tag:blogger.com,1999:blog-7209515636448262937.post2334029488167820703..comments2023-07-27T13:24:41.930+03:00Comments on Eksegeettinen safari: Markus 1:2, tekstikritiikki ja raamattunäkemysMatti Kankaanniemihttp://www.blogger.com/profile/08113947222924547381noreply@blogger.comBlogger8125tag:blogger.com,1999:blog-7209515636448262937.post-75487581076584684462007-09-07T16:52:00.000+03:002007-09-07T16:52:00.000+03:00Esalle:Ymmärrän lähestymistapasi. Watts (tai joku ...Esalle:<BR/><BR/>Ymmärrän lähestymistapasi. Watts (tai joku Relevance Theoryn edustaja) tosin tässä vaiheessa voisi todeta, että jos Jesajan kirjan viitekehys on jo selvästi avattu ja aktivoitu oleellisessa kohdassa dokumenttia, ei sitä välttämättä tarvitse enää toistaa joka välissä. (Watts kritisoi kirjassaan Gundrya joka välissä, mutta en ole nähnyt, onko Gundrylta tullut vielä vastinetta jossain.)<BR/><BR/>Mutta taidamme olla jo aika kaukana siitä, miten Mark. 1:2:n tekstikriittinen ongelma vaikuttaa raamattunäkemykseen... :-)DrMarkhttps://www.blogger.com/profile/11819109600613129072noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-7209515636448262937.post-84912619038593315612007-09-05T15:45:00.000+03:002007-09-05T15:45:00.000+03:00Palatakseni Gundryyn. Samalla tavoin kuin Watts hä...Palatakseni Gundryyn. Samalla tavoin kuin Watts hän tarjoaa Markus 1:1-3 heuristiseksi lähtökohdaksi ymmärtää Markuksen evankeliumi. Hänen työskentelynsä lähtökohtana on se, että Markuksen evankeliumissa tämä Vt:n profetia ja Jeesuksen profetiat hänen omasta, tulevasta kuolemasta seuraavat samaa kaavaa lupaus-täyttymys-selitys. Tämä kaava muissa synoptikoissa on täyttymys-lupaus-selitys. Näin Gundry luo tulkinnalleen kapeamman, pelkästään Markuksen evankeliumista riippuvan, <I>innertekstuaalisen</I> lähtökohdan toisin kuin Watts. <BR/><BR/>Vertailevasti Wattsin lähtökohta on <I>intertekstuaalinen</I>. Koska suurin vaikutin Markuksen evankeliumin lukuun yksi on Jesajan kirja, hän luo teorian Jesaja uudesta exoduksesta. Gundrykin näkee Jesajan vaikutuksen luvussa yksi. Se mikä tekee Jesaja-teoriasta minulle epätodennäköisemmän on Jesaja-materiaalin ekplisiittinen <I>absentia</I> muissa osin evankeliumia. Gundryn teoria taas kattaa koko kirjan ekplisiittisen tekstuaalisen datan valossa. Hän pystyy antamaan väitteilleen selkeän tuen Jeesuksen omien profetioiden sisällöistä ja ristiin naulitsemisen draamasta evankeliumin lopussa.Esa Hyvönenhttps://www.blogger.com/profile/13250774807323426479noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-7209515636448262937.post-55519383702450561552007-09-02T21:30:00.000+03:002007-09-02T21:30:00.000+03:00Markuksen evankeliumin (mahdollisista) Jesaja-raam...Markuksen evankeliumin (mahdollisista) Jesaja-raameista:<BR/><BR/>Minusta kyllä tuo Mark. 1:1-3 sopii kyllä hyvin koko kirjan avaimeksi, vaikkei tietysti kaikkea yksin selitäkään. Samanlaisia "avaimia" esiintyy muidenkin varhaisten dokumenttien alussa (sekä kristillisten että ei-kristillisten). <BR/><BR/>"Jesajan uusi eksodus" -näkökulma on sekin mielestäni ok erityisesti Markuksen evankeliumin kohdalla (muistini mukaan sitä on tarjottu muutamaan muuhunkin dokumenttiin). N.T. Wright on tietysti yksi tämän ajattelun äänekkäimpiä puolestapuhujia, mutta muistaakseni myös mm. Joel Marcus on samoilla linjoilla. Gundry ei tainnut omassa kommentaarissaan vielä tähän junaan ehtiä. Muista en oikein osaa sanoa, sillä viimeisten 3-5 vuoden aikana ilmestyneitä Markus-kommentaareja en ole paljon ehtinyt lueskella.DrMarkhttps://www.blogger.com/profile/11819109600613129072noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-7209515636448262937.post-21580572445202770252007-09-02T20:14:00.000+03:002007-09-02T20:14:00.000+03:00drMark:Pointtini on juuri tässä modernisoinnin vaa...drMark:<BR/><BR/>Pointtini on juuri tässä modernisoinnin vaarassa. Emme voi tieteellistää käsityksiämme Raamatun tekstistä, vaan tulkita sitä niiden omilla ehdoillaan. Jos määritämme erehtymättömyyden tieteellistämällä antiikin tekstin vastamaan nykystandardeja, menetämme tekstissä jotain. <BR/><BR/>Tästä huolimatta olemma aikamme lapsia ja lähestymme tekstiä omasta, rajoittuneesta viitekehyksestä käsin. Siksi ensisilmäyksellä "profeetta Jesajassa" -lukutapa näytää ristiriitaisuudelta. Joseph Fitzmyerin uraauurtavan työnpohjalta olen kuitenkin vakuuttunut Jesaja-lukutavan olevan konventionaalinen, juutalainen tapa lainata VT:a (Kyseessä on Fitzmyerin esseekokoelma Semitic Background of the New Testament. Sivunumeroa en voi nyt antaa, koska kirja on kotona ja olen anopin luona ;)).<BR/><BR/>Itse olen varautunut Wattsin Jesaja-teorian suhteen. Minusta on vaikea ymmärtää, kuinka 1:1-3 muodostovat hermeneuttisen avaimen koko evankeliumiin muun ekplisiittisen Jesaja materiaalin ollessa poissa. Selkeät viitteet esimerkiksi Danieliin ja Ihmisen poikaan muodosta myös haasteen ehkä yksipuolisen Jesaja-teorian tulkinnalle. Lisäksi Gundryn tulkinta ristiä ennakoiville profetioille pitäisi ottaa huomioon teologista tulkintakokonaisuutta muodostatteassa, jota Wattsin kirja ei saavuta ilman keinotekoista "suffering Servant" tulkintaa. Miten kärsivä Ihmisen poika on yhtä äkkiä kärsivä palvelija?Esa Hyvönenhttps://www.blogger.com/profile/13250774807323426479noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-7209515636448262937.post-46783563856831686852007-09-02T19:12:00.000+03:002007-09-02T19:12:00.000+03:00Markuksen evankeliumin alkulainausta käsittelee mm...Markuksen evankeliumin alkulainausta käsittelee mm. Rikk Watts kirjassaan <I>Isaiah's New Exodus and Mark</I> (WUNT II, 1997; s. 53-90). Hän mainitsee samat yleisesti tarjotut vaihtoehdot jotka Esakin mainitsee, mutta erinäisistä syistä ei pidä niitä välttämättä täysin vakuuttavina.<BR/><BR/>Vastapainoksi hän mainitsee mm. että "possibly Mark is following common Jewish practice in naming only one author with composite quotations". Edelleen hän kiinnittää huomiota siihen, että Markus käyttää paljon "kerrosvoileipärakennetta" (ns. <I>Markan sandwich</I>) evankeliumissaan ja että 1:2a, 1:2b ja 1:3 muodostaa juuri tuollaisen rakenteen.<BR/><BR/>Tämä kaikki on osa Wattsin isompaa argumenttia, jonka mukaan avaimen Markuksen evankeliumin ymmärtämiselle muodostaa nimenomaan Jesajan kirja, jonka muodostamiin puitteisiin kuuluu lisäksi olennaisena osana 1:2b:n Exodus/Malakia -viittaus.<BR/><BR/>Itse olen lueskellut Markuksen evankeliumia nimenomaan samoista lähtökohdista käsin enkä näinollen ole oikein osannut ajatella 1:2 viittausta Jesajaan mitenkään kiusallisena tai ongelmallisena. En kuitenkaan kiellä, etteikö se voisi satunnaiselle matkaajalle sellaiselta näyttää, varsinkin jos jätetään isompi kokonaisuus huomioimatta ja asetetaan lainauksen merkinnälle samanlaiset kriteerit/vaatimukset kuin tämän päivän tieteellisessä kielenkäytössä.DrMarkhttps://www.blogger.com/profile/11819109600613129072noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-7209515636448262937.post-3941716093932064462007-08-31T19:18:00.000+03:002007-08-31T19:18:00.000+03:00Niin siis taisit juu sellaista tosiaan sanoa. Olen...Niin siis taisit juu sellaista tosiaan sanoa. Olen vain niin sen käsityksen läpäisemä, että jos jotakin on vatikanuksessa tai sinaitikuksessa, niin sitä pidetään alkuperäisempänä. Mutta ei sillä väliä. Olen sen lukutavan kannalla, jota bysanttilainen tekstitraditio on säilyttänyt, vaikka onkin joitakin kohtia, joita en olisi sen suonut säilyttävän. <BR/><BR/>Mutta ei tuo kohta vaikuta omaan raamattunäkemykseeni, koska en pidä sitä jumalallisena vaan inhimillisenä tuotoksena, jossa on liuta virheitä. Lisäksi tuo on aika marginaalinen eroavaisuus jos ajattelee sitä, että sanoma on tärkein. <BR/><BR/>Joku on sanonut, että jos onnettomuudesta on useita silminnäkijäkuvauksia, jotka eroavat yksityiskohdissaan, ei se tee onnettomuutta tapahtumattomaksi. Jeesuksen sovitustyön todellisuuteen tuo ei mielestäni juuri vaikuta juuta eikä jaata, eikä se siksi ole mikään ongelma.Isä Pekka O. M. Leivohttps://www.blogger.com/profile/13177787835957667512noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-7209515636448262937.post-88471102602602413742007-08-31T09:08:00.000+03:002007-08-31T09:08:00.000+03:00Pekka:Pieni huomio vain. Profeetoissa -lukutapa on...Pekka:<BR/><BR/>Pieni huomio vain. <I>Profeetoissa</I> -lukutapa on paikannettavissa historiassa ennenmin kuin bysanttilainen teksti nousi hallitsevaksi kreikankielisten käsikirjoitusten joukossa. Siksi kyseessä ei ole bysanttilainen lukutapa, vaan bysanttilaisessa tekstitraditiossa säilynyt lukutapa. Markuksen evankeliumista löytyy useita aikaisia, bysanttilaisessa traditiossa säilyneitä lukutapoja.Esa Hyvönenhttps://www.blogger.com/profile/13250774807323426479noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-7209515636448262937.post-44663617278508040602007-08-31T01:04:00.000+03:002007-08-31T01:04:00.000+03:00Henkilökohtaisesti kun ajattelen Raamattua kirkon ...Henkilökohtaisesti kun ajattelen Raamattua kirkon Raamattuna, niin pidän oikeana ratkaisuna kieliasun muuttamista muotoon "profeetoissa", jolloin se vastaa paremmin tekstin sisältöä ja keskittää huomion tekstin asiavirheestä tekstin sanomaan, joka oli ilmeisesti kirjoittajallekin se oleellinen seikka.<BR/><BR/>Täytyypä jossakin vaiheessa rustata otsikko aiheesta bysanttilaisen tekstitraditon auktoriteetti, joka ei sisältäisi kuitenkaan mitään KJV rules! sälää.Isä Pekka O. M. Leivohttps://www.blogger.com/profile/13177787835957667512noreply@blogger.com