi viitata fyysiseen turvallisuuteen (nainen on turvassa synnytyksen vaaroilta), mutta myös hengelliseen pelastumiseen. 4) Mikä on preposition διὰ merkitys? Viittaako se tapaan (nainen pelastuu vaikka hän synnyttää) vai instrumentaalisuuteen (nainen pelastuu synnyttämisen kautta), vai mihin? 5) Koska τεκνογονίας on hapax legomenon, sen tarkka merkitys on vaikea määritellä. Mitä se tarkoittaa? 6) Mikä on apodosiksen ja protasiksen välinen suhde? Ja kuinka 2. Tim 2:15 sijoittuu ympäröivään asiayhteyteen? Jos sinulla on perusteltuja vastauksia esitettyihin kysymyksiin, olisin iloinen saadessani lukea niitä. Lisäksi toivon myös keskustelua näiden kysymysten implikaatioista, jos päätät hyväksyä jonkun tietyn tulkintatavan. Ehkä saatat pystyä eristämään lisää kriittisiä kysymyksiä tästä jakeesta, johon eksegeetin on vastattava onnistuakseen sen selittämisessä.

23 kommenttia:

Boethius kirjoitti...

Osassa Paavalin kirjeitä on kyllä ihan käsittämättömän naisvastaisia asenteita. Tämähän ei suinkaan ole ainut sillä saralla, joskin ainut joka linkittää naisten pelastuksen lasten synnyttämiseen.

Kun noita jaksoja vertaa siihen historian kehitykseen, joka seurakunnassa varsin nopeasti johti naisten aseman alistamiseen miehen alapuolelle, niin väkisinkin tulee miettineeksi, että josko niissä ajatuksissa onkin jotain perää, jotka väittävät etteivät nämä Paavalin ns. paimenkirjeet, olisi alkuaan lainkaan lähtöisin Paavalin (tai hänen kirjurinsa) kynästä.

Julle kirjoitti...

Uskoisin helposti kontekstin harhaopilliseen (esim. 1 Tim 4. luku ja 4:3) hurmokseen, jossa saatettiin opettaa jopa naimattomuutta/sukupuoliyhteyttä
ömyyttä avioliitossakin -ilmeisesti, ettei henki sekoittuisi epäpuhtaaseen materiaan.

Vaikka Paavalikin toisaalla rohkaisee pikaisen tulemuksen toivossa kaikkia pysymään omissa lesteissään, niin ym. mainittuun syyhyn hän ei yhdy.

Näin voisi ajatella, että nainen(yks.)/naiset (mon.) voivat harhaopetuksesta poiketen pelastua eli olla hengellisesti turvassa, vaikka synnyttävätkin (eli ovat sukupuoliyhteydessä), jos vain muutenkin ovat uskossa, rakkaudessa ja eivät härskejä harrasta (eli harrastavat suojaamatonta yhdyntää vain avioliitossa ;).

Epätarkasti, mutta summittain näinkin voisi olla.

Julle kirjoitti...

Redaktiokritiikki ja tekstikritiikki erikseen, mutta Boethiuksen kommenttiin sen verran, että uskon Raamatun kirjoja kirjoitetun sekä omakätisesti kirjan nimessä olevan henkilön toimesta että kirjureiden toimesta. Jos yhdelle nimettyjä tekstejä on enemmän, tämä selittäisi esim. tekstikritiikin löytämiä ongelmia. Kirjurit ovat muokanneet sanelut oman taustansa/kielioppinsa/sanavalikoimansa mukaiseksi - ja päin vastoin.

Mutta logiikkani kyllä puoltaa sitä, että alkuperäistä kirjoitushetkeä lähempänä olevat tahot ovat pystyneet meitä paremmin määrittelemään/nimeämään esim. kirjeiden kirjoittajat/sanelijat. Vähän myöhässä tullaan ja spekulaation puolelle pakosti mennään nykytutkimuksessa ainakin kirjoittajiin liittyvissä kysymyksissä, muuten esim. lähdekritiikki tarjoaa makoisi paloja.

Boethius kirjoitti...

Niin, nykylukija on tietenkin auttamatta myöhässä, vähän joka asian suhteen. Se ei silti näyttäisi estävän, esim. helluntai-eksegeettejä tekemästä vallan toisenlaisia tulkintoja raamatun kirjeistä, kuin mitä ensimmäisten vuosisatojen isät tekivät. ;) Tämä naisen asema seurakunnassa, voisi käydän hyvin esimerkistä, eikö totta?

Spekulaatiotahan tämä kaikki monilta osin kuitenkin on. Tuossa kofrenssin paneelikeskustelua käsittelevässä keskustelussa joku toikin esiin Hanno Heinon ajatuksen siitä, miten kaikki Raamatun tulkinta on eräänlaista mielen katedraalien rakentamista. Toisen katedraali pysyy paremmin koossa, jos olettaa UT:n kirjoittajien olevan juuri ne, jotka tekstien alussa kirjoittajiksi mainitaan. Toisen katedraaliin taas romahtaa, jos pitäytyy siinä oletuksessa ja yrittää yhdistää 1.timoteuskirjeen opetuksia naisista, vaikkapa Jeesuksen, varsin naismyönteisiin asenteisiin ja opetuksiin.

Julle kirjoitti...

Monet Paavalin "naisvihaa" sisältävistä kommenteista selittyisivät kyllä "gnostilaisuuden" ylikorostuneella neitseyden/naisjumaluuden korostuksella. Sen ajateltiin opettavan ylivaltaa mieheen nähden (tai ainakin sen uskotaan opettaneen ;).

Paavali olisi siis vetänyt "liinat tiukalle" noiden piirien vaikutusalueilla, muilla alueila taas olleen lepsumpi.

No, uskottavaa? Kirjeitähän kirjoitellaan aina tietyssä tilanteessa tiettyyn tilanteeseen tietylle yleisölle, meille ja meidän ajan tutkijoille Paavali ei kirjoittanut mitään!

Esa Hyvönen kirjoitti...

Boethius:

Jos Paavalin teksti naisen osasta shokeraa, on syytä tutustua laajemmin antiikin patriarkaalisiin kirjoituksiin. Paavalin asenteet naisia, orjuutta ja lapsia kohtaan on yhtenevät vapaiden, aikalaismiehien kanssa. Tältä osin historian kehitys naisen alistamisesta on historiallisesti non sequitur (väärä johtopäätös).

Päinvastoin kristilliseen uskoon sisältynyt aines on pitkässä juoksussa johtanut orjalaitoksen kukistumiseen lännessä, naisen aseman parantumiseen sekä lasten oikeuksiin. Tosin tästä ja muista Paavalin teksteistä käydään ns. naispappeuskeskustelua. Onko pappeuskysymys patriarkaalisen kulttuurin viimeinen linnake vai Jumalan suosima kaikki aikakaudet läpäisevä periaate?

Isä Pekka O. M. Leivo kirjoitti...

Kirjeen kontekstin huomioiden mielestäni on aika selvää, että kyseessä on pelastuminen huonosta ja sopimattomasta elämästä, johon eronneet tai nuoret lesket voivat helposti joutua. Naimisissa oleva, joka synnyttää lapsia, ei ehdi hummaamaan.

Esa Hyvönen kirjoitti...

Leivon huomio on hyvä. Sillä pyöritellessäni tätä jaetta huomasin, että ko. tulkinta on mahdollinen jakeen 2:15 kohdalla seuraavin perustein. Ensiksi kuitenkin käännös, jota Leivon huomio tukisi:

"Hän pelastuu lapsen synnyttämisen kautta siveydessä, jos he pysyvät uskossa, rakkaudessa ja pyhityksessä."

(Tässä käännöksessä nomini "siveydessä" on siirtynyt jakeen lopusta "pelastua" verbin adverbiaaliksi. Muutoin se olisi ehtolauseen verbin "pysyä" adverbiaali).

Perustelut:

1) Ehtolauseen datiivinominit seuraavat EN-prepositiota (uskossa, rakkaudessa, pyhityksessä) ja viimeinen genetiivinomini seuraa META-prepositiota. Miksi tätä viimeistä nominia ei kirjoitettu myös EN-preposition kanssa ja datiivissa? Tämä antaa mahdollisuuden sille, että alunperin kirjoittaja ei ajatellut sitä osana ehtolausetta, vaan selityksenä lapsen synnyttämiselle siveyden seurauksensa.

2) Lapsen synnyttämien ja siveys ovat yhteismitallisia asioita. Molempia asioita edellyttää avioseksi.

3) Jae 2:9 mainitsee jo tämän siveysvaatimuksen.

4) Jakeen 2:9 monikollisuus selittäisi myös ehtolauseen monikollisuuden.

5) Tällöin verbi "pelastaa" tulisi tulkita eettisesti: uskoa, rakkautta ja pyhitystä seuraa tietynlainen elämäntapa. Tämä täyttää konditionaalilauseen syy-seuraus yhteyden: "Jos he pysyvät uskossa, rakkaudessa ja pyhityksessä, sitten hän pelastuu synnyttämällä siveydessä."

Esa Hyvönen kirjoitti...

Jatkoa edelliseen:

Nyt tehtävä kreikankielisen Uuden testamentin lukijoille (t. muutoin koineekreikan tekstien lukijoille): etsi päälause + ehtolause rakennelmia, jossa päälause katkeaa ja jatkuu ehtolauseen jälkeen. Edellinen tulkinta edellyttää sen, että tämänkaltainen kieliopillinen ilmiö on mahdollista.

keltanokka kirjoitti...

Jouduimme syksyllä selaamaan kommentaareja tähän raamatunkohtaan liittyen. Tässä blogissa esitettyjä tulkintoja ei niissä ollut, joten tämä on huippu-kiinnostavaa! Saisinko kysyä yhden kysymyksen? Kommentaareista löytämistäni teorioista/selityksistä katu-uskottavimman mukaan naiset kävivät Artemiksen temppelissä (kirjettähän pidetään Efesoon kirjoitettuna) rukoilemassa, että saisivat selvitä hengissä synnytyksestään. Sen kummempaa synnytysvalmennusta tai lääkärinapua ei ilmeisesti ollut ja naiset olivat tottuneet luottamaan Artemikseen yhtä varmasti kuin me keskussairaaloiden kätilöihin ja kipulääkkeisiin. Nyt Paavali sitten rauhoittelee naisia, että kyllä te selviätte hengissä synnytyksestänne ilman Artemiksen temppelissä käymistäkin (ja kaikkea muuta miesten alistamista, mitä se kultti piti sisällään kuten Julle antoikin jo ymmärtää). Tukeeko kreikka tällaista tulkinta-vaihtoehtoa???


Jes, tehkää lisää havaintoja kreikasta muutenkin!! (ja sori kun en vielä pysty vastaamaan tuohon lauserakenne-haasteeseen... ehkä parin vuoden kuluttua...)


PS. Boethius, lue Paavalin kirjeitä kokonaisvaltaisesti ja aseta ne historialliseen kontekstiinsa, niin et päädy ihan heti käsitykseen naisvastaisuudesta. Tai niinhän tässä aiemmin jo todettiinkin. Ja näkisin eroa myös siinä, että lähempänä kirjoitusajankohtaa eläneet tiesivät meidän sukupolveamme varmemmin kirjeeseen dokumenttina liittyneet faktat, kuten kirjoittajan, kun taas niiden sisältöön suhtautuminen (=tulkinta ja sovellus, vaikka sitten naisten asemaan liittyen) vaihteli aina henkilön omien silmälasien mukaan, kaikkina vuosisatoina. Eli en näkisi ristiriitaa siinä, että uskomme alkuperäiseen (tai niin alkuperäiseen kuin on ja jos useampia on niin perustelluimpaan) näkemykseen kirjoittajasta mutta emme silti yhtyisi kaikkien inkvisitio-isien tulkintoihin.

keltanokka kirjoitti...

Tarkennuksena tuohon edelliseen: kommentaari siis antoi ymmärtää, että "synnyttämisen kautta" voidaan kääntää myös "synnyttämisen läpi". Eli nainen selviää synnytyksen läpi hengissä. Voiko näin kääntää?

Esa Hyvönen kirjoitti...

keltanokka:

Palaan tuohon aloitukseen: tämän tekstin kohdalla niin monta kuin on tulkitsijaa niin monta on myös mielipidettä.

1. Tim 2:15 asiayhteydessä jae 14 viittaa naisen tulleen petetyksi. Julle viittasi jo 1. Tim 4:3 ja luvun neljä alun asiayhteyteen, joka voisi olla myös tulkinta-avain käsillä olevaan jakeeseen. Mutta itse en näe tätä yhteyttä perusteltuna.

Luku neljä olettaa, että joku opetti askeettisuuden ja selibaatin ihanteita kristityille ja tämän olevan myös Efeson seurakunnan ongelma -- liika asekeettisuus ja selibaatti, kun taas 1. Tim 2:9 ja 15 antavat olettaa, että joidenkin naisten tulisi hillitä omaa seksuaalista käyttäytymistään. Näiden kahden äärilaidan yhteensovittaminen vaatii tulkinnallista akrobatiaa, jota minä en osaa. Mutta jos Jullella on asian puolesta parempia argumentteja olisin kiinnostunut niistä.

Mitä kreikankieleen tulee Artemis-temppeli hypoteesi on mielestäni kaukaa haettu, koska esim. Paavalin korinttilaisen kirjeenvaihdon mukaan Paavali nimesi ja kuvasi korinttilaisen temppelikultin selkeänä taustana Korintin seurakunnan monille ongelmille. Tässä yhteydessä emme löydä edes hyvää rinnastusta siihen ja näyttäisi siltä, että 1. Tim 2:9-15 koskee enemmän seurakunnan sisäistä järjestystä.

Esa Hyvönen kirjoitti...

Tämän ketjun aloituksen 3) puhuu yhtenä, mahdollisena vaihtoehtona naisen pelastumista synnytyksen vaaroilta. Mutta tällöin on selvitettävä pääverbin pelastaa merkitys - viittaako se hengelliseen pelastumiseen vai fyysiseen turvallisuuteen? Jos jälkimmäinen on mahdollista, se edellyttää prepositiolta DIA juuri tätä "läpi" kääntämistä. Tosin tämä vaihtoehto on kaukainen, koska DIA seuraava nomini on genetiivissä. DIA + nomini akkusatiivissa vastaisi tätä vaihtoehtoa "synnyttämisen läpi" ilman vaikeauksia.

Boethius kirjoitti...

Niin, eihän Paavalin kaikista kirjeistä suinkaan välitys samanlainen naisvastainen asenne, nämä pastoraalikirjeet ovat siinä suhteessa poikkeuksia. Vaikka onhan korintolaiskirjeessäkin on toki pari vastaavaa jaetta, joita tosin osa tutkijoista pitää myöhempinä lisäyksinä, mutta kuten Julle totesi, näiden asioiden selvittämiseen me olemme kovasti myöhässä.

Minusta on kuitenkin mielenkiintoista, miten jumalallinen inspiraatio on selvästi sidoksissa ympäröivään yhteiskuntaan ja sen arvoihin. Tuo orjuus, jonka Esa mainitsi, on hyvä esimerkki, tämän naisteeman lisäksi. Julle kirjoitti osuvasti, todetessaan ettei meille ole kirjoitettu mitään. Raamatun tekstit kirjoitettiin tiettyihin tilanteisiin, tietyille ihmisille ja vastaanottajien elämäntilanne, kulttuuri ja tavat säätelivät suuresti sitä millaiseksi tämä "Jumalan sana", muodostui. Nähtävästi sellaiset teemat kuin naisten asema, orjuus, jne... ovat Jumalan perspektiivistä melkoisen kehällisiä kysymyksiä, niin kehällisiä, että niitä koskeva normisto voi muuttua aina ympäristössä vallitsevien arvojen mukaan.

Naisteemassa tämä mukautuminen ympäristöön, näkyy minusta siinä, ettei Jeesuksen puheista vastaavaa naisvastaisuutta havaitse, pikemminkin päinvastoin. Oliko Palestiinassa naisten asema sitten selvästi parempi ja avarampi, kuin Kreikassa, tai Roomassa? Ehkäpä...

Boethius kirjoitti...

Esa hyvönen kirjoitti: "kristilliseen uskoon sisältynyt aines on pitkässä juoksussa johtanut orjalaitoksen kukistumiseen lännessä, naisen aseman parantumiseen sekä lasten oikeuksiin."

Haluaisin mielelläni kuulla mitkä raamatusta löytyvät ainekset ovat johtaneet naisten aseman parantumiseen lännessä? Jos oikein muistelen, niin ei ainakaan varakkailla naisilla ollut yhtään hullumpi asema Rooman valtakunnassa, ennen kristinuskoakaan. Enkä myöskään muista kristillisellä kirkolla olleen kovinkaan suurta roolia 1900-luvulla tapahtuneessa naisten aseman suuressa ja radikaalissa muutoksessa...

Lasten asemaan historiassa en ole itse juuri perehtynyt, mutta nähdäkseni Raamatusta löytyvillä aineksilla on ollut myös suuri rooli orjuuden puolustamisessa, eikö totta?

Isä Pekka O. M. Leivo kirjoitti...

Tuo orjuus ja nais kysymys menee mielestäni niin, että Raamatusta löytyy juttuja puolesta ja vastaan (myös UT:n puolelta) ja että kristityt eivät noin yleensä ole olleet mitenkään aktiivisia tai ainakaan nopeatempoisia asiantilan parantamisessa.

Kuitenkin niitä henkilöitä, jotka ovat saaneet aikaan orjuuden vastaisuuden ja naisten aseman parantumisen on Raamatun jotkut osat siihen inspiroineet, ja osa asioihin vaikuttajista on ollut kristittyjä ja perustelleet toimiaan Raamatulla.

Ei siis voi sanoa, että kristinusko, Raamattu tai kristityt ovat selkeästi noiden juttujen takana. Creditit pitää antaa vain niille henkilöille, jotka ovat asiat hoitaneet, ja antaa itsensä inspiroitua heistä.

Boethius kirjoitti...

Olen Leivon kanssa samoilla linjoilla. Nostakaamme noille kavereille hattua ja jos heiltä voi jotain oppia, niin vielä parempi. :)

Hieman yllätyin ... Jos nyt yhdistän oikein, niin taisimme istua Iso Kirjassa tovin samoilla kursseilla Leivon kanssa ... mutta siitä alkaa olla jo hieman aikaa. ... No joka tapauksessa. Se kaveri joka vuosituhannen alussa ratkaisi UT:n ristiriitoja, olisi uskoakseni antanut silloin hieman eri tyyppisiä vastauksia. :)

Julle kirjoitti...

Jos ajattelee kirjettä Paavalin opetusmuotona, niin voisi joissain kohdissa ajatella, että nämä Paavalin vaikeat kohdat ovat isommista periaatteista vedettyjä tilanne- ja tapauskohtaisia sovellutuksia, joiden yhteyttä alkuperäiseen periaatteeseen on vaikea nähdä - tai edes tietää sitä periaatetta.

Näistä sovellutuksista meidänkään ei tule tehdä ikuisia jumalallisia periaatteita, vaan löytää se niiden takana oleva periaate.

No, tuohan on itsestään selvyys, eikö suoranaisesti istu kyseiseen tarkasteltavaan lausekkeeseen.

Anonyymi kirjoitti...

Tuota Artemista systeemiä voisi hyvällä tahdolla ajatella tukevan ensimmäisen luvun viittaus harhaiseen turhaan pöhinään, joka perustuu taruihin (ja sukuluetteloihin), mutta hmmm...

Esa kommentoi: "1. Tim 2:15 asiayhteydessä jae 14 viittaa naisen tulleen petetyksi. Julle viittasi jo 1. Tim 4:3 ja luvun neljä alun asiayhteyteen, joka voisi olla myös tulkinta-avain käsillä olevaan jakeeseen. Mutta itse en näe tätä yhteyttä perusteltuna.

Luku neljä olettaa, että joku opetti askeettisuuden ja selibaatin ihanteita kristityille ja tämän olevan myös Efeson seurakunnan ongelma -- liika asekeettisuus ja selibaatti, kun taas 1. Tim 2:9 ja 15 antavat olettaa, että joidenkin naisten tulisi hillitä omaa seksuaalista käyttäytymistään."

Kyllä koko kirjeen aloitus mielestäni rohkaisee Timppaa vastustamaan tarkemmin määrittelemätöntä harhaopetusta.

Toisen luvun kommentit pohjautuvat tilannekohtaiseen tapaukseen, ei kaikissa seurakunnissa olevaan ongelmaan eli epäjärjestyksen poistamiseen jumalanpalveluksesta. Miehillä tulee olla hyvä tahto (pyhät kädet kohotettuna ilman vihaa jne.) toisiaan kohtaan, ja naisten ongelmana taas tilanteessa/kulttuurissa "siveetön" pukeutuminen (joka saattoi epäjärjestystä).

Jos mieli/katse kiinnittyi epäolennaiseen, kuten koristeluun tahi keskinäiseen rähinään, niin siinä saattoi luikahtaa mitä tahansa oppia huomaamatta seurakuntaan, kuten esim. neljännen luvun alussa mainitut.

Tällainen akrobaattinen kudos, ei tosin liity kreikan postpositioihin ja taivutukseen mitenkään.

Esa Hyvönen kirjoitti...

En oikein osaa yhdistää hyvällä tahdollakaan juutalaisia sukuluetteloita ja Artemisen temppeliä yhteen ja vetää siitä yhtäläisyysmerkki selkeään seksuaaliseettiseen kieleen, joka on osana 1. Tim 2:9-15 argumentointia. Miksi Paavali kehottaa naisia pidättyväisempään ja siveämpään käytökseen ja erityisesti lapsen synnyttämisen (tai sitä edeltävän käytöksen osalta)? Minusta on hermeneuttisesti epäoikeutettua sanoa, että tämä ja tämä asia vaikutti tekstin taustalla, jos itse tekstiä ei vaivauduta pohtimaan. Joten takaisin postpositiohin tai muuten tulkinta laukkaa milloin mihinkin mielikuvituksen vallattomiin suuntiin.

Julle kirjoitti...

Sukuluettelot ja tarut eivät välttämättä viitanne synonyymisesti samaan yhteen asiaan?


Tässäkin keskustelussa näkyy hieman eri lukijoiden/tulkitsijoiden mieltymys ratkaista kaikki tekstiin liittyvät ongelmat oman erityiskiinnostuksensa kohteena olevan työkalun avulla (kontekstiympyrät, kielioppi ym. erilaiset kritiikin muodot).

Jos asian halutaan ratkaista kreikankieliopin pohjalta, täytyy tietysti olettaa, että Jahven Henki ohjasi Paavalin tai hänen kirjurinsa niin täydelliseen kielioppiin, ettei lauseenjäsenistä ja niiden keskinäisistä suhteista ja alistus/viittaussuhteista ole mitään epäselvyyttä.

Siihen pystyvät äidinkielenopettajat (esim. vaimoni), muttei yksikään tuntemani kirjailija, kiertävä evankelista, tahi joko kreikkaa tai ruotsia toisena kielenään kirjoittava teologiapostoli - edes Gammaglobueliinin (vai kuka se oli ?) jalkojen juuresta ;)

Esa Hyvönen kirjoitti...

Alkuteksti kirjoitettuna on mielestäni kaikkein ensisijaisin todiste (olipa kielioppi puhdasta tai ei), kontekstiympyrän keskiö. Ulkonevat kehät tarkistetaan kohti keskiötä heijastaen. Jos teksti antaa syyn epäilyyn ulkonevien kehien konstruktiosta, niin se sallittakoon.

Maria kirjoitti...

Hello friends,
Tata raamatunpaikkaa on eletty lestadiolaisheratyksessa, johon itsekin olen kuulunut. Valitettava vaarinkasitys -tutkin asiaa useista eri kielisista raamatuista ja kysymyshan on Kristus-lapsen syntymasta! Hanen syntymansa kautta pelastuvat naisetkin. Itseasiassa taytyy perehtya kreikkalaiseen tekstiin viela. Kyllahan Raamatun ilmoitukselta menee taysin pohja, jos pelastusta aletaan opettaa mulla perusteella, kuin sovintokuolemaan perustuen. Kannattaa lukea useita raamatunkaannoksia rinnakkain aina.
Naisilla on miesvihaa ja miehilla naisvihaa, mutta se on jo toinen juttu. Kaikenkaikkiaan se oli syntiinlankeemuksessa tullut kirous, etta nainen on miehen vallan alla, ja mehan olemme UT:n uskovina vapautettuja lain kirouksesta.