tiistai 12. huhtikuuta 2016

Kirja-arvostelu: Evangelical Leadership

Paul, Ian,
Evangelical Leadership: Challenges and Opportunities
(Cambridge: Grove Books, 2016), 28 sivua.


Ian Paul on englantilainen pastori-teologi, joka kirjoittaa ja puhuu ahkerasti erityisesti erilaisista seurakuntaelämää koskettavista ajankohtaisista teemoista. Hänen bloginsa Psephizo on erittäin suosittu ja uusia kirjoituksia ilmestyy lähes päivittäin. Suomalaisille Paul on mielenkiintoinen seurattava siksi, että hän käsittelee usein – joskaan ei läheskään aina – anglikaanikirkkoon liittyviä kysymyksiä. Ne puolestaan ovat hyvin läheistä sukua niille kysymyksille, joiden parissa Suomen luterilainen kirkko askartelee. Yksi esimerkki tästä on juuri julkaistu Evangelical Leadership. Se kuuluu Grove Booksin kirja(s)sarjaan, jonka tarkoituksena on tarjota selkeitä ja tiiviitä esityksiä erilaisista kristilliseen elämään ja palvelutyöhön liittyvistä aiheista.

Kirja jakaantuu viiteen lyhyen lukuun. Ensimmäisessä (Being a Leader) käsitellään sitä, mistä kristillisessä johtajuudessa on – ja ei ole – kysymys. Toisessa luvussa (Being Evangelical) pohditaan evankelista identiteettiä esimerkiksi suhteessa monille tutumpaan "liberaali vs. konservatiivi"-kahtiajakoon. Molemmat aiheet ovat relevantteja myös meidän kansankirkossamme.

Kolmannessa luvussa (Being Missional) kysellään, mitä missionaalisuus on ja miten se voisi näkyä seurakunnan elämässä. Tässä yhteydessä hän mm. siteeraa Canterburyn tämänhetkistä arkkipiispaa, joka luonnehtii seurakunnan ja evankelioinnin välistä suhdetta seuraavasti: "Evankeliointi ja uskosta todistaminen eivät ole [seurakunnalle] mikään [valinnainen] sovellus. Ne ovat itse käyttöjärjestelmä." Tällaisia lausuntoja olisi kiva joskus kuulla myös suomalaiselta arkkipiispalta.

Neljäs luku (Being Biblical) nostaa esille joitakin haasteita, joita erityisesti anglikaanikirkon piirissä esiintyy suhteessa Raamattuun. Yksi haaste ovat ne näkemykset, joiden mukaan Raamattu sisältää tiettyjä totuuksia Jumalasta, mutta ei sinällään ole luotettava opas ilman tietynlaista tulkkia – joka mielellään vapauttaa lukijansa tietyistä tekstin esittämistä malleista ja vaatimuksista. Toinen haaste on perinteinen anglikaaninen näkemys, jonka mukaan traditio ja järki ovat yhtä lailla autoritatiivisia kuin Raamattukin. Viimeisenä erityishaasteena Paul mainitsee vallalla olevan "hyper-demokratisoivan" kulttuurin, jossa kenen tahansa näkemys ja tulkinta Raamatusta nähdään aivan yhtä hyvänä kuin jonkun muun.

Viimeisessä luvussa (Being Engaged) puhutaan sen tärkeydestä, että evankeliset yhteisöt eivät kaivaudu omiin poteroihinsa pahaa maailmaa paheksumaan, vaan ovat aktiivisessa vuorovaikutuksessa koko kristillisen kirkon, akateemisen teologian sekä ympäröivän yhteiskunnan kanssa.


Kuten kirjasen otsikosta ja sivumäärästä on helppo päätellä, Evangelical Leadership ei ole tarkoitettu tyhjentäväksi esitykseksi aiheesta. Se on pikemminkin keskustelunavaus yhteisössä, joka on yhtä moniääninen kuin maamme luterilainen kirkko. Joka luvun lopussa on kysymyksiä pohdittavaksi, mutta siitä huolimatta kirjanen oikeastaan vaatisi sopivan kontekstin toimiakseen kirjoittajan tarkoittamlla tavalla. Kirjassarjaa tai kirjoittajaa ennestään tuntemattomalle lukijalle juuri Evangelical Leadership ei siis liene paras paikka aloittaa. Mutta jos selväjärkinen, raamatullis-teologinen ote erilaisiin ajankohtaisiin, Kristuksen ruumista sivuaviin aiheisiin kiinnostaa, niin Ian Paulin blogia kannattaa seurata.

Ei kommentteja: