tag:blogger.com,1999:blog-7209515636448262937.post4629337465538780521..comments2023-07-27T13:24:41.930+03:00Comments on Eksegeettinen safari: Suomalaisen eksegetiikan painopisteetMatti Kankaanniemihttp://www.blogger.com/profile/08113947222924547381noreply@blogger.comBlogger4125tag:blogger.com,1999:blog-7209515636448262937.post-73996082849125259382010-04-07T22:09:49.789+03:002010-04-07T22:09:49.789+03:00Update muutaman vuoden viiveellä:
On niitä muita...Update muutaman vuoden viiveellä: <br /><br />On niitä muitakin nimiä suomalaisessa eksegetiikassa. Räisänen on vanhan liiton mies - hats off for Roy Harper! - mutta historialliskriittinen metodi on kaluttu jo loppuun aikaa sitten. Sen jälkeen on tullut traditiokriittinen ja rituaalitutkimus, jotka nekin jo ovat vanhaa matskua. <br /><br />Suomalainen "eksegeettinen dogma" on siinä mielessä hassua tuolla tapakristittyjen koulussa Helsingissä, että se kehittyy lähes sattumanvaraisesti aina kulloistenkin pinnalla olevien/trendikkäitten tutkijoitten mukaan suuntaan ja toiseen. Nyt mennään poikkitieteellisissä metodeissa eli kaikki ilo irti älyllisesti teksteistä, mikäli mahdollista. Ja väitän puhtaalla omatunnolla, että mahtavaa jälkeä syntyy! <br /><br />Tiede on tiedettä ja usko on uskoa. Näitä ei sovi mennä sötköttämään keskenään, mikäli mielii päästä puusta pitkälle. Puhuvathan ne (usko&tiede) eri kieltä, joten...Libertushttps://www.blogger.com/profile/04754265791070111823noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-7209515636448262937.post-80649018337989431842007-09-28T19:54:00.000+03:002007-09-28T19:54:00.000+03:00Olen kyllä samassa veneessä Matin kanssa, eli en t...Olen kyllä samassa veneessä Matin kanssa, eli en tutki vanhoja dokumentteja vain siksi, että minua kiinnostaisivat jotenkin yleisellä tasolla kaikki vanhat dokumentit. Ei silti, toki muutkin kuin kaanonin dokumentit ovat omalla tavallaan mielenkiintoisia, mutta kyllä ne suurimmat kicksit irtoavat nimenomaan tietystä kirjakokoelmasta. Lisäksi on paljon hauskempi saarnata vaikkapa evankeliumeista kuin esim. 4QMez A:sta, IMHO.DrMarkhttps://www.blogger.com/profile/11819109600613129072noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-7209515636448262937.post-29557878958902189072007-09-28T14:16:00.000+03:002007-09-28T14:16:00.000+03:00Heikki Räisänen on täällä mainittu. Uskoisin suoma...Heikki Räisänen on täällä mainittu. Uskoisin suomalaisen eksegeettisen työskentelyn seuraavan hänen ohjelmajulistuksesta Beyond New Testament Theology. Näin kaanonrajoittuneisuus oikaistaan.<BR/><BR/>Toisaalta minustakin olisi mielekästä, että Suomesta nousisi enemmän eksegeetikkoja, jotka hallitsisivat kaanonin. Yhteiskunnan hyötynäkökulmasta käsin, jonka takia tutkijat saavat rahoituksena, kaanon on vaikuttanut enemmän länsimaiseen kulttuuriin kuin Nag Hammadi tai Qumran. Räisänen puolusteli kirjassaan nimen omaan tutkimuksen avaamista muille avenuille yhteiskunnan näkökulmasta, mutta kuinka Nag Hammadi vaikuttaa suomalaiseen uskontohistoriaan. En oikein osaa sanoa. Siksi back to the canon.Esa Hyvönenhttps://www.blogger.com/profile/13250774807323426479noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-7209515636448262937.post-24338135832481597372007-09-28T10:31:00.000+03:002007-09-28T10:31:00.000+03:00Tässä voisi tietysti soveltaa kvantitatiivista men...Tässä voisi tietysti soveltaa kvantitatiivista menetelmää ja tutkia julkaisufrekvenessiä eksegetiikkaa koskevista teemoista suhteessa arvioituun perusjoukkoon. <BR/><BR/>Ensimmäinen kysymys on varmaankin se, kuinka monta eksegetiikan tohtoria Suomesta valmistuu vaikkapa vuosikymmenessä. Tätä lukua voisi sitten verrata vaikkapa Iso-Britanniassa ja USA:ssa valmistuneiden tohtorien määrään. Sitten vain ristiintaulukointia ja p-arvoja kehiin... <BR/><BR/>Olen kyllä samaa mieltä DrMarkin kanssa tästä painotusongelmasta. Tutkimusaiheiden oletettu puute ja vanhojen aiheiden oletettu loppuunkaluaminen johtavat tutkintoihin ja CV-estetiikkaan tähtäävän yksilön Nag Hammadiin, Qumraniin tai retonarratiivisenpsykoanalyysieksegetiikan hermeneuttisen metodifilosofian pariin. <BR/><BR/>Tietysti näin lahkolaisena on hyvä tiedostaa, in the name of Freud, että alitajuntamme on syvästi kiinnittynyt kaanoniin ja sen tutkiminen synnyttänee lapsuuden hyväksymiskokemuksia muistuttavia mielihyvän tunteita. <BR/><BR/>Yhtäältä on myös todettava, että nimenomaan kristillinen vakaumus johtaa ainakin minut ylipäätään tutkimaan muinaisen juutalaisen messiaskandidaatin seuraajien riipustamia toisen luokan kirjallisia dokumentteja. Jos tämä vakaumus annihiloituisi, niin todennäköisesti siirtyisin sosiaalipsykologian tai jokimaantieteen tutkijaksi.Matti Kankaanniemihttps://www.blogger.com/profile/08113947222924547381noreply@blogger.com