maanantai 25. lokakuuta 2010

Jeesus oli perisynnin alainen

Käsittääkseni yleinen arjen kristologiaa on käsitys, ettei Jeesus ollut perisynnin alainen, koska hänellä ei ollut luonnollista isää vaan sikisi Pyhästä Hengestä. Käsitykselle on tuskin mitään tukea Uudessa testamentissa, vaan on käsittääkseni kirkkoisien (tai yhden, en muista kenenkä) keksintö.

Ensinnäkin tulee selventää se, ettei augustinolaista käsitettä Adamin synnin syyllisyyden periytymisestä ollut olemassa juurikaan edes varhaisilla kreikkalaisilla kirkkoisillä (näin A. McGrath), eikä sitä näy myöskään Paavalilla. Perisynnistä puhuessani tarkoitan siis ihmisyyteen kuuluvaa taipumusta synnintekoon.

Muutama pointti, miksi Jeesus oli samassa määrin perisynnin alainen kuin muutkin ihmiset:

torstai 21. lokakuuta 2010

Homoseksuaalisuus Paavalin argumentoinnissa – oma valinta?

Kuulemme monesti evankeliskaalisten kristittyjen käyttävän väitettä: ”homoseksuaalisuus” on ihmisen valinta. Mutta mikä on Paavalin argumentointi roomalaiskirjeen 1. luvussa liittyen homoseksuaalisuuteen?
  1. ”Sentähden” (dio ja dia touto) ja on mainittu kaksi kertaa (Room. 1:24, 26). Näin edellä kirjoitettu (1:18-23) antaa perustuksen ja syyn jakeille 1:24-32. Nähdäkseni Paavali vetoaa jakeissa koko ihmiskunnan syyllisyyteen näyttämällä kuinka epäjumalanpalvelus on ihmisen ongelma (1:18-23).
  2. Epäjumalanpalveluksen seurauksena Jumala on hyljännyt (paradidomi) (give them over) kolmenlaisiin seurauksiin, jotka ovat osoituksia ihmisen epäjumalanpalveluksesta: (1) Saastaiset sydämen himot, jotka ovat lähtöisin ruumistamme (1:24-25). Paavali todennäköisesti viittaa ihmisen haluun harjoittaa seksiä muun kuin oman aviopuolison kanssa. (2) Homoseksuaalisuus, joka itsessään ei ole luomisenmukaista toimintaa (1:26-27). (3) Kelvoton mieli, jonka osoituksena ihminen on paha, ahne, häijy, kateellinen, väkivaltainen, ylpeä, kerskailija, vanhemmilleen tottelematon jne. (1:28-32).
  3. Siitä huolimatta, että Jumala on heidät hyljännyt näihin kolmenlaisiin synteihin, ihminen on vastuussa ollakseen Jumalan vihan alla (1:18) ja ansaitakseen kuoleman (1:32).

maanantai 18. lokakuuta 2010

Kuukauden kirja: Uusi testamentti

Kankaanniemi, Matti,
Uusi testamentti
(Perussanoma 2010), 179 sivua.


Matti Kankaanniemen uusin teos on osa Tätä on kristinusko -kirjasarjaa, joka tarjoaa yleistajuisen esityksen kristinuskon taustoista ja alkuvaiheista tieteellisen tutkimuksen valossa. Uusi testamentti on sarjan viides osa ja nimensä mukaisesti käsittelee Uutta testamenttia historiallisena dokumenttina. Käytännössä kirja popularisoi akateemisen raamatuntutkimuksen maltillisemman siiven tutkimustuloksia ja on siinä suhteessa raikas tuulahdus markkinoilla, jossa on pitkään nautittu hieman toisenlaisen raamatuntutkimuksen hedelmistä.

Kirja on pieni sekä kooltaan että sivumäärältään, joten käsiteltävien aiheiden määrä ei ole kovin laaja. Tiettyjen tämankaltaiseen opukseen kuuluvien perusasioiden lisäksi mukaan on valikoitunut lähinnä sellaisia aiheita, jotka ovat kiinnostaneet tai askarruttaneet kirjoittajaa itseään. Tämä ei kuitenkaan vähennä kirjan hyödyllisyyttä, vaan useimmat aiheet ovat sellaisia, jotka kiinnostanevat myös kirjan potentiaalista lukijakuntaa. Kiistanalaisissa kysymyksissä - joista akateemisessa raamatuntutkimuksessa ei ole pulaa - kirjoittaja kertoo edustavansa linjaa, jota on helpointa puolustaa tieteellisellä foorumilla. Lisäksi hän korostaa, että hänen päätelmänsä eivät nojaudu uskonnolliseen vakaumukseen vaan tieteellisiin argumentteihin.

keskiviikko 6. lokakuuta 2010

Kommenttipalsta: Aarrekätkö nimeltä Qumran

Uusimmassa RV-lehdessä (nro. 40, 6.10.2010) Matti Kankaanniemi kertoo lukijoille hieman Qumranin alueelta löydetyistä kirjakääröistä ja niiden merkityksestä Raamatun tutkimukselle. Kuolleenmeren kirjakääröjen perusteella on tultu mm. sellaisiin johtopäätöksiin, että Johanneksen evankeliumi ei olekaan sellainen gnostilaisväritteinen kirja kuin joskus luultiin, tai että meille säilyneet Vt:n tekstit ovatkin selvinneet pitkästä kopiointiprosessista hämmästyttävän hyvin.