keskiviikko 20. syyskuuta 2017

Apt. 2:36: Tehtiinkö Jeesus Herraksi vasta ylösnousemuksessa?

Johdanto

Kristinuskon alkutaipaleilla kirkon sisällä käytiin keskusteluja monesta teemasta, mutta toisen ja viidennen vuosisadan välissä leijonanosan ajattelijoiden aivokapasiteetista vei inkarnaatio- ja kolminaisuuskeskustelu: miten meidän tulisi ymmärtää Jeesus suhteessa Isä Jumalaan? Oikeaoppinen kristillisyys on tietenkin niistä ajoista saakka opettanut, että Jeesus on kolminaisuuden toinen persoona, Jumala isolla J-kirjaimella. 

Muutamat jakeet uudessa testamentissa näyttävät kuitenkin vievän kelkkaa hieman eri suuntaan. Niitä lukemalla saa helposti sellaisen käsityksen, että Jeesus itse asiassa tehtiin Herraksi vasta ylösnousemuksessa. Jumala siis teki Jeesuksesta jotain sellaista, mitä hän ei aiemmin ollut. Tämä kirjoitus on pikusukellus yhteen näistä jakeista ja se löytyy Apostolien tekojen luvusta 2. Kyse on Pietarin ensimmäisestä julkisesta puheesta suurelle kansanpaljoudelle Jerusalemissa. Olen alleviivannut lauseen hankalan kohdan:

2:36: Varmasti tietäköön siis koko Israelin huone, että Jumala on hänet Herraksi ja Kristukseksi tehnyt, tämän Jeesuksen, jonka te ristiinnaulitsitte. 

Samma på svenska: ἀσφαλῶς οὖν γινωσκέτω πᾶς οἶκος Ἰσραὴλ ὅτι καὶ κύριον αὐτὸν καὶ Χριστὸν ἐποίησεν ὁ θεός τοῦτον τὸν Ἰησοῦν ὃν ὑμεῖς ἐσταυρώσατε.

perjantai 25. elokuuta 2017

Kirja-arvostelu: Startup seurakunta

Eerola, Janne, ja Piipponen, Mitja (toim.),
Startup seurakunta
(Tampere: Päivä, 2017), 268 sivua.


Startup seurakunta on teos, jossa ajatuksiaan ja kokemuksiaan erilaisista tavoista järjestää seurakunnan toiminta ja rakenne pääsee jakamaan joukko modernien ja kasvahakuisten yhteisöjen avainhenkilöitä. Eerola ja Piipponen ovat kiertäneet eri puolella Suomea haastattelemassa näitä vaikuttajia, ja tarjoilevat löydöksensä lukijalle mielenkiintoisina ja sopivan pieninä annoksina.

Pääosa kirjasta koostuu viidestä luvusta. Näistä ensimmäisessä esitellään lyhyesti mukaan valikoituneet 14 startup-henkistä yhteisöä, jotka edustavat niin vapaakristillistä kenttää kuin uudistushenkisiä luterilaisiakin. Sen jälkeen seuraa neljä lukua, joihin on työstetty haastetteluissa esille nousseita näkökulmia. Jokainen luku muodostaa oman isomman teemansa: relevanssi, toiminta, johtajuus ja muutos. Nämä on edelleen jaettu pienempiin aiheisiin, joista kunkin käsittelyyn on varattu 1-7 sivua. Startup seurakunta onnistuu siis tavalla tai toisella sivuamaan useita kymmeniä seurakunnan toimintaan ja rakenteeseen liittyviä kysymyksiä.

tiistai 4. heinäkuuta 2017

Kirjaesittely: The Historical Jesus of the Gospels

Keener, Craig S.,
The Historical Jesus of the Gospels.
(Grand Rapids: William B. Eerdmans Publishing Company, 2009), xxxviii + 831 sivua.


Johdanto 

Minun ja Craig Keenerin tiet kohtasivat ensimmäisen kerran Keuruun Isossa Kirjassa, jossa olin (äärimmäisen huonosta englanninkielen taidosta huolimatta) työstämässä eksegeettistä päättötyötä Jeesuksen avioero ja uudelleenavioitumis -opetuksesta Matteuksen evankeliumin luvusta 19. Keener oli työntänyt lusikkansa tähän soppaan yhdellä aihetta suoraan käsittelevällä kirjalla, kirjoittamalla näkemyksistään ”3-näkemystä kirjassa” ja kahdella artikkeleilla ”Dictionary of New Testament Background” teoksessa.

lauantai 3. kesäkuuta 2017

Kirjaesittely: Jesus: A Very Short Introduction

Richard Bauckham
Jesus: A very Short Introduction
(Oxford: University Press, 2011), 125 sivua.



Jeesuksen elämän läpikäyminen (John P.) Meieriläisittäin puoli metriä vahvan kirjasarjan kanssa on yksi haaste, mutta kaiken laittaminen reiluun sataan sivuun on toinen asia. Näin on kuitenkin tehnyt Richard Bauckham. 


Kyse on suuremmasta kirjakokoelmasta, jota on jo muutamien vuosien ajan julkaissut Oxford University Press. Miltei aiheesta kuin aiheesta voi löytää haluamansa kirjan: kauneudesta, erämaista, galakseista, ydinaseista, logiikasta, aivoista, juutalaisuudesta ja jopa ”Ei mistään”. (En ole vielä tarkistanut onko viimeisen kirjan sivuille painettu tekstiä lainkaan.) Eksegeettisen safarin lukijoita voi tietysti kiinostaa enemmän kirja Paavalista (E. P. Sanders), Uudesta testamentista kirjallisuutena (Luke Timothy Johnson) tai sitten Jeesuksesta (luet siitä). Suosittelen siis kutakin vilkaisemaan kirjasarjassa ilmestyneitä teologiaan liittyviä aiheita, koska niiden takana on aina alansa ammatilainen. 

lauantai 20. toukokuuta 2017

Bauckham: Luukkaan mainitsema Johanna = apostoli Junia

JOHDANTO

Joitain kuukausia sitten melko tuoreeseen Naispastori-blogiin ilmestyi pieni kasa vedoksia, joissa käsiteltiin Roomalaiskirjeen jakeessa 16:7 mainittua Juniaa eri näkökulmista. Olin itse syyllinen tekstiin, jossa päähuomiota annettiin Junian sukupuoleen: tarkoitus oli osoittaa  lähinnä jakeen tekstihistoriaan vedoten, että Junia on varmuudella nainen.


Juniasta on kirjoitettu tutkijoiden parissa paljon, mutta yksi erikoisuus on jäänyt blogissa käsittelemättä. Kyse on Richard Bauckhamin kirjasta Gospel Women — Studies of the Named Women in the Gospel, jossa hän esittää vaatimattomasti vajaa 100-sivuisen analyysin Luukkaan evankeliumissa mainitusta Johannasta, joka oli Jeesuksen opetuslapsi ja joka itse asiassa tunnettiin myöhemmin nimellä Junia. Kyse on siis Bauckhamin mukaan yhdestä ja samasta henkilöstä, tai sanoisinko yhdestä ja samasta naisesta. (Bauckham 2002, 109-202). Tämä tarkoittaa tietenkin sitä, että jos Bauckhamin analyysi pitää paikkansa, se on yksi ylimääräinen naula siihen arkkuun, jossa Junian sukupuoli on kerta kaikkiaan osoitettu naiseksi. 



maanantai 10. huhtikuuta 2017

Kirjaesittely: Judas and the Gospel of Jesus (N. T. Wright)

N. T. Wright.
Judas and the Gospel of Jesus: Have We Missed the Truth About Christianity? 
(Grand Rapids: Baker Books, 2006). 155 sivua.

Suurin osa suomalaisista tietää, että Uudessa testamentissa olevat neljä evankeliumia eivät olleet lainkaan ainot evankeliumit, joita ilmestyi parin ensimmäisen vuosisadan aikana ajanlaskun alussa. Harva kuitenkin on lukenut näitä muita evankeliumeja ja faktat ja fiktiot ovat usein vaarassa mennä pahasti sekaisin.

Vuonna 2006 valtameren toisella puolella (teiltä Suomesta katsottuna) useampi suuri valtamedialehti otsikoi näyttävästi Juudaksen evankeliumin löytymisestä, kääntämisestä ja sisällöstä. Ensimmäisestä englanninkielisestä editiosta olivat vastuussa Rodolphe Kasser, Marvin Meyer ja George Wurst ja Bart Ehrman oli mukana kirjoittamassa kirjaan yhtä lukua. [1] Teoksen kustantajana toimi National Geographic, joka myös valmisti aiheesta dokumentin ja itse muistelen sivusilmällä nähneeni tästä paloja Suomen televisiossa joitain vuosia sitten. (Dokumentti on katsottavissa JuuTuubissa Iltalehti-tasoisilla intro-kommenteilla varustettuna.)


tiistai 28. helmikuuta 2017

Kirja-arvostelu: Aika on nyt - Opas Ilmestyskirjan lukemiseen

Jauhiainen, Marko,
Aika on nyt: Opas Ilmestyskirjan lukemiseen
(Tampere: Itätuuli-Kustannus, 2016), 258 sivua.


Lieneekö joidenkin mielestä syynä kirjoittajan liiallinen oppineisuus ja akateemisuus (M.A., Regent College; Ph.D., Cambridge University), hänen vakaa perinteinen kristillinen maailmankatsomuksensa vai sitoutumattomuus ainoastaan yhteen kirkkokuntaan tai kaikkien edellisten summa, Marko Jauhiainen ei ole aikaisemmin saanut ansaitsemaansa huomiota suomalaisessa raamatuntutkimuksessa eikä herätyskristillisessä opetuskentässä. Jauhiaisen väitöskirja, The Use of Zechariah in Revelation on julkaistu arvostetussa Mohr Siebeckin WUNT II -sarjassa ja häneltä on ilmestynyt useampia akateemisia artikkeleita alan huippujulkaisuissa (ks. http://www.tamk.fi/~mark/julkaisut/). Sopii vain toivoa, että hänen ensimmäinen suomenkielinen kirjansa, Aika on nyt - Opas Ilmestyskirjan lukemiseen, muuttaa tätä asetelmaa. Jauhiaisen kirja osoittaa, että hänellä on paljon merkittävää sanottavaa sekä suomalaiselle raamatuntutkimukselle että kristittyjen sielunmaisemalle.

keskiviikko 18. tammikuuta 2017

Uuden testamentin tekstikritiikki: "Bysanttilainen koulukunta" & King James -kannattajien leiri

JOHDANTO


Seurakuntien raamattupiireissä ollaan totuttu siihen, että pöydällä on läjä eri käännöksiä. Kun hankala tilanne tulee eteen, yleensä joku paikallaoleva tarkistaa "oikean" tekstin käyttämällä yksnkertaisesti jonkin toisen kielistä käännöstä. Olen kuullut saarnaajienkin vetoavan koska venäläisiin, koska japanilaisiin käännöksiin. Mutta jos tekstin oikea muoto halutaan TODELLA tarkastaa, yleensä löytyy joku, jolla on mukana King James -käännös, jonka alkuperä on 1600-luvun alkupuolella ja joka itsessään seisoo hyvin mielenkiintoisen historiallisen prosessin päällä. Niille, jotka eivät halua ottaa tätäkään vakavasti, on hihassa enää yksi kortti: mitä alkuteksti sanoo? Koineekreikan osaajien lukumäärä ei sitten enää olekaan kovin korkea - ellei satu olemaan jäsenenä Keuruun Helluntaiseurakunnassa(!) 

Väittäisin, että seurakuntakontekstissa suurimmalle osalle tulisi yllätyksenä jos pastori kertoisi, että aina ei ole kovin selvää mikä alkuteksti oikeastaan on kyseessä. Raamattupiirissä Matin vuoden 1933/38-käännös (tai 1992-käännös) nimittäin perustuu erilaiselle kreikankieliselle editiolla kuin vieressä istuvan Maijan King James -käännös. Ensimmäisen taustalla on Nestle-Alandin jokin editio, kun jälkimmäisen kohdalla on kyseessä ns. Textus Receptus. (Molempien editioiden historiaan voi lyhyesti tutustua täällä.) Tämä esipuhe johtaa itse kirjoituksen johdantoon.

keskiviikko 4. tammikuuta 2017

"Opetuslapsi jota Jeesus rakasti" Johanneksen evankeliumin kirjoittajana - Rickhard Bauckhamin syväanalyysi

JOHDANTO

Yksi tämän vuosituhannen tärkeimpiä kirjoja liittyen evankeliumeiden tutkimukseen on ollut Rickhard Bauckhamin kirja Jesus and the Eyewitnesses (2006, huom. kirjasta on tullut 2. painos vuonna 2017!) Kirjan peruspointti on esittää, että evankeliumeiden kertomukset, jotka nojaavat tietysti useisiin suullisiin traditioihin, ovat itse asiassa linkitetty paljon lähemmin ja olennaisemmin silminnäkijöihin kuin tutkimuksessa on monesti oletettu. Toinen olennainen kirja häneltä Johanneksen evankeliumiin liittyen on Gospel of Glory (2015), joka sisältää lyhyitä esseitä Johanneksen evankeliumin pääteemoista. 

Tämä teksti porautuu syvemmälle Bauckhamin huomioihin koskien Johanneksen evankeliumin kirjoittajaa "opetuslasta jota Jeesus rakasti". Teksti on lopputulos muutaman päivän syväsukelluksesta näihin kahteen kirjaan. 


Johanneksen evankeliumin kohdalla olemme erityisessä tilanteessa, koska sen kirjoittaja väittää suoraan olevansa sekä Jeesuksen elämän avaintapahtumien silminnäkijä että evankeliumin kirjoittaja. Tämä teksti keskittyy perustelemaan tämän väitteen totuutta ja avaamaan tarkemmin tämän opetuslapsen merkitystä evankeliumissa. Lopuksi käytetään melko paljon aikaa tämän henkilön identiteetin ratkaisemiselle. (Aiheesta voi lukea myös Welzun tekstin.) Olen myös tietoinen siitä, että tekstin pituus tulee erottamaan lukijoista jyvät akanoista...


TEKSTIN RAKENNE

1 Silminnäkijöinä alusta alkaen.

2 Opetuslapsi jota Jeesus rakasti evankeliumin kirjoittajana.

3 Mitä tarkoittaa ”me” jakeessa 21:24?

4 Kuuluiko luku 21 evankeliumiin alusta saakka?

5 Johannes Kastajan ja Jeesuksen rakkaan opetuslapsen välinen linkki.

6 Kuka hän oli?