keskiviikko 18. tammikuuta 2017

Uuden testamentin tekstikritiikki: "Bysanttilainen koulukunta" & King James -kannattajien leiri

JOHDANTO


Seurakuntien raamattupiireissä ollaan totuttu siihen, että pöydällä on läjä eri käännöksiä. Kun hankala tilanne tulee eteen, yleensä joku paikallaoleva tarkistaa "oikean" tekstin käyttämällä yksnkertaisesti jonkin toisen kielistä käännöstä. Olen kuullut saarnaajienkin vetoavan koska venäläisiin, koska japanilaisiin käännöksiin. Mutta jos tekstin oikea muoto halutaan TODELLA tarkastaa, yleensä löytyy joku, jolla on mukana King James -käännös, jonka alkuperä on 1600-luvun alkupuolella ja joka itsessään seisoo hyvin mielenkiintoisen historiallisen prosessin päällä. Niille, jotka eivät halua ottaa tätäkään vakavasti, on hihassa enää yksi kortti: mitä alkuteksti sanoo? Koineekreikan osaajien lukumäärä ei sitten enää olekaan kovin korkea - ellei satu olemaan jäsenenä Keuruun Helluntaiseurakunnassa(!) 

Väittäisin, että seurakuntakontekstissa suurimmalle osalle tulisi yllätyksenä jos pastori kertoisi, että aina ei ole kovin selvää mikä alkuteksti oikeastaan on kyseessä. Raamattupiirissä Matin vuoden 1933/38-käännös (tai 1992-käännös) nimittäin perustuu erilaiselle kreikankieliselle editiolla kuin vieressä istuvan Maijan King James -käännös. Ensimmäisen taustalla on Nestle-Alandin jokin editio, kun jälkimmäisen kohdalla on kyseessä ns. Textus Receptus. (Molempien editioiden historiaan voi lyhyesti tutustua täällä.) Tämä esipuhe johtaa itse kirjoituksen johdantoon.



Oikea johdanto

Tämä teksti käsittelee hyvin spesifiä debattia, joka liittyy Uuden testamentin tekstikritiikkiin. Tarkoitus on analysoida ns. Majority theory -kannattajien koulukuntaa. Termeille ei ole olemassa kovin hyvää suomenkielistä vastinetta, joten käytän siitä joskus yksinkertaisesti nimitystä "bysanttilainen teoria" tai "Majority teoria". Teoria tarkoittaa lyhyesti sanottuna seuraavaa: Uuden testamentin alkuperäinen teksti on löydettävissä nimenomaan siitä tekstisuvusta, jota tukee suurin osa kreikankielisiä käsikirjoituksia. Koska tämä tekstisuku on tunnetusti bysanttilainen (sitä tukee yli 80% käsikirjoituksista), alkuperäinen Uuden testamentin teksti on säilynyt juuri näissä käsikirjoituksissa. (Ks. kuva eri tekstisuvuista alempana.) 

keskiviikko 4. tammikuuta 2017

"Opetuslapsi jota Jeesus rakasti" Johanneksen evankeliumin kirjoittajana - Rickhard Bauckhamin syväanalyysi

JOHDANTO

Yksi tämän vuosituhannen tärkeimpiä kirjoja liittyen evankeliumeiden tutkimukseen on ollut Rickhard Bauckhamin kirja Jesus and the Eyewitnesses (2006). Kirjan peruspointti on esittää, että evankeliumeiden kertomukset, jotka nojaavat tietysti useisiin suullisiin traditioihin, ovat itse asiassa linkitetty paljon lähemmin ja olennaisemmin silminnäkijöihin kuin tutkimuksessa on monesti oletettu. Toinen olennainen kirja häneltä Johanneksen evankeliumiin liittyen on Gospel of Glory (2015), joka sisältää lyhyitä esseitä Johanneksen evankeliumin pääteemoista. 

Tämä teksti porautuu syvemmälle Bauckhamin huomioihin koskien Johanneksen evankeliumin kirjoittajaa "opetuslasta jota Jeesus rakasti". Teksti on lopputulos muutaman päivän syväsukelluksesta näihin kahteen kirjaan. 


Johanneksen evankeliumin kohdalla olemme erityisessä tilanteessa, koska sen kirjoittaja väittää suoraan olevansa sekä Jeesuksen elämän avaintapahtumien silminnäkijä että evankeliumin kirjoittaja. Tämä teksti keskittyy perustelemaan tämän väitteen totuutta ja avaamaan tarkemmin tämän opetuslapsen merkitystä evankeliumissa. Lopuksi käytetään melko paljon aikaa tämän henkilön identiteetin ratkaisemiselle. (Aiheesta voi lukea myös Welzun tekstin.) Olen myös tietoinen siitä, että tekstin pituus tulee erottamaan lukijoista jyvät akanoista...


TEKSTIN RAKENNE

1 Silminnäkijöinä alusta alkaen.

2 Opetuslapsi jota Jeesus rakasti evankeliumin kirjoittajana.

3 Mitä tarkoittaa ”me” jakeessa 21:24?

4 Kuuluiko luku 21 evankeliumiin alusta saakka?

5 Johannes Kastajan ja Jeesuksen rakkaan opetuslapsen välinen linkki.

6 Kuka hän oli?