tag:blogger.com,1999:blog-7209515636448262937.post6482511212377168671..comments2023-07-27T13:24:41.930+03:00Comments on Eksegeettinen safari: Jakeessa 1. Kor. 12:13a esiintyvän kreikan εν-preposition lokatiivisen ja instrumentaalisen merkityksen vertailuaMatti Kankaanniemihttp://www.blogger.com/profile/08113947222924547381noreply@blogger.comBlogger6125tag:blogger.com,1999:blog-7209515636448262937.post-63165966769723402222008-02-09T12:58:00.000+02:002008-02-09T12:58:00.000+02:00Pitkää ja perinpohjaista tekstiä ei tarvitse pahoi...Pitkää ja perinpohjaista tekstiä ei tarvitse pahoitella!! Sen saa kyllä printattua ulos ja luettua ajan kanssa. <BR/><BR/>Kun blogin tekstien tyyli ei ole "kirjoitan mitä tässä päätteellä mieleen tulee" vaan "olen perehtynyt asiaan ja harkinnut sanojani", voi sellaista odottaa kommenteiltakin. Toisin kuin miten minä tässä kirjoitan.Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-7209515636448262937.post-47021199403799133932008-02-08T10:51:00.000+02:002008-02-08T10:51:00.000+02:00Joo, fiksumpaa olisi ollut kerätä pointit vanhasta...Joo, fiksumpaa olisi ollut kerätä pointit vanhasta jutusta ja esittää asia tiivistetyssä muodossa. Halusin kuitenkin taas vaihteeksi osallistua keskusteluun, oli myöhä ja olin kipeänä kotona kuten edelleen (kipeä ja kotona). <BR/><BR/>Ja ehkä ajattelin, että vaikka kirjoitus ei nyt olekaan ihan maan mahtavimpia, niin toisi se kuitenkin itselleni vähän enemmän oikeutusta olla eksegeettisen blokin kirjoittajana, kuin nuo asenteelliset käytännönteologiset tilitykseni.Isä Pekka O. M. Leivohttps://www.blogger.com/profile/13177787835957667512noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-7209515636448262937.post-56235154285040175672008-02-08T08:58:00.000+02:002008-02-08T08:58:00.000+02:00Tässä blogissa vähän sama ongelma kuin muissa, joi...Tässä blogissa vähän sama ongelma kuin muissa, joihin ei tule palautetta.<BR/><BR/>Liian pitkä päätteeltä luettavaksiAnonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-7209515636448262937.post-52927563594356188022008-02-06T13:27:00.000+02:002008-02-06T13:27:00.000+02:00Täytyi ihan lukea ajatuksella tuota omaa vanhaa ki...Täytyi ihan lukea ajatuksella tuota omaa vanhaa kirjoitusta, että sai selvän että mikä se oma pointti olikaan. Eli oman nykyisen ymmärrykseni mukaan oma silloinen ymmärrykseni oli, että ihmiset saavat 1. Kor. 12-14 luvuissa ilmenevän PAavalin opetuksen mukaan Pyhän Hengen ja osallisuuden armolahjoihin uudestisyntymisessä. Siksi 1. Kor. 12:13 jae ei puhu erillisestä henkikasteesta, vaan on vain osa opetusta, jonka mukaan kaikki uskovat ovat yksi ruumis samassa hengessä ja ovat osallisia samasta hengestä vaikka heillä olisikin erilaisia armolahjoja. <BR/><BR/>Paavali ei ota kantaa siihen, onko armolahjat tulleet ilmi uskoontultaessa, kätten päällepanon kautta vai miten. Hän käsittelee tilannetta, jossa ihmisillä joka tapauksessa niitä on, ne ovat erilaisia ja tuo erilaisuus aiheuttaa seurakunnassa eriarvoisuutta ja hämmennystä.<BR/><BR/>Tätä tulkintaa tuo paralleelisuus mielestäni tukeekin, koska se on kuvausta vallitsevasta tilanteesta: kaikki yhtä ruumista, kaikki juoneet samaa henkeä. <BR/><BR/>Mielenkiintoisen tuosta jakeen loppuosasta tekee kuitenkin se, että potizoo = antaa juoda, voidaan myös lukea juottaa tai kastella. Näitä merkityksiä oli mm. Rogerssien analytical ja exegetical keyssä greek New Testamenttiin ja Gyllenbergin kreikka-suomi sanakirjassa. Ajattelen, että Paavalin 12-14 lukujen opetuksen valossa tällainen force / cause to drink merkitys onkin mahdollinen, jolloin Paavali meinaisi, että jokainen uskoon tullut on väistämättä kasteltu tai juotettu tällä henkijutulla, joka vaikuttaa näitä eri armolahjoja. Eli turha seurakunnassa riidellä onko joku saanut henkikastetta, koska se on ollut itsestä riippumaton toisen tahon (Jumalan) vaikuttama toimitus. Oma aktiivisuus voi sitten vaikuttaa eri lahjojen saamiseen, mutta siitäkään ei voi sitten ketään syyllistää jos niitä parhaita ei alakaan kuulua, koska "henki jakaa itsekullekin niin kuin tahtoo".<BR/><BR/>Mielestäni Paavali sivuuttaa opetuksessaan kokonaan kysymyksen hengen saamisen ajankohdasta irrelevanttina, ja suostuu käsittelemään vain vallitsevan todellisuuden sisältämää haastetta. Ärsyttävän käytännönteologinen lähtökohta, koska se jättää vastaamatta siihen, että miten nyt sitten opetetaan Pyhän Hengen ja armolahjojen saamisesta oikein jos halutaan olla raamatullisia. Paavalin käsittelyä ei siksi voi ehkä sanoa ollenkaan teologisen ratkaisun ilmaisemiseksi, koska Paavalin ratkaisu ei anna selkeää vastausta teologiseen ongelmaan vaan vain käytännölliseen.<BR/><BR/>Mielestäni samanlaista vallitsevan todellisuuden vaikuttamaa käytännöntarpeesta kumpuavaa opetusta on pastoraalikirjeiden opetus seurakunnan johtamisen järjestämisestä. Vanhinten ja paimenten ohjeistuksessa ei mielestäni ole välttämättä ollenkaan kyse teologisista linjanvedoista ja muuttumattomista ohjeista kaikille tuleville sukupolville, vaan kyse on silloiseen akuuttiin tarpeeseen ohjeiden antamisesta, kun apostolit olivat kuolemassa ja vasta syntyneet seurakunnat tarvitsivat jonkinlaisen ohjeistuksen, ettei homma kuivu kokoon alta aikayksikön joko järjestäytymättömyyteen tai sisäisiin nokkimisjärjestysristiriitoihin. Pääasia ei siis olisi juuri tiettyyn johtamismalliin tiukka pitäytyminen, vaan jonkin mallin omaksuminen, joka toimii ja ajaa tarkoituksensa. <BR/><BR/>Ei kuitenkaan keskustella siitä tämän otsikon alla, vaan se on sitten oma aiheensa. Esitin sen vain rinnasteisena esimerkkinä tähän Paavalin opetuksen käytännöllisyys jutskaan.Isä Pekka O. M. Leivohttps://www.blogger.com/profile/13177787835957667512noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-7209515636448262937.post-17152709093552282132008-02-06T12:31:00.000+02:002008-02-06T12:31:00.000+02:00Kaksi teknistä kommenttia:Ison Kirjan edustajan la...Kaksi teknistä kommenttia:<BR/><BR/>Ison Kirjan edustajan lausunto alaviitteessä mainitsemastasi asiasta on tavallaan ymmärrettävä, mutta ei tietenkään ehdoton. Mitä korkeammalla tasolla operoidaan tai mitä isompi pamppu on kyseessä, sitä vähemmän tietyt "säännöt" tai periaatteet sitovat. Esim. N.T. Wright saa rauhassa käyttää kirjoissaan tyyliä ja ilmaisuja, jotka varmasti karsittaisiin tavallisen tallaajan väitöskirjasta ennen sen hyväksyntää. Itsekin olen matkani varrella törmännyt vastaavanlaisiin ongelmiin mm. teologian, matematiikan ja kielten opiskelussa. Aina on harmittanut kovasti (varsinkin kun pisteet ovat tippuneet), mutta asialla ei ole voinut mitään. (Tulee mieleen <EM>Chazown</EM>-kirjan kurssi "Humility 101".)<BR/><BR/>Mitä fontteihin tulee, löytyy konverttereita netistä useampia. Ks. esim. <A HREF="http://www.supakoo.com/rick/ConvertGreek.asp" REL="nofollow">Convert Greek Beta Code to Normalized Unicode</A>. Myös eri fonteille löytyy vastaavia konverttereita, jos hetken viitsii googlata. Raskaampi tapa lienee vaihtaa näppiksen kieltä ja/tai käyttää esim. Windowsin Character Map -sovellusta.DrMarkhttps://www.blogger.com/profile/11819109600613129072noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-7209515636448262937.post-84598230392608172032008-02-06T10:09:00.000+02:002008-02-06T10:09:00.000+02:00Hienosti problemisoitu kirjoitus oikeasta teologis...Hienosti problemisoitu kirjoitus oikeasta teologisesta ongelmasta. Yksi oleellinen asia mielestäni jäi kuitenkin käsittelemättä:<BR/><BR/>Miten näet 1. Kor 12:13 jakeen rakenteen vaikuttavan tulkintaasi? <BR/><BR/>Kuinka selität lausekkeiden καὶ γὰρ ἐν ἑνὶ πνεύματι ἡμεῖς πάντες εἰς ἓν σῶμα ἐβαπτίσθημεν ja πάντες ἓν πνεῦμα ἐποτίσθημεν yhtenäisen syntaksin͗ εν + παντες + pääverbien samat pää-, aika- ja tapaluokat? Näiden lausekkeiden dynaaminen paralleelisuus on ilmeinen, että niiden väliin jäävä lauseke on pakko olla parenteettinen. Miten tämä paralleelisuus vaikuttaa tulkintaasi?Esa Hyvönenhttps://www.blogger.com/profile/13250774807323426479noreply@blogger.com