tag:blogger.com,1999:blog-72095156364482629372024-03-19T04:57:53.716+02:00Eksegeettinen safariTeologista pohdintaa eksegeettisellä painotuksella jo vuodesta 2007.Matti Kankaanniemihttp://www.blogger.com/profile/08113947222924547381noreply@blogger.comBlogger247125tag:blogger.com,1999:blog-7209515636448262937.post-65154125726743075272024-01-31T14:00:00.020+02:002024-02-06T10:19:39.169+02:00Evankeliumien luotettavuus — uusia argumentteja<h3 style="text-align: left;"><span style="font-family: georgia; font-weight: normal;">ARGUMENTTI LIITTYEN NIMIIN</span><br></h3><span style="font-family: georgia;"><br>Keskustelu kanonisista evankeliumeista on klassinen taisteluareena kahden eri koulukunnan, konservatiivisten ja skeptikoiden, välillä. Haluan tässä postauksessa tuoda esiin yhden viimeaikaisen argumentin, jonka tarkoitus on vahvistaa näkemystä, jonka mukaan evankeliumien kirjoittajat todella tiesivät asiansa, koska heidän kerrontansa lepää silminnäkijöiden kertomusten varassa ja meidän tulisi lähtökohtaisesti suhtautua heidän teoksiinsa luottavaisesti, ei skeptisesti. Kyseinen argumentti liittyy erityisesti evankeliumeissa (ja Apostolien teoissa) esiintyviin <i>nimiin</i>. En kuitenkaan ole tietoinen siitä, että tämä keskustelu olisi juurikaan ajautunut tarjolle suomen kielellä, joten tarkoitukseni on paikata tätä aukkoa. Englanninkielisessä maailmassa aihetta ovat erityisesti pitäneet esillä Richard Bauckham klassikkokirjassaan <i>Jesus and the Eyewitnesses</i> (2006), ja sitä on sittemmin tuonut esiin tutkimuskeskus Tyndale Housen johtaja Peter Williams, jonka menevä luento aiheesta on katsottavissa <a href="https://www.youtube.com/watch?v=GS6A5Q3Na_E" target="_blank">YouTubesta</a>, joskin hän tuo argumenttia esiin myös hänen pikkulillin paksuisessa kirjassaan <i>Can We Trust the Gospels?</i> (2018). Vaikka pääasiallinen tarkoitus on esitellä spesifisti nimiin liittyvää tutkimusta, annan tekstin edetessä myös muita aiheen kannalta esitettyjä argumentteja, koska ne liittyvät erityisesti myös nimiin.<span></span></span><a href="https://eksegeesi.blogspot.com/2024/01/evankeliumien-luotettavuus-uusia.html#more">Lue lisää »</a>Janne Saarelahttp://www.blogger.com/profile/05945468198078017209noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-7209515636448262937.post-33621792971003010812023-11-30T17:30:00.000+02:002023-11-30T17:30:11.536+02:00Kirja-arvio: Why Are There Differences in the Gospels? <div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiMe_VJi6HHmHlXK8HeZh0qZCF9aP7YEFhJaP58oZR0SW6mdpIuwZA8HCxOtUaWxvgmcbvsFDh4xVBaoWpjIAxMNHq5xEhtf8bAOnwPuG5-q5tTa6xsSmvTBL__rMAsQyHtMw6jmzfF7l2K13k555O2WSefJuXyKVm2BKwfMHokXBbrbwMQRYZUBtMT9Bj2/s1500/po%CC%88o%CC%882.jpeg" imageanchor="1" style="clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;"><img border="0" data-original-height="1500" data-original-width="1000" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiMe_VJi6HHmHlXK8HeZh0qZCF9aP7YEFhJaP58oZR0SW6mdpIuwZA8HCxOtUaWxvgmcbvsFDh4xVBaoWpjIAxMNHq5xEhtf8bAOnwPuG5-q5tTa6xsSmvTBL__rMAsQyHtMw6jmzfF7l2K13k555O2WSefJuXyKVm2BKwfMHokXBbrbwMQRYZUBtMT9Bj2/s320/po%CC%88o%CC%882.jpeg" width="213"></a></div><div class="separator"><i style="font-family: georgia;">Licona, Michael R. Why Are There Differences in the Gospels? What Can We Learn from Ancient Biography (Oxford University Press, 2017), 308 sivua.</i></div><div><span style="font-family: georgia;"><i><br></i></span></div><span style="font-family: georgia;"><br>Evankeliumitutkimukseen ja Jeesuksen ylösnousemukseen erikoistunut Uuden testamentin tutkija Michael Licona (s. 1961) julkaisi vuonna 2017 erityisen tärkeän kirjan. Loputtomasti keskustelua ja vääntöjä aiheuttanutta kysymystä evankeliumeista löytyvistä eroavuuksista lähestytään kerrankin erilaisesta ja raikkaasta tulokulmasta. Kirjan perusteesi voidaan tiivistää lyhyesti sanottuna näin: (a) kanoniset evankeliumit ovat genreltään eli kirjallisuuslajiltaan tyypillisiä kreikkalais-roomalaisia elämäkertoja ja (b) niistä löytyvät eroavuudet ovat samankaltaisia kuin ne eroavuudet, joita me voimme löytää muista tuon ajan kreikkalais-roomalaisista elämäkerroista ja (c) tämä käy erityisen selvästi ilmi, kun vertaamme evankeliumeja Plutarkhoksen kirjoittamiin elämäkertoihin. Loppupäätelmäksi osoittautuu, että (d) evankeliumien kirjoittajat kohtelevat lähteitään huomattavasti konservatiivisemmin kuin muut aikalaiskirjoittajat. <br><br><span></span></span><a href="https://eksegeesi.blogspot.com/2023/11/kirja-arvio-why-are-there-differences.html#more">Lue lisää »</a>Janne Saarelahttp://www.blogger.com/profile/05945468198078017209noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-7209515636448262937.post-51569897771776521722023-09-28T20:53:00.011+03:002023-10-16T16:19:50.190+03:00Kiersikö Tessalonikassa Paavalin nimiin väärennetty kirje? <span style="font-family: georgia;"><b>Johdanto </b><br><br>Paavalin kirjeissä on useita hankalia jaejaksoja, joiden tulkinnassa ajaudumme enemmän tai vähemmän spekulaation maailmaan. Yksi hankala jaejakso löytyy 2. Tessalonikalaiskirjeen luvun 2 alusta (2:1-2). Suurin osa tutkijoista ja olemassaolevista käännöksistä tulkitsevat Paavalin sanat siten, että Tessalonikassa oli liikkeellä Paavalin nimiin väärennetty kirje. Kirjeen sisältö sai aikaan väärän käsityksen, jonka mukaan ”Herran päivä on jo saapunut”. Tämän tekstin tarkoitus on osoittaa, että tällainen tulkinta on virheellinen ja todellisuudessa Paavali viittaa aiempaan kirjeeseensä ja siihen, miten sitä on tulkittu väärin. <br><br>Katsomme ensin sitä, miten jakeet on käännetty monissa käännöksissä. Avaan sen jälkeen lyhyesti meneillään olevan tilanteen, jonka jälkeen analysoin tarkemmin jakeiden 2:1-2 sisältöä.<span></span></span><a href="https://eksegeesi.blogspot.com/2023/09/kiersiko-tessalonikassa-paavalin-nimiin.html#more">Lue lisää »</a>Janne Saarelahttp://www.blogger.com/profile/05945468198078017209noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-7209515636448262937.post-40293698973690359552023-09-11T18:08:00.011+03:002023-09-14T10:23:21.749+03:00Apostolien teot & Paavali<span style="font-family: georgia;"><b>Johdanto </b><br><br>Tässä tekstissä tehdään lyhyt syväsukellus Apostolien tekojen historialliseen luonteeseen. Koska aihe itsessään on massiivisen suuri, olen rajannut analyysini melko kapea-alaiseksi, nimittäin siihen, miten hyvin Luukkaan kerronta Paavalista ja hänen matkoistaan käy yhteen Paavalin omien kirjeiden kanssa. Jos voidaan osoittaa, että Luukkaan kerronta sopii huonosti siihen, mitä me tiedämme asioista Paavalin omasta näkökulmasta, Apostolien tekojen historiallisuus menettää merkitystään. Jos puolestaan voidaan osoittaa, että Apostolien tekojen kerronta sopii hyvin yhteen sen kanssa, miten Paavali kuvaa asioita kirjeissään, silloin Apostolien tekojen historiallinen arvo kasvaa. Ennen kuin siirryn tähän kysymykseen, haluan sanoa muutaman sanan Apostolien tekojen historiallisesta luotettavuudesta yleisesti ottaen. Tekstini päälähteenä toimii tunnetun Uuden testamentin tutkija Craig Keenerin massiivinen kommentaarisarja Apostolien teoista, joka ansaitsee tulla mainituksi (ja mainostetuksi) myös tällä sivustolla. </span><div><span></span></div><a href="https://eksegeesi.blogspot.com/2023/09/apostolien-teot-paavali.html#more">Lue lisää »</a>Janne Saarelahttp://www.blogger.com/profile/05945468198078017209noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-7209515636448262937.post-78490043466919527632023-08-07T12:29:00.004+03:002023-08-07T12:33:15.340+03:00V. Philips Long vs. Lester Grabbe: Vanhan testamentin tekstien tarkkuus suhteessa antiikin Lähi-idän teksteihin<span style="font-family: georgia;"><b>Johdanto</b><br>Heinäkuussa vuonna 1996 joukko Vanhan testamentin tutkijoita kokoontui konferenssiin Irlannin Dubliniin pohtimaan Vanhan testamentin Israelin historiaan liittyvää tutkimuksellista metodologiaa. Seuraavana vuonna ilmestyi kirja <i>Can a ’History of Israel’ Be Written?</i>, jossa oli koottuna seminaarissa esitetyt aihetta koskevat artikkelit. Teoksen editoijana toimi Lester L. Grabbe, joka oli tähän liittyen tehnyt pikaisen tutkimuksen tietyistä Kuninkaiden kirjoihin talletetuista tapahtumista ja verrannut niitä muihin antiikin Lähi-idän teksteihin (tästedes lyhenteenä ALT). Grabben analyysin mukaan (a) Kuninkaiden kirjojen yleiskerronta Israelin ja Juudan kuninkaista on 800-luvun eKr. puolivälistä eteenpäin kohtuullisen tarkkaa (eng. reasonably accurate), mutta (b) tietyissä yksityiskohdissa kerronta on harhaanjohtavaa, virheellistä ja joskus jopa keksittyä (s. 26). <span></span></span><a href="https://eksegeesi.blogspot.com/2023/08/v-philips-long-vs-lester-grabbe-vanhan.html#more">Lue lisää »</a>Janne Saarelahttp://www.blogger.com/profile/05945468198078017209noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-7209515636448262937.post-42287529310244253662023-07-20T20:23:00.003+03:002023-07-20T20:29:38.177+03:00Jeesus & Israelin liittokirous: Hepr. 9:15-22<span style="font-family: georgia;"><b>Johdanto</b><br><br>Minä en ole ainoa, joka on yrittänyt ymmärtää Heprealaiskirjeen jakeita 9:15-22. Jaejaksoon liittyy yllättävän hankalia kysymyksiä, ja mikä ehkä pahinta, tällä hetkellä mikään suomenkielinen käännös ei tee oikeutta sille mitä kirjoittaja pyrkii sanomaan. Tässä tekstissä pyrin esittelemään lyhyesti näkemyksen, joka näyttäisi olevan tämän hetken paras tulkinta tästä jaejaksosta.</span><div><span style="font-family: georgia;"><br>Tekstini perustuu siis uusimpaan tutkimustietoon ja olen nojannut lähinnä kahteen lähteeseen. Scott W. Hahn kirjoitti vuonna 2004 artikkelin ”A Broken Covevant and the Curse of Death: A Study of Hebrews 9:15-22” <i>The Catholic Biblical Quarterly </i>-nimiseen julkaisuun. (Suomeksi artikkeli kantaa nimeä ”Rikottu liitto ja kuoleman kirous: Tutkimus Heprealaiskirjeen jakeista 9:15-22”.) Hahnin päätelmät on omaksunut ainakin Gareth Lee Cockerill, joka on vuonna 2012 kirjoittanut Heprealaiskirjeen kommentaarin punakantiseen <i>The New International Commentary on the New Testament</i> -sarjaan. (Teos korvasi aiemman F. F. Brucen kirjoittaman kommentaarin.) Miten tekstiä siis tulisi lukea?<span></span></span></div><a href="https://eksegeesi.blogspot.com/2023/07/jeesus-israelin-liittokirous-hepr-915-22.html#more">Lue lisää »</a>Janne Saarelahttp://www.blogger.com/profile/05945468198078017209noreply@blogger.com2tag:blogger.com,1999:blog-7209515636448262937.post-54905668031924604822023-03-09T18:17:00.003+02:002023-03-10T17:19:54.607+02:00Luomakunnan kohtalo Heprealaiskirjeessä<span style="font-family: georgia;"><b>JOHDANTO </b><br><br><a href="https://eksegeesi.blogspot.com/2022/09/kirjaesittely-ryan-p-juza-new-testament.html" target="_blank">Aiemmassa postauksessani</a> - arvoisa lukijani - kirjoitin kaikesta siitä, miten Ryan Juza perusteli kirjassaan <i>The New Testament and the Future of the Cosmos</i> näkemystä, jonka mukaan Uuden testamentin kirjoittajat ovat varsin yksimielisiä tämän luomakunnan kohtalosta. Tätä maailmaa ei suinkaan tuhota, vaan se tullaan <i>uudistamaan</i>. Tämän ja tulevan maailman välillä on sekä jatkuvuus että epäjatkuvuus, juuri samalla tavalla kuin Jeesuksen ylösnousemusruumiissa on jatkuvuus (se on sama) ja epäjatkuvuus (se on muuttunut). </span><div><span style="font-family: georgia;"><br></span></div><div><span style="font-family: georgia;">Tässä tekstissä haluan kuitenkin sukeltaa hieman syvemmin Heprealaiskirjeen sisältöön, koska sen teksti ei nopeasti luettuna näytä sopivan tähän suureen kehykseen. Onko tilanne siis se, että Heprealaiskirjeen ja muiden kirjoittajien välillä vallitsee ristiriita tässä asiassa? Vai tulisiko meidän sittenkin lukea Heprealaiskirjettä hitusen tarkemmin..? Juzan analyysin mukaan Heprealaiskirjeen kirjoittaja ei poikkea muiden kirjoittajien näkemyksestä, vaan hänkin edustaa katsontakantaa, jonka mukaan tämä luomakunta tullaan uudistamaan. Hyppäämme nyt itse kirjeeseen. <span></span></span></div><a href="https://eksegeesi.blogspot.com/2023/03/luomakunnan-kohtalo-heprealaiskirjeessa.html#more">Lue lisää »</a>Janne Saarelahttp://www.blogger.com/profile/05945468198078017209noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-7209515636448262937.post-46465458963620975252022-12-14T12:52:00.037+02:002023-03-10T17:19:14.876+02:00Herodes Suuri ja hänen dynastiansa aikansa kontekstissa<div><p style="font-stretch: normal; line-height: normal; margin: 0px; min-height: 15px; text-align: left;"><span style="font-family: georgia;"><b>JOHDANTO</b></span></p><p style="font-stretch: normal; line-height: normal; margin: 0px; min-height: 15px; text-align: left;"><span style="font-family: georgia;"><br></span></p><span style="font-family: georgia;">Herodes Suuren nimi nousee välttämättä esille kaikille, jotka haluavat perehtyä joulun sanomaan tarkemmin. Herodes muistetaan käytännössä Matteuksen evankeliumissa mainitusta Beetlehemin lastensurmasta eli kuninkaana, joka ei kestänyt pienintäkään kilpailua valtaistuimeensa liittyen. Harvempi on kuitenkin ehtinyt tai halunnut sijoittaa Herodeksen elämää ja uraa osaksi tuon ajan monimutkaista poliittista maailmaa, jossa osansa näyttelivät niin roomalaiset kuin hasmonealaiset. Lisäksi Uusi testamentti puhuu Herodeksesta todella vähän verrattuna juutalaiseen historioitsija Josefukseen, joka esittelee hänen uraansa satoja sivuja pitkällä analyysilla. </span></div><div><span style="font-family: georgia;"><br></span></div><div><span style="font-family: georgia;">Tämä teksti on kirjoitettu tuomaan laajempaa valoa Herodes Suuren aikaiseen maailmaan ja niihin tilanteisiin, joiden keskeltä hän ponnisti itsensä juutalaisten kuninkaaksi. Tekstin loppuosassa puolestaan keskitytään Herodeksen kuoleman jälkeiseen tilanteeseen ja vallanjakoon, sekä muihin Herodeksen dynastiaan liittyviin henkilöihin, jotka esiintyvät Uuden testamentin sivuilla. Näin ollen tämä teksti on kirjoitettu eräänlaiseksi oppaaksi ja historiallisten yksityiskohtien avaajaksi kaikille niille, jotka haluavat tietää lisää 1. vuosisadan eKr. ja jKr. tilanteista erityisesti Herodes Suuren nousuun ja perintöön liittyen. Tekstin lomaan on upotettu karttoja ja sukukaavioita, jotta monimutkainen voisi muuttua yksinkertaisemmaksi.</span><p style="font-stretch: normal; line-height: normal; margin: 0px; min-height: 15px; text-align: left;"><span></span></p></div><a href="https://eksegeesi.blogspot.com/2022/12/herodes-suuri-hanen-dynastiansa-aikansa.html#more">Lue lisää »</a>Janne Saarelahttp://www.blogger.com/profile/05945468198078017209noreply@blogger.com3tag:blogger.com,1999:blog-7209515636448262937.post-76396803418441595752022-11-25T10:27:00.015+02:002023-03-10T17:22:59.019+02:00Kirja-arvio: Body, Soul & Life Everlasting – Biblical Anthropology and the Monism-Dualism Debate<br><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjrllsj1ASyPCFGDVYzmOFX85qTxoaErs0AEOI3rEg8r42B3lqYbFG_vqlqKdHRG6ac_4lowWYof9HR2HAgNpwhVuWt7JuZRi1qqgn6U3lUihh9NTNXWEmWzHSABJikXE3yIhVOpFnMtwIz_Uebnb7KIbCZsGTrEl-0OOwFhsalnQ_yaQUbZeNtdXee5g/s500/ABC.jpeg" style="clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;"><img border="0" data-original-height="500" data-original-width="333" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjrllsj1ASyPCFGDVYzmOFX85qTxoaErs0AEOI3rEg8r42B3lqYbFG_vqlqKdHRG6ac_4lowWYof9HR2HAgNpwhVuWt7JuZRi1qqgn6U3lUihh9NTNXWEmWzHSABJikXE3yIhVOpFnMtwIz_Uebnb7KIbCZsGTrEl-0OOwFhsalnQ_yaQUbZeNtdXee5g/s320/ABC.jpeg" width="213"></a></div><span style="font-family: georgia;">Cooper, John W. <i>Body, Soul & Life Everlasting: Biblical Anthropology and the Monism-Dualism Debate</i> (Grand Rapids: Eerdmans, 1989/2000), 241 sivua. <br><br>Kysymys kuolemanjälkeisestä elämästä ja ihmisyydestä kulkevat käsi kädessä, koska näkemys siitä mitä, kuoleman jälkeen tapahtuu, riippuu siitä, mikä on ihminen. Tämä on aihe, johon meidän kaikkien tulisi hankkia jonkinlainen vastaus elämämme aikana. Mitä tapahtuu kun kuolen? </span><div><span style="font-family: georgia;"><br></span></div><div><span style="font-family: georgia;">Keskustelussa on syntynyt teknisiä termejä tiivistämään erilaisia näkökantoja. Ovatko <i>dualistit</i> <span style="font-size: x-small;">(latinan sanasta ’duo’ = ’kaksi’)</span> oikeassa väittäessään, että ihmisessä on erillinen osa, kutsutaan sitä sitten sieluksi tai hengeksi, joka selviää tietoisena ruumiin lahotessa? Vai ovatko <i>monistit</i> <span style="font-size: x-small;">(kreikan sanasta ’monos’ = ’yksi’) </span>oikeassa väittäessään, että ihminen on todellisuudessa yksi kokonaisuus, joka yksinkertaisesti lakkaa olemasta ruumiin kuolemassa? Ei ole mitään outoa siinä, että monilla ei-kristityillä on jälkimmäinen kanta asiaan, mutta tällaista näkemystä on esitetty jopa monien raamatuntutkijoiden suusta. Itse asiassa monismi on saanut valtavasti jalansijaa raamattututkimuksessa viimeisten vuosikymmenien aikana. Vaikka kristitty uskookin ruumiin ylösnousemukseen, mitä tapahtuu ”minulle” sen jälkeen kun kuolen? Aihe on toki laaja ja sitä voidaan lähestyä eri tieteenalojen kuten teologian, filosofian tai tieteen näkökulmasta. Tässä tekstissä esitellään aiheeseen liittyvä kirja, jossa pääpaino on Raamatun tekstien analysoinnissa.<span></span></span></div><a href="https://eksegeesi.blogspot.com/2022/11/kirjaesittely-john-cooper-body-soul.html#more">Lue lisää »</a>Janne Saarelahttp://www.blogger.com/profile/05945468198078017209noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-7209515636448262937.post-49658065743708389602022-10-28T11:59:00.001+03:002022-10-28T12:13:28.418+03:00Gordon D. Fee in Memoriam<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjB2Xvmvi_5wcK1s8mLcFgK2f2-RKVpnhzZ6avyxcnZy7crqfoIuzUx-ikXtzJIOo9fmb3qoUCzibVPH0Om4GYiXJ4Phh4ezcdRo1SEZfGSXK-u4IRhwuXz7ffDvx45QJ1nmw9ifKk2nAdr7eA9lacf7p9QMIF0Eg5JePRUgQ5-rIW0mFlbS3RIp3fN/s960/Gordon.jpg" style="clear: right; float: right; margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="460" data-original-width="960" height="154" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjB2Xvmvi_5wcK1s8mLcFgK2f2-RKVpnhzZ6avyxcnZy7crqfoIuzUx-ikXtzJIOo9fmb3qoUCzibVPH0Om4GYiXJ4Phh4ezcdRo1SEZfGSXK-u4IRhwuXz7ffDvx45QJ1nmw9ifKk2nAdr7eA9lacf7p9QMIF0Eg5JePRUgQ5-rIW0mFlbS3RIp3fN/w320-h154/Gordon.jpg" width="320"></a></div>
<p><a href="https://www.regent-college.edu/about-us/news/2022/remembering-dr-gordon-d-fee" target="_blank">Gordon Fee</a> (1934-2022) oli yhdysvaltalais-kanadalainen raamatuntutkija ja tekstikriitikko, joka kirjojensa, artikkeleidensa, luentojensa ja persoonansa kautta on vaikuttanut merkittävästi laajaan joukkoon ihmisiä ympäri maailmaa. Näiden lisäksi Fee oli yli 30 vuotta mukana maailman luetuimman modernin raamatunkäännöksen eli NIV:n käännöskomiteassa. Lähes puoli miljardia ihmistä on siis lukenut tekstiä, jonka sanamuodoissa ja tulkinnoissa näkyy hänen kädenjälkensä.<br></p><p></p><span></span><a href="https://eksegeesi.blogspot.com/2022/10/gordon-d-fee-in-memoriam.html#more">Lue lisää »</a>DrMarkhttp://www.blogger.com/profile/11819109600613129072noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-7209515636448262937.post-16115676637469711502022-10-21T15:39:00.004+03:002022-10-21T15:39:47.786+03:00Kirja-arvio: Jeesus Kristus - Jumala ihmisenä<a href="https://aikashop.fi/product/1745/suomen-helluntailiikkeen-opetuksia--osa-3-jeesus-kristus" onblur="try {parent.deselectBloggerImageGracefully();} catch(e) {}" style="clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 0em;"><img border="0" data-original-height="450" data-original-width="336" height="270" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgcnTMO2Mxg5Elz_ReHSwSo_JCxP07oTWp-QmBg0bfYERl4i1L1d75TXroCkognAqAk5N2l2HKcVrIBIIdfECYE-8LHJHG21sCqoqEId5oLDvXwSvhrWGvwxUA1SVCUjT9LmYWiaadQe9E-x-l2vNBWaniFiMyFWZjF_VwMupC48lGljJaohU2Jdqqg/s320/Jeesus-Kristus-kirja.png" width="201.6"></a><p>
<b>Salmela, Heikki (toim.),<br>
<i>Jeesus Kristus - Jumala ihmisenä</i><br>
(Helsinki: Aikamedia, 2022), 341 sivua.</b><br>
<br>
<i>Jeesus Kristus – Jumala ihmisenä</i> on kolmas osa Aikamedian kustantamasta <a href="https://aikashop.fi/product/1149/suomen-helluntailiikkeen-opetuksia--koko-sarja-10-osaa" target="_blank">kymmenosaisesta kirjasarjasta</a>, jonka tavoitteena on "sanoittaa helluntaiteologiaa ja vahvistaa seurakunnallista opetusta". Sarjassa ovat jo aiemmin ilmestyneet <i>Raamattu – Jumalan pyhä Sana</i> ja <i>Jumala – kaikkivaltias Isä</i>. </p><p>Jokainen sarjan kirja koostuu useammasta artikkelista, joiden kirjoittajina on helluntailiikkeeseen kuuluvia teologeja, pastoreita tai muita tunnettuja vastuunkantajia. Artikkelit on pyritty kirjoittamaan siten, että tavalliset seurakuntalaisetkin voisivat sarjan kirjoja lukea ja niistä hyötyä.</p><span></span><a href="https://eksegeesi.blogspot.com/2022/10/kirja-arvio-jeesus-kristus-jumala.html#more">Lue lisää »</a>DrMarkhttp://www.blogger.com/profile/11819109600613129072noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-7209515636448262937.post-59518121221974310422022-09-10T03:31:00.009+03:002022-09-11T10:50:55.850+03:00Pyhä Henki Raamatussa<p><b>1. Vanha testamentti</b></p>Heprean sanalla rûaḥ voidaan viitata liikkuvan ilman lisäksi ihmisten, eläinten, yliluonnollisten henkien sekä Jumalan ominaisuuksiin. Sana voidaan kääntää "tuuli", "henkäys", "katoavainen", "asenne", "luonne", "henki".<p><span></span></p><a href="https://eksegeesi.blogspot.com/2022/09/pyha-henki-raamatussa.html#more">Lue lisää »</a>Juha Mikkonenhttp://www.blogger.com/profile/15423455503028504003noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-7209515636448262937.post-82848119742703900412022-09-01T11:29:00.008+03:002022-10-16T15:42:59.726+03:00Kirja-arvio: The New Testament and the Future of the Cosmos<br><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgZ61Cc70tJrX3G7tc7tXy6tvbT0VwzQkaKg70O2WFjBLaVPFrs5uj4j3oF0VTEM2Ydz1QA-KjJN0R1fjWAQfnB-VVW6TQmxEFfu8ynUGUiNc7T3X69dvDbD8p1VFELrDWQT9PStK9xejCiByPKD9nS3DPokE6YDPhCQVTern3VSXCosVn0Xt3uLbIGIw/s499/1.jpeg" style="clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;"><img border="0" data-original-height="499" data-original-width="333" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgZ61Cc70tJrX3G7tc7tXy6tvbT0VwzQkaKg70O2WFjBLaVPFrs5uj4j3oF0VTEM2Ydz1QA-KjJN0R1fjWAQfnB-VVW6TQmxEFfu8ynUGUiNc7T3X69dvDbD8p1VFELrDWQT9PStK9xejCiByPKD9nS3DPokE6YDPhCQVTern3VSXCosVn0Xt3uLbIGIw/s320/1.jpeg" width="214"></a></div><span style="font-family: georgia;">Juza, Ryan P. <i>The New Testament and the Future of the Cosmos</i> (Eugene: Pickwick Publications, 2020), 356 sivua.</span><div><span style="font-family: georgia;"><br></span></div><span style="font-family: georgia;">Ryan P. Juzan uunituoreessa kirjassa <i>The New Testament and the Future of the Cosmos</i> (Uusi testamentti ja kosmoksen tulevaisuus) keskitytään äärimmäisen mielenkiintoiseen aiheeseen: meidän kosmoksemme tulevaisuuteen Jumalan suunnitelmissa. Mikä tulee olemaan maapallomme tulevaisuus ja mikä tulee toimimaan Jumalan kansan lopullisena sijoituspaikkana? </span><div><span style="font-family: georgia;"><br></span></div><div><span style="font-family: georgia;">Juzan reipas 350-sivuinen kirja on hieman editoitu versio hänen vuoden 2017 väitöskirjastaan, jonka hän teki Tr. David Bauerin alaisuudessa Asburyn teologisessa seminaarissa, jossa hän opettaa osa-aikaisena professorina induktiivista raamatuntutkimusta. Juza kertoo (maililla) valinneensa tämän aiheen kolmesta syystä: häntä kiehtoo Jumalan luoma maailma, eikä aiheesta ole saatavilla kovinkaan monia teologisia tutkielmia, ja niissä joita on kirjoitettu, on hänen mukaansa korjaamisen varaa. Häntä kiinnostaa suuresti myös suuret raamattuteologiset linjat ja se millä tavalla eri kirjoittajat käsittelevät samoja aiheita. <br><br>Tässä aiheessa erilaisten tulkintojen ytimessä on erimielisyys siitä, miten vahvasti Ut:n kirjoittajat painottavat nykyisen ja tulevan maailman välistä <i>jatkuvuutta</i> ja <i>epäjatkuvuutta</i>. Vaikka tavallinen kansa onkin tottunut puhumaan ”maan päällä elämisestä ja taivaaseen menemisestä”, tutkimuksessa pelikentällä vaihtoehtojen maailma on paljon tätä moninaisempi. Tutkimuksessa on annettu ainakin kuusi erilaista vastausta siihen kysymykseen, mikä tulee olemaan tämän nykyisen maailman kohtalo:<span></span></span></div><a href="https://eksegeesi.blogspot.com/2022/09/kirjaesittely-ryan-p-juza-new-testament.html#more">Lue lisää »</a>Janne Saarelahttp://www.blogger.com/profile/05945468198078017209noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-7209515636448262937.post-80515422059926417932022-08-10T00:22:00.010+03:002022-10-16T15:42:24.212+03:00Kirja-arvio: Knowing Jesus through the Old Testament<span style="font-family: georgia;"><i>Wright, Christopher J. H. Knowing Jesus through the Old Testament. 2nd edition (Downers Grove: IVP, 2014), 288 sivua. </i><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEh3nrnjNj5J1pn5DJKDJzH1WPWDXIfAMteq_EYVfOvSQ2y5m71_X8qLjdZnipcqLHU1-8QQpRlqsWNATWUOB-tHWT7vp_7PXOHDY6jQOlgpjWyGA9Y7q25-gWnDKjIZduiMUkIo7JwFfTMfd3zWRkR7y8PkDVqwZ_vbezKgJzynlvxzgTK4L42WjhBUig=s293" style="clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;"><img border="0" data-original-height="293" data-original-width="196" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEh3nrnjNj5J1pn5DJKDJzH1WPWDXIfAMteq_EYVfOvSQ2y5m71_X8qLjdZnipcqLHU1-8QQpRlqsWNATWUOB-tHWT7vp_7PXOHDY6jQOlgpjWyGA9Y7q25-gWnDKjIZduiMUkIo7JwFfTMfd3zWRkR7y8PkDVqwZ_vbezKgJzynlvxzgTK4L42WjhBUig=w214-h320" width="214"></a></div><br></span><span style="font-family: georgia;"><br>Christopher Wright on tunnettu Vanhan testamentin tutkija, joka on julkaissut mm. erinomaisia kommentaareja Jeremian ja Hesekielin kirjoista. Hänet tunnetaan yleisesti (ainakin minun piireissäni) nimenomaan ”Old Testament Wrightina” erotuksena ”New Testament Wrightista” eli Tompasta. Mielenkiintoista kyllä, sukunimen lisäksi miehet jakavat myös hyvin samantapaisen teologisen ymmärryksen Raamatun tekstien tulkinnasta, koska Wright myöntää Jeesusta käsittelevässä kirjassaan (s. 10) seuranneensa tarkoituksella erityisesti N. T. Wrightin tuotantoa. <span></span></span><a href="https://eksegeesi.blogspot.com/2022/08/kirjaesittely-christopher-wright.html#more">Lue lisää »</a>Janne Saarelahttp://www.blogger.com/profile/05945468198078017209noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-7209515636448262937.post-45044117639308168232022-08-04T20:46:00.017+03:002023-03-09T12:38:03.179+02:00"Taivas" Uudessa testamentissa<span style="font-family: georgia;"><b>Johdanto</b></span><div><span style="font-family: georgia;">Suomen Helluntaikirkon uskon pääkohdissa todetaan hyvin selvästi, että helluntailaiset eivät laita toivoaan ”taivaaseen pääsemiseen”, vaan uuteen luomakuntaan. Helluntaikirkon <a href="https://suomenhelluntaikirkko.fi/helluntaikirkko/uskon-paakohdat/jeesuksen-paluu/" target="_blank">sivuilla</a> todetaan aiheeseen liittyen mm. näin: ”Suomen helluntailiike on perinteisesti edustanut uskoa konkreettiseen uuteen taivaaseen ja maahan, jossa vanhurskaat saavat ikuisen osan ylösnousemusruumiissa” ja ”Elämä uudessa taivaassa ja maassa on oleva täynnä iloa ja merkitsee vapautta kaikesta synnistä, kärsimyksestä, sairaudesta ja surusta.” <br><br>Olen kuitenkin jo pidemmän aikaa pohtinut syytä siihen, että miksi tämä virallinen oppi ei juurikaan näy konkreettisesti käytännön tason seurakuntaelämässä. On toki niin, että olen istunut ensimmäiset vuosikymmeneni Baptistiseurakuntien kokouksissa, mutta luulen, että kokemusta on tullut jo melko paljon myös Helluntailiikkeen kokouksista, enkä ole oikeastaan huomannut näiden välillä juurikaan eroavuuksia. Olen vuosien aikana tehnyt sen huomion, että oikeastaan juuri kukaan ei koskaan painota uskovien tulevaisuutta kuvatessa ”uutta taivasta ja uutta maata” tai ”ruumiin ylösnousemusta”. Sen sijaan puheissa vilahtelee toivo ”taivaaseen menemisestä”, ”kerran taivaassa” ja ”sielun pelastumisesta”. Se, mistä tämä opin ja käytännön elämän radikaali eroavuus johtuu, on tietenkin hyvä ja oikeutettu kysymys, ja sitä voi jokainen miettiä itsekseen. <span></span></span></div><a href="https://eksegeesi.blogspot.com/2022/08/taivas-uudessa-testamentissa.html#more">Lue lisää »</a>Janne Saarelahttp://www.blogger.com/profile/05945468198078017209noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-7209515636448262937.post-10409244625098123332022-04-07T16:55:00.010+03:002022-04-25T15:52:36.006+03:00Ristillä Jumalan kiroamana! <span style="font-family: georgia;">Jeesuksen ylösnousemusta käsittelevässä kirjallisuudessa ammutaan urakalla argumentteja ja vasta-argumentteja kaikesta mahdollisesta. Yksi kiistan kohteena oleva asia koskee opetuslasten kokemia ylösnousemusilmestyksiä. Mitä he oikeastaan näkivät ja miksi? Yksi tavallinen huomio tähän liittyen on ollut se, että tuntuu järjettömältä olettaa opetuslasten ”nähneen” Jeesusta ylösnousseena, koska juutalainen ajatusmaailma ei olisi antanut tällaiseen näkemykseen ns. rakennuspalikoita. Kuten N. T. Wright on painottanut, ylösnousemus oli asia, joka tapahtuisi (a) historian lopussa (b) kaikille vanhurskaille. Nyt Uuden testamentin kirjoittajat sen sijaan väittävät, että ylösnousemus on tapahtunut (a) yhdelle yksilölle, Messiaalle (b) kesken historian. [1] Näin ollen esimerkiksi tunnettu ylösnousemus-tutkija William Lane Craigin vastaus hallusinaatio-hypoteesiin on tämä: jos opetuslapset olisivat jostain syystä hallusinoineet Jeesuksen, ”he olisivat nähneet hänet taivaassa tai Abrahamin helmassa, missä vanhurskaiden vainajien sielujen uskottiin odottavan lopullista ylösnousemusta.” [2] Uskon, että Craigin väitteellä on suuri painoarvo, koska kukaan ei odottanut Jeesuksen nousevan kuolleista. Mutta näyttää siltä, että Craig on yhdessä asiassa väärässä ja asia on hallusinaatio-hypoteesin kannattajille entistäkin vaikeampi. Mistä on kysymys?</span><div><span></span></div><a href="https://eksegeesi.blogspot.com/2022/04/ristilla-jumalan-kiroamana.html#more">Lue lisää »</a>Janne Saarelahttp://www.blogger.com/profile/05945468198078017209noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-7209515636448262937.post-80966397710603260542022-02-07T00:03:00.014+02:002022-11-21T09:47:29.528+02:00Oliko Justinos Marttyyri korvausteologi?<span style="font-family: georgia;"><b>”Korvausteologiaa” </b><br><br>Alkuvuodesta vuonna 2021 Ristin Voitossa ilmestyi kolme tekstiä korvausteologiasta kristikunnan historiassa. [1] Kirjoittajana oli Niilo Närhi, joka on pitänyt aihetta esillä myös UskoTv:llä. Aihe on tietysti toiminut jo pitkään legendaarisena taistelukenttänä myös vapaissa suunnissa. Päätin tarttua yhteen henkilöön, jota Närhi syyttää tekstissään korvausteologiksi. Kyseessä on varhaiskirkon merkittävä teologi <a href="https://jurvanbaptistiseurakunta.fi/opetuksia/kirkkohistoria/justinos-marttyyri-n-100-165/" target="_blank">Justinos Marttyyri</a> (k. 165 jKr.) Ensimmäisessä tekstissään (Ristin Voitto 14.1.2021, s. 10) Närhi tiivistää Justinoksen näkemyksen seuraavasti: <br><br><blockquote>Jumalan liitto Israelin kanssa ei ole enää voimassa, ja seurakunta on korvannut juutalaiset.</blockquote><div><span style="font-family: georgia;"><br></span></div>Justinos oli siis korvausteologi. <span></span></span><a href="https://eksegeesi.blogspot.com/2022/02/oliko-justinos-marttyyri-korvausteologi.html#more">Lue lisää »</a>Janne Saarelahttp://www.blogger.com/profile/05945468198078017209noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-7209515636448262937.post-72182106662501310312021-09-23T16:08:00.009+03:002024-03-15T09:49:26.902+02:00Kuningasten kirjat & arkeologia<div><b><span style="font-family: georgia;">Johdanto</span></b></div><div><span style="font-family: georgia;"><br></span></div><div><span style="font-family: georgia;">Pidin reilu vuosi Vammalan helluntaiseurakunnassa 6-osaisen luentosarjan Kuningasten kirjoista. Luennot päätyivät lopulta uudelleen kuvattuna seurakuntamme <a href="https://www.youtube.com/watch?v=Cod2CCk53ws&list=PLiP37zOQa3YRJjwByWfIuClNwOBiXqyy9" target="_blank">YouTube-kanavalle</a>. Oppitunteja valmistellessani halusin erityisesti keskittyä Kuningasten kirjojen historiallisiin tilanteisiin ja niiden suhteesta arkeologiaan. Tukeeko vai heikentääkö olemassa olevat arkeologiset löydöt Kuningasten kirjojen historiallista kuvausta? Päädyin pitämään aiheesta yhden kokonaisen luennon, jonka jälkeen tiivistelin löytöjäni aukeaman kokoisessa opetustekstissä Ristin Voiton sivuilla. Nyt päätin esitellä olennaisimmat arkeologiset löydökset myös täällä, jotta materiaali olisi helpommin useimpien saatavilla. </span></div><div><span></span></div><a href="https://eksegeesi.blogspot.com/2021/09/kuningasten-kirjat-arkeologia.html#more">Lue lisää »</a>Janne Saarelahttp://www.blogger.com/profile/05945468198078017209noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-7209515636448262937.post-16195445698493615842021-05-31T22:35:00.002+03:002021-05-31T22:41:11.568+03:00Seurakunnan hallintojärjestelmä<p>1. Johdanto</p><p>Tässä kirjoituksessa pyrin tarkastelemaan yleisellä tasolla kristillisten kirkkojen ja seurakuntien hallintojärjestelmiä. Kristillisen kirkon järjestäytymistapoja on useita. Tärkeimmät ovat piispalliset, presbyteeriset ja kongegationalistiset hallintomallit. Näissä järjestäytymistavoissa on myös toisistaan eroavia variaatioita.<span></span></p><a href="https://eksegeesi.blogspot.com/2021/05/seurakunnan-hallintojarjestelma.html#more">Lue lisää »</a>Juha Mikkonenhttp://www.blogger.com/profile/15423455503028504003noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-7209515636448262937.post-21996800667375082382021-03-18T17:08:00.001+02:002021-03-18T17:09:59.428+02:00Hermeneutiikan taustaoletuksista<p>1. Johdantoa</p><p>Raamatuntulkinnan on sanottu olevan kriisissä. On meneillään laajamittaisia kiistoja siitä voidaanko Raamatun tekstien, tai yleensäkään minkään tekstin, alkuperäistä merkitystä enää löytää. Valistuksen jälkeiseen modernismiin perustuva historiallis-kriittinen metodi oli pitkään keskustelua hallitsevana metodina. Mutta tämän jälkeen postmodernismissa on kyseenalaistettu historiallis-kriittiseen tutkimukseen liittyvät filosofiset ennakkokäsitykset. Lisäksi on myös yleisesti kyseenalaistettu aiemmat käsitykset koko tulkintaprosessista.<span></span></p><a href="https://eksegeesi.blogspot.com/2021/03/hermeneutiikan-taustaoletuksista.html#more">Lue lisää »</a>Juha Mikkonenhttp://www.blogger.com/profile/15423455503028504003noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-7209515636448262937.post-51093387519325912542021-03-11T10:32:00.005+02:002021-03-11T10:50:13.830+02:00Luomiskertomus ja kristillinen todellisuuskäsitys<p>1. Johdanto</p><p>Tässä kirjoituksessa käsittelen hyvin lyhyesti luomiskertomusta ja sen opettaman todellisuuskäsityksen merkitystä oman aikamme kristityille. Raamattu alkaa tunnetusti luomiskertomuksella. On tulkinnanvaraista tulisiko 1. Mooseksen kirja 1:1-2:25 ymmärtää yhtenä vai kahtena kertomuksena. Keskityn tässä erityisesti jaejaksoon 1. Mooseksen kirja 1:1-24a.</p><p>Oppi luomisesta on tavattoman perustava asia kristinuskossa. Luominen on hyvin laaja teema koko Raamatussa. Teemaa käsitellään niin Vanhan kuin Uuden testamentin puolella. Luomiskertomus luo perustan raamatulliselle maailmankuvalle eli kristilliselle todellisuuskäsitykselle. Kyse on ennen kaikkea metafyysisistä kysymyksistä ja vasta toissijaisesti siitä milloin luominen on tapahtunut (maailmankaikkeuden, maaplaneetan ja elävien olentojen ikä) ja miten elävät olennot on luotu (elämän ja lajien synty).<span></span></p><a href="https://eksegeesi.blogspot.com/2021/03/luomiskertomus-ja-kristillinen.html#more">Lue lisää »</a>Juha Mikkonenhttp://www.blogger.com/profile/15423455503028504003noreply@blogger.com5tag:blogger.com,1999:blog-7209515636448262937.post-40526221788037400992021-03-04T17:24:00.007+02:002022-10-16T15:41:41.873+03:00Kirja-arvio: Lupauksista luottamukseen. Kristus — Raamatun lupausten täyttymys<span>Kumpula, Markku J. <i>Lupauksista luottamukseen. Kristus – Raamatun lupausten täyttymys</i> (Virrat: KKJMK, 2020), 312 sivua.</span><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhz8btPRWrA7-jLsfMyruwBOUr1xsIay9epV-n9thdaq5zkcbxZtsWeFHqxMPnY8AhFF_uR9VpG5EQg79Q8NPceZayKlO93Iye-Uo4OVLnOPSkjIu5Z74dHjggeBpl5qeF4ivPJ2kyygMt0/s1274/Kumpula+kirja.jpg" style="clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;"><img border="0" data-original-height="1274" data-original-width="800" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhz8btPRWrA7-jLsfMyruwBOUr1xsIay9epV-n9thdaq5zkcbxZtsWeFHqxMPnY8AhFF_uR9VpG5EQg79Q8NPceZayKlO93Iye-Uo4OVLnOPSkjIu5Z74dHjggeBpl5qeF4ivPJ2kyygMt0/s320/Kumpula+kirja.jpg"></a></div><br>Israel-kysymys on seurakunnissa aina polttava ja ajankohtainen. Kiinnostavaksi ja tärkeäksi aiheen tekee juuri se, että raamatunlukija joutuu välttämättä valitsemaan jonkinlaisen tulkinnallisen linssin, jonka läpi kahden eri testamentin tekstejä luetaan. Suomen vapaissa suunnissa on ikävä kyllä hallinnut jo kauan nk. dispensationalistinen tulkintamalli, jonka ytimessä on teologinen ajatus siitä miten Israel ja seurakunta tulee erottaa vahvasti toisistaan. Tämä puolestaan on johtanut monenlaisiin tulkinnallisiin ongelmiin ja hassunkurisiin näkemyksiin (kuten siihen, että lähetyskäskyä ei olisikaan annettu seurakunnalle, vaan joukolle juutalaisia miehiä!). <br><br> On olemassa parempi tapa käsitellä Raamatun tekstejä ja tätä tapaa käsitellään kohtuullisen kattavasti Markku Kumpulan uudessa kirjassa <i>Lupauksista luottamukseen. Kristus — Raamatun lupausten täyttymys</i>. Kumpula toimii Ylivieskan vapaaseurakunnan pastorina, joskin hänellä on taustaa myös helluntaikentästä. Kumpula kertoo omaksuneensa uskoontulonsa (vuonna 1983) jälkeen dispensationalistisen näkemyksen, jota hän ehti seurata uskollisesti noin kymmenen vuoden ajan ennen kuin tämä teologinen kyhelmä alkoi romahtaa kasaan. Oli olemassa parempi tapa tulkita Raamattua ja Jumalan antamia lupauksia. <span></span><a href="https://eksegeesi.blogspot.com/2021/03/kirjaesittely-lupauksesta-luottamukseen.html#more">Lue lisää »</a>Janne Saarelahttp://www.blogger.com/profile/05945468198078017209noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-7209515636448262937.post-11931282317298770432021-03-01T17:53:00.002+02:002021-03-05T09:06:22.512+02:00Pastoraalikirjeiden kirjoittajakysymys<h2 style="text-align: left;">1. Johdanto</h2><p>Tässä kirjoituksessa pyrin esittelemään hieman Uuden testamentin pastoraalikirjeiden kirjoittajakysymyksestä käytyä kriittistä keskustelua. Lopuksi annan hyvin lyhyesti oman arvioni. Kyseessä on massiivinen keskustelu, jota on käyty jo vuosisatoja. Hipaisemme tässä siis ainoastaan hyvin kevyesti pintaa.<span></span></p><a href="https://eksegeesi.blogspot.com/2021/03/pastoraalikirjeiden-kirjoittajakysymys.html#more">Lue lisää »</a>Juha Mikkonenhttp://www.blogger.com/profile/15423455503028504003noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-7209515636448262937.post-2481930044585917252020-10-18T10:34:00.005+03:002023-03-09T08:25:35.865+02:00Näkemys Jumalasta uusiksi: runo Kristuksesta (Fil. 2:5-11)<span style="font-family: georgia;"><b>Johdantoa</b><br>Kun me siirrymme Vanhan Testamentin (VT) maailmasta Uuden testamentin (UT) maailmaan, moni asia pysyy edelleen samana (kyseessä on sama kertomus), mutta samaan aikaan moni asia muuttuu. Yksi asia, joka kokee UT:ssa tarkennusta, on Jumala itse: nyt Jumala on paljastunut Isäksi, joka on lähettänyt maailmaan sekä Poikansa että Poikansa Hengen (Gal. 4:4-6). Jeesus on Jumalan lopullinen itseilmoitus (Ef. 1:3-11; Hepr. 1:1-4) ja Uudessa testamentissa Jumalasta ei enää yksinkertaisesti voida puhua ilman Jeesusta (ks. aiheesta laajasti Hurtado 2010). Tässä tekstissä tarkastellaan Filippiläiskirjeen jakeita 2:5-11, koska tämä on yksi tärkeimpiä tekstejä aiheeseen liittyen. </span><div><span></span></div><a href="https://eksegeesi.blogspot.com/2020/10/nakemys-jumalasta-uusiksi-runo.html#more">Lue lisää »</a>Janne Saarelahttp://www.blogger.com/profile/05945468198078017209noreply@blogger.com3tag:blogger.com,1999:blog-7209515636448262937.post-32264803588739667332020-10-08T17:32:00.069+03:002020-10-11T00:11:39.467+03:00Analyysi Robert Brotheruksen Jeesus-näkemyksestä Tee minusta ateisti -ohjelmassa<p class="p1" style="font-stretch: normal; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; line-height: normal; margin: 0px; text-align: left;"></p><b><span style="font-family: georgia;">Johdanto</span></b><div><span style="font-family: georgia;">AlfaTv:llä on lähtenyt pyörimään Tee minusta ateisti -niminen ohjelmasarja, jota juontelee Veritas Forumin koordinaattori ja Areiopagin sivuilta tuttu Miikka Niiranen. Ohjelmassa vastapuolilla toisiaan istuvat systemaattisen teologian professorina Fullerin yliopistossa toimiva Veli-Matti Kärkkäinen ja vapaa-ajattelijoiden ja skepsiksen järjestöissä vaikuttava Robert Brotherus. Ohjelmassa miehet keskustelevat erinäisistä uskontoon ja maailmankatsomuksiin liittyvistä aiheista. Ohjelmaa on mielenkiintoista ja avartavaa kuunnella ja käydyt keskustelut ovat täydellinen vastakohta hiljattaiselle USA:n presidenttidebatille, jossa iso osa aikaa kului toisten päälle huutamiseen. Suosittelen siis ohjelman sisältöä aiheesta kiinnostuneille.</span></div><a href="https://eksegeesi.blogspot.com/2020/10/analyysi-robert-brotheruksen-jeesus.html#more">Lue lisää »</a>Janne Saarelahttp://www.blogger.com/profile/05945468198078017209noreply@blogger.com4