tag:blogger.com,1999:blog-7209515636448262937.post6978872723772260883..comments2023-07-27T13:24:41.930+03:00Comments on Eksegeettinen safari: Kirja-arvio: Minne menet Suomen Siion?Matti Kankaanniemihttp://www.blogger.com/profile/08113947222924547381noreply@blogger.comBlogger6125tag:blogger.com,1999:blog-7209515636448262937.post-22520732654239843912012-11-19T09:23:50.838+02:002012-11-19T09:23:50.838+02:00Kankaanniemi:
"Historian analysoiminen osoit...Kankaanniemi:<br /><br />"Historian analysoiminen osoittaa aika vääjäämättömästi, ettei mitään ”vanhaa hyvää aikaa” ole koskaan ollut sen paremmin kristillisessä kuin monessa muussakaan mielessä."<br /><br />Kirjoittajan kannattaisi valita, mitä mieltä tästä asiasta oikein on. Nyt hän väittää samaan aikaan, että mitään "vanhaa hyvää aikaa" ei ole koskaan ollut, johon palaamista kannattaisi haikailla tai jonka menetyksestä kannattaisi surra. Samaan aikaan hän väittää, että Raamatun teksti pitäisi tulkita ensisijaisesti niin kuin nykytutkijat olettavat sen ymmärretyn alunperin pari tuhatta vuotta sitten. Ikään kuin historiallinen tulkinta olisi ainoa oikea nykyäänkin.<br /><br />Raamattu itse opastaa kuitenkin aika allegorisiin tulkintoihinkin. Esimerkiksi Jeesus ei Vanhan Testamentin ääreillä kovin usein kysele, mitä tämä teksti on alunperin mahtanut tarkoittaa kirjoittajan kontekstissa. Vaan kysyy, mitä teksti merkitsee pohjimmiltaan. Jos ja kun Jumala on historian elävä Jumala, Raamattuakaan ei ole laadittu vain tuhansia vuosia sitten eläneille ihmisille, vaan myös nykyisille. Silloin Raamatun merkityksen kannalta merkityksellistä ei ole vain se, miten ihmiset ovat jonkin asian alunperin oletetusti kenties ymmärtäneet (mikä on aina osin arvailua, on se sitten akateemista tai ei) - tai sitten voi kysyä, mitä Jumala näiden tekstien kautta haluaa sanoa tänään.Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-7209515636448262937.post-19099989890333259682012-11-18T21:27:09.728+02:002012-11-18T21:27:09.728+02:00Juha Ahvio näkyy vastanneen blogikirjoitukseen tää...Juha Ahvio näkyy vastanneen blogikirjoitukseen täällä:<br /><br />http://www.patmos.fi/blogi/?entityId=458Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-7209515636448262937.post-11873818587791110072012-11-18T21:12:01.546+02:002012-11-18T21:12:01.546+02:00Kankaanniemi:
"
Jos Ahvio olisi oikeasti hal...Kankaanniemi:<br /><br />"<br />Jos Ahvio olisi oikeasti halunnut selvittää suomalaisten helluntailaisten raamattukäsityksiä, hän olisi perehtynyt aiheesta tehtyyn tutkimukseen. Mm. Tommi Lenhon pro gradu –tutkielmassa vuodelta 2011 selvitettiin suomalaishelluntailaisten pastorien ja vanhimmistoveljien raamattunäkemystä varsin ansiokkaasti. Kyseinen gradu sai Walesin yliopistossa ”distinction” arvion, mikä tarkoittaa, että se on ”ihan oikeasti hyvä”."<br /><br />KYSYMYS KANKAANNIEMELLE.<br /><br />Lenhon gradun mukaan 93 prosenttia haastatelluista (jotka olivat pastoreita ja vanhimmistoa) katsoi, että Raamattu on erehtymätön uskoa ja moraalia koskevissa kysymyksissä, ja 79 prosenttia kertoi, että Raamattu on erehtymätön kaikessa. Lenhon tulos oli myös se, että suomalainen helluntailaisuus muistuttaa erittäin paljon amerikkalaista evankelikaalisuutta. Kankaanniemi kirjoitti näin:<br /><br />"On kuitenkin vaikea välttyä mielleyhtymältä, jonka mukaan uskomusjärjestelmä on pitkälti identtinen amerikkalaisen uskonnollisen oikeiston ja fundamentalistisen liikkeen kanssa. Siis vähän sellaisten, joita pseudo-kazakshtanilainen Borat-hahmo riemuksemme haastatteli Amerikan-matkoillaan."<br /><br />Syytät tällaisesta Ahviota. Mutta eikö koko helluntailiikkeestä voida Lenhon lausunnon pohjalta sanoa ihan samaa?<br /><br />Toisaalta, jos osuus on laskussa, eikö tällöin voida väittää helluntailiikkeen liberalisoituneen? Vaikka Kankaanniemi irvaileekin sillä, että asia olisi "varsinainen uskontososiologinen skuuppi", niin tutkimukset ovat osoittaneet helluntaiseurakunnissa maailmanlaajuisesti silti olevan menossa tuollaisen kehityssuunnan. Helluntailiikkeen liberalisoituminen ei ole mikään skuuppi, vaan jo pidempään havainnoitu ilmiö, jonka syitä ja seurauksia Suomessa ei ole juuri pohdittu ainakaan julkisesti.<br /><br />Asiaa voisi verrata siihen, kun Eskola kirjoitti joitain vuosia sitten pamfletin Ateistit alttarilla. Kirjan sanoma kiistettiin. Mutta Kirkon tutkimuskeskus on sittemmin tutkimuksissaan vahvistanut kehityssuunnan jatkuneen juuri sellaista tietä, josta kirjassa puhuttiin. Kirkon työntekijöistä yhä useampi on ateisteja (joskaan ei kovin moni, mutta yksikin ateisti on aika kummajainen uskonnollisena opettajana), mutta sitäkin useampi on sellaisia, jotka kiistävät monet kirkon keskeisistä opeista. Vuonna 2005 julkaistussa tutkimuksessa vielä 95 % evl. kirkon työntekijöistä kertoi uskovansa kristinuskon Jumalaan niin kuin kirkko opettaa, ja 3 % katsoi uskovansa jonkinlaiseen jumalaan, joskin eri tavalla kuin kirkko opettaa. Nyt ei enää 95 % lukua saada.JSnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-7209515636448262937.post-35483860943575144312012-11-18T20:52:33.268+02:002012-11-18T20:52:33.268+02:00Kankaanniemi:
"Tutkijoiden luokitteleminen k...Kankaanniemi:<br /><br />"Tutkijoiden luokitteleminen konservatiiveihin ja liberaaleihin on osoittautunut kerta toisensa jälkeen toivottomaksi projektiksi."<br /><br />Tutkijoiden luokittelu konservatiivisuuden ja libaraalisuuden perusteella on vähän erilainen projekti kuin koko kansan. Mutta kyllä se sielläkin saralla taitaa olla ihan tehtävissä oleva luokittelu. <br /><br />Toinen asia on se, mihin KÄYTTÖÖN luokittelua halutaan käyttää. Yleensä luokitteluilla kun on käyttötarkoitus. Uskallan kuitenkin väittää, että valikoimalla joukon eri tutkijoiden tekstejä, ja laittamalla ne ulkopuolisten arvioitaviksi, saataisiin kohtalaisen hyvät korrelaatiot siitä, kuka tutkijoista katsottaisiin liberaaliksi ja kuka konservatiiviksi (tai vaikkapa johonkin muuhun koulukuntaan kuuluvaksi).<br /><br />Näinhän luokitukset alunperinkin tutkijayhteisössä syntyvät. Eivät useinkaan niinkään sitä kautta, että joku opettaa, että toinen on liberaali tai toinen konservatiivi. Vaan sitä kautta, että ihmiset lukevat tai kuuntelevat, mitä toinen sanoo. Johtopäätökset ovat usein hämmentävän yhdensuuntaisia.<br /><br />Olen käynyt itse keskustelua aikoinaan vuosia netissä eräiden tutkimusteemojen äärellä. Ihmisille syntyi hämmentävän yhdensuuntaisia kantoja siitä, mihin koulukuntaan joku tutkija kuuluu. Tuntemalla tutkijoiden joitain kantoja aiheista A,B ja C, pystyimme myös hämmentävän hyvin ennustamaan, mitä mieltä tämä on olisi asiasta D, E ja F, jo ennen kuin henkilö oli sanonut asiasta mitään. Asia selittyy sillä, että moni tutkija pyrkii toimimaan suhteellisen loogisesti. Pyrkimällä ajattelemaan toisen tavoin, voi ei-tunteita-herättävien aiheiden kohdalla päätellä toisen ajatuksenjuoksua aika pitkällekin. Tunneaiheissa tämä ei sen sijaan onnistu.<br /><br />Mitä myönteisiin palautteisiin tulee, niin varmaan eksegeetikkokin tietää, ettei se kerro paljoakaan siitä, minkä kuulija katsoo olevan totta. Siitä liberaali - konservatiivi -asiassa puolestaan on paljolti kyse. Itsekin annan mielelläni positiivista palautetta monille, joiden kanssa olen täysin eri mieltäkin, jos näiden esitys on ollut hyvä. Mutta enpä itse silti esittäisi samanlaista esitystä, jos olen kuitenkin eri linjoilla.<br /><br />Tutkijayhteisöstä itselläni on sellainen kokemus, että jos keskusteluosiossa liian moni antaa positiivista palautetta, joku antaa kritiikkiä, vaikkei muuten antaisi. Ja päinvastoin, eli jos tulee paljon kritiikkiä, joku antaa myötätuntokehuja. Ainakin, jos porukka on hyvää ja henki rakentava. Tutkijan kannalta ikävin tilanne on se, jos ketään ei kiinnosta kommentoida mitään.JSnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-7209515636448262937.post-5298869276196078822012-11-18T20:50:11.919+02:002012-11-18T20:50:11.919+02:00Kankaanniemi:
"Ahvion mukaan teologit ovat s...Kankaanniemi:<br /><br />"Ahvion mukaan teologit ovat selkeästi jaettavissa liberaaleihin ja konservatiiveihin. Kirjan alussa (s. 13) hän viittaa Hanna Salomäen tutkimukseen, jonka mukaan ”vain 52 % itsensä uskonnollisesti liberaaleiksi mieltäneistä katsoi Jeesuksen olevan Jumalan Poika”. Eli yli puolet näistä liberaaleista uskoi Jumalan olemassaoloon ja vieläpä siihen, että Jeesus on Jumalan Poika. Minua jää ihmetyttämään erityisesti se, mistä nämä 52 % liberaaleista on omaksunut ajatuksen Jeesuksesta Jumalan Poikana, jos ei Raamatusta!"<br /><br />Todennäköisesti jostain muualta kuin Raamattua itse lukemalla. Salomäen tutkimushan käsitteli kirkkokansan uskoa, ei teologeja. Esimerkiksi koulun uskontotunneilla aikoinaan tuolla tavalla opetettiin. Tutkimusten mukaan jopa monet ateistit tosin vastaavat kysymykseen, onko Jeesus Jumalan poika, myöntävästi. Eivät siksi, että uskoisivat Jumalaa olevan olemassa, vaan siksi, että katsovat, että tuo väite on määritelmällisesti oikein. Eli he ovat oppineet, että Jeesus tarkoittaa Jumalan poikeaa, on tätä sitten olemassa tai ei. <br /><br />Viitattu Hanna Salomäen artikkeli löytyy täältä:<br />http://www.hengenuudistus.fi/kirkonrakentajien_foorumi/karismaattisuuden_ja_spiritualiteetin_tietopankki/lehtikirjoitukset_artikkelit/liberaalien_ja_konservatiivien_oppi_uskonnonharjoitus_ja_moraalinakemykset_hanna_salomaki/<br /><br />Salomäki ei itse vie tulkintoja kovin pitkälle, mutta niin hänen tutkimuksensa kuin useat aiemmat tutkimukset kyllä vahvistavat sen, että konservatiivi-liberaali -jaolle on ihan oikeasti perusta. Tilastollisia aineistoja enemmän tutkivat puhuvat tässä yhteydessä esimerkiksi klustereista. Eli tietyt kannanotot korreloivat varsin vahvasti ns. liberaaliklusterin sisällä ja konservatiiviklusterin sisällä. Lisäksi on joukko ihmisiä, jotka eivät kuulu kumpaankaan joukkoon. Se ei poista silti sitä tosiasiaa, että liberaali-konservatiivi -jako on olemassa ja todellinen.JSnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-7209515636448262937.post-16643141462361900192012-11-18T00:46:13.452+02:002012-11-18T00:46:13.452+02:00Kiitos asiantuntevasta ja hauskasta kirja-arviosta...Kiitos asiantuntevasta ja hauskasta kirja-arviosta. Itselleni ei välittynyt minkäänlaista koirakalikkaälähdys-mielikuvaa, vaan mielestäni teksti on aivan asiallinen. Täytyypä käydä ostamassa dosentti Ahvion teos omaankin kirjahyllyyn!Markus Finnilähttps://www.blogger.com/profile/08668618561462935731noreply@blogger.com