keskiviikko 23. marraskuuta 2011

Israel-teologia?

RV-lehden (2011/47) mukaan Suomen Helluntaikirkon tulevaisuusfoorumissa hiottiin hiljattain mm. "Israel-teologiaa". Itse en paikalla ollut, mutta olisin kiinnostunut kuulemaan Esalta tai joltakulta muulta paikalla olleelta, minkälaisia teologis-eksegeettisiä lähestymistapoja tuohon aiheeseen tilaisuudessa otettiin. Jo aiheen otsikko nimittäin herättää kaikenlaisia kysymyksiä esimerkiksi siitä, mikä "Israel" tuossa on kyseessä:

tiistai 11. lokakuuta 2011

Kysymyspalsta: Raamatun monimuotoisuus pastoraalisena kysymyksenä

Tässä Eksegeettisen safarin lukijapostilaatikkoon saapunut lukijan kysymys:

Parhain Eksegeetti!

Opetin seurakunnassa totuuden luonteesta Raamatussa, eli siitä, miten totuudella on eri teksteissä erilainen luonne. Yhtenä esimerkkinä mainitsin Jobin kirjan luonteen totena kertomuksena, vaikka Jobin kokemukset eivät olisikaan historiallisesti kuvattuja. Puhuin myös siitä, miten emme saa roikkua kiinni siinä länsimaisessa valistusajan tulkinnassa, että jokaisen Raamatun kertomuksen totuusarvo riippuu sen historiallisuudesta, vaan että meidän tulisi ottaa huomioon myös itämainen kerrontaperinne. Puhummehan laupiaasta samarialaisesta tai tuhlaajapojastakin luontevasti tosina kertomuksina, vaikka alkuperältään ne ovat selkeästi Jeesuksen sepitettä. Emme tuomitse Jeesusta höpiseväksi satusedäksi, vaan arvostamme hänen kykyään kertoa universaaleja totuuksia tarinan avulla.

perjantai 23. syyskuuta 2011

Alkusoittoja Vanhan testamentin teologialle (V. Mäkipelto)

Perdue, Leo: After the Collapse of History: Reconstructing Old Testament Theology. 2005, 385 s. Augsburg Fortress.

Perduen teos kuuluu Augsburg Fortressin kirjasarjaan, joka lupaa soittavansa alkusoittoja raamattuteologialle. Kaiken kaikkiaan Perduen kirja vaikuttaa. Sen sijaan että hän rakentaisi Vanhan testamentin teologiaa alusta, hän tarjoilee monivärisen kirjon Vanhan testamentin tulkintahistoriaa suhteellisen tiiviissä paketissa. Perdue rakentaa käsityksiään hienosti pitkän perinteen päälle.

perjantai 9. syyskuuta 2011

Why God won't go away


McGrath, Alister, 2011, 118 sivua.

Alister McGrath on viime vuosina profiloitunut yhdeksi merkittävimmistä uusateismin vastustajista. Suomeksi häneltä on julkaistu muutama ateismia ja erityisesti Richard Dawkinsia käsittelevä kirja, vaikka suuremmalle yleisölle hän onkin ehkä tutumpi esimerkiksi Kristillisen uskon perusteet -kirjan kautta.
Uudessa kirjasessaan, Why God Won't Go Away, McGrath antaa yleiskuvauksen uusateismista ja erityisesti sen neljästä kärkinimestä; Richard Dawkinsista, Daniel Dennettistä, Sam Harrisista ja Christopher Hitchensistä. Kirjan lyhyyden vuoksi siinä ei mennä kovinkaan syvälle, vaan se toimiikin parhaiten johdattajana aiheeseen ja nykytilanteeseen.

tiistai 2. elokuuta 2011

Kuukauden kirja: The New Testament World

Malina, Bruce: The New Testament World. Insights from Cultural Anthropology. 2001. 256 sivua.

Sosiaalitieteellisen ja antropologisen tutkimuksen hyödyntäminen on suhteellisen nuori lähestymistapa raamatuntutkimuksessa. Metodina nämä tarjoavat hyvin erilaisen otteen tarkasteluun kuin perinteiset historiallis-kriittiset metodit. Bruce Malinan kulmakiviteoksessa huomio ei kiinnity ensisijaisesti esimerkiksi Raamatun tekstin syntyhistoriaan, vaan tekstissä implikoituihin mutta lausumattomiin kulttuurisiin arvoihin ja käytäntöihin. Kulttuuriset mallit olivat aikalaisille pitkälti niin itsestään selviä, että niitä ei erikseen mainita lähteissä.

lauantai 7. toukokuuta 2011

Mikä tämä on tämä "sekulaari humanismi"?

Tämä topikki ei ehkä kuulu tänne, mutta täällä ollaan arvioitu määritelmiä ja kritisoitu niiden huoletonta käyttöä ansiokkaasti ennenkin.

Minua kiinnostaa kristittyjen "sekulaarina humanismina" tunnetun ilmiön vastustaminen. Monet kristityt tuntuvat käyttävän "sekulaari humanismi" -termiä jonkinlaisena kattokäsitteenä kaikenlaisille ei-kristillisinä pidetyille ajattelutavoille. Itselleni määritelmän ovat sitä käyttäneet kristityt selittäneet yleensä siten, että sekulaarissa humanismissa ajatuksena on ihmisen pohjimmainen hyvyys, ja että negatiiviset ilmiöt, kuten terrorismi, on vain syy-seuraus-ketjuista johtuvia sosiaalisista ongelmia. Kansainvälisen humanistisen ja eettisen liiton IHEU:n määritelmän mukaan

maanantai 25. huhtikuuta 2011

Jeesus, ensimmäinen menestysteologi

Jeesuksen parantamismetodeista esseetä vääntäessäni on syytä käyttää hyödykseen tämän sivuston alkuperäistä julkilausuttua tarkoitusperää.

Jeesuksen parantamisia tutkiessa minulle käy selväksi, että asioita kuten parantuminen, puhdistuminen ja pelastuminen ei pidä erottaa hänen toiminnassaan. Jeesuksen toiminta on holistista, se koskettaa elämiskykyjen vajaavaisuuden poistamista, sosiaalisen syrjäytymisen ehkäisemistä ja vapauttamista takaisin yhteisön jäseneksi, sekä itsensä kautta oikeaan Jumala-suhteeseen saattamista. Niin monet kuin koskettivat häntä, pelastuivat (Mark. 6:56).

tiistai 19. huhtikuuta 2011

Tallentaako Ilmestyskirja kirjallisen luomuksen vai uskonnollisen kokemuksen?

Viimeiset viikot olen ahkeroinut ymmärtääkseni edes jotakin Ilmestyskirjasta. Ymmärryksessäni on syntynyt perustavaa laatua oleva haaste: tallentaako Ilmestyskirja kirjoittajan kirjallisen luomuksen (apokalyptiikka) vai uskonnollisen kokemuksen (profetia tms.)? Toisaalta mahdollisuus kirjallisuuslajin ja uskonnollisen kokemuksen sekoittumiseenkin on avoin vaihtoehto. Joka tapauksessa tämän ennakkoasetelman ratkaiseminen vaikuttaa lähestymistapaani kuinka lukea Ilmestyskirjaa.

maanantai 28. maaliskuuta 2011

Mitenkä meidän pitäisi määritellä raamatullinen tasa-arvo?

Teologisessa keskustelussa useasti sivuamme aiheita, jossa debatti jumiutuu vastakkaisen puolen syyttelyksi - joko liberaaliksi tai fundamentalistiksi. Erityisesti tämä linjavetokysymys koskee tasa-arvoisuutta. Toisaalta Raamattu ei erottele ihmisiä, mutta toisaalta se edustaa patriarkaalista kulttuuria. Esimerkiksi Efesolaiskirjeen jakso 4:17-6:9 käsittelee ohjeita uuteen elämään ja sen sisällä oleva jakso 5:12-6:9 sisältää niin sanotun kotitalouskoodiston, jonka vastakkaisparit ovat:

1) vaimo ja aviomiehet (5:12-5:33).
2) lapset ja vanhemmat (6:1-6:4).
3) orjat ja isännät (6:5-6:6).

tiistai 15. maaliskuuta 2011

Kuukauden kirja: Lopunajat

Laato, Antti,
Lopunajat
(Perussanoma 2010), 168 sivua.


Lopunajat on yhdeksäs teos Tätä on kristinusko -kirjasarjassa, jossa aikaisemmin on ilmestynyt mm. Matti Kankaanniemen Uusi testamentti. Kirjassaan Antti Laato käsittelee kristittyjä tyypillisesti kiinnostavia aiheita, joiden joukossa on mm. Antikristus, pedon merkki, uskovien "tempaus", tuhatvuotinen valtakunta ja Harmageddon. Kuten Vanhan testamentin eksegetiikan ja judaistiikan professorilta voi odottaakin, kirjassa ei pyöritä pelkästään uusitestamentillisten teemojen parissa vaan oman käsittelynsä saavat myös tärkeimmät Vt:n eskatologiset visiot.

tiistai 8. maaliskuuta 2011

Helsinkiläisiä heikkouksia

On mielenkiintoista huomata, miten sellaisessa eksegeettisesti itseään arvossa pitävässä ja korkeatasoisessa laitoksessakin kuin Helsingin yliopistossa jää opetukseen helposti pyörimään näkemyksiä, jotka on tutkimuksen yllättävän suurelta näyttävällä yksimielisyydellä ammuttu alas vuosikymmeniä sitten. Tämä herättää kysymyksiä opetuksen objektiivisuudesta ja siitä, annetaanko eksegetiikan kentästä opiskelijoille enemmän oikea vai väärä kuva.

perjantai 4. maaliskuuta 2011

Echoes of the tradition of Mark 7:1-23 in Colossians

The discussion of the relationship between the proclamation of the historical Jesus and the message of Paul the Apostle is almost as old as critical biblical scholarship itself. It has been noted that Paul in his epistles hardly ever repeats Jesus' teachings as we have them in the Gospels, and only in few cases bases his argument clearly on something Jesus has said or done prior to his passion. Nevertheless, close reading of Paul reveals a significant amount of more and less obvious echoes of Jesus tradition in his letters. Studies have shown that behind Paul's letters seems to be a common pool of Jesus tradition, which, according to James Dunn, was stuff ”familiar enough to both sides to be a matter of allusion and implicit reference”. Therefore we can spot in the epistles traces of some of the same traditions that ended up in the Synoptic Gospels.

sunnuntai 27. helmikuuta 2011

Kuukauden kirja: Women in the World of the Earliest Christians

Cohick, Lynn H.,
Women in the World of the Earliest Christians: Illuminating Ancient Ways of Life
(Grand Rapids, Michican: Baker Academic, 2009).


Lynn Cohickin kirja käsittelee kirjassaan naisten elämää juutalais- ja kreikkalais–roomalaisessa kulttuurissa, ja erityisesti ajanjaksoa, joka alkoi Aleksanteri Suuresta ja päättyy ensimmäisen vuosisadan loppuun. Cohickin päämäärä on tutkia tavallisen naisen elämää tuona aikana. Ajatuksen tähän hän sai, kun hän luki erilaisia kuvauksia toisen temppelin ajan naisten elämästä, eikä niistä kuvauksista kuitenkaan muodostunut mitään selkeää kuvaa. Yhdeksi syyksi tälle ongelmalle Cohick mainitsee sen, että tavallisista naisista kirjoitettiin erittäin vähän verrattuna ylhäisön naisiin. Niinpä myös kuva tavallisen naisen elämästä tuona aikana vääristyy, kun suurin osa tarkastelumateriaalista koskee aivan erilaisessa yhteiskuntaluokassa eläviä naisia.

keskiviikko 16. helmikuuta 2011

Natsismin vastustaminen edisti paradigman muutosta kastenäkemyksessä

Ei uskoisi, että Hitlerikin on saanut jotain aikaiseksi raamatuntutkimuksen saralla. No ainakin välillisesti.

Paradigman muutosta voisi luonnehtia yleisesti senkaltaiseksi, mikä asettaa enemistökannan kyseenalaiseksi. Uskonpuhdistaja Martti Lutherkin totesi lapsikasteen aseman kirkkohistoriassa niin vakaana, ettei ollut syytä epäillä imeväisten kasteen historiallisia juuria apostolisessa kristillisyydessä. Tämä näkemys säilyi enemmistökantana raamatuntutkijoiden ja alkukristillisen historian tutkijoiden joukossa aina 1900-luvun puoleen väliin saakka. Mikä sai tämän enemistökannan murtumaan ja tutkijat lukemaan Uutta testamenttia ja ensimmäisten vuosisatojen kirkkohistoriallisia dokumenttia toisin, että nykyään suurin osa Uuden testamentin tutkijoista kannattavat uskon ja parannuksen ehdon toteutumista ennen kastetta imeväisten kasteen sijaan?

tiistai 25. tammikuuta 2011

Kuukauden kirja: Kristinuskon olemus

von Harnack, Adolf,
Kristinuskon olemus: kuusitoista luentoa, jotka kuulijakuntanaan kaikkien tiedekuntain ylioppilaita talvisemesterinä 1899/1900 Berliinin yliopistossa piti Adolf Harnack
(Helsinki: Otava, 1912).


Kristinuskon olemus on klassista liberaaliteologiaa puhtaimmillaan, joka kuulostaa helluntailaiselle yllättävän tutulta.

Adolf von Harnack etsii kristinuskon keskeisintä ydintä Uuden testamentin ja kirkkohistorian ylimääräisen sälän keskeltä. Hän tarkastelee historiallisesti mitä kristinusko on ollut (Jeesus ja erityisesti hänen vaikutuksensa ensimmäisiin seuraajiinsa sekä Paavalin) ja mitä siitä on tullut (kirkkohistoria nykypäivään). Ensimmäinen puolisko teoksesta käsittelee Jeesuksen julistuksen luonnetta sekä evankeliumin olemusta suhteessa ihmiselämän eri puoliin, kuten maailmaan, köyhyyteen, oikeuteen, työhön, kristologiaan sekä kirkkolliseen tunnustukseen. Tämän jälkeen von Harnack siirtyy tarkastelemaan kristinuskon kehitystä apostoliselta ajalta ja sen muotoutumista katolisuudeksi (kreikkalaiseksi ja roomalaiseksi) sekä lopulta protestanttisuutta, jota hän ja luentojensa kuulijat edustavat.

keskiviikko 19. tammikuuta 2011