tag:blogger.com,1999:blog-7209515636448262937.post9204105929882127280..comments2023-07-27T13:24:41.930+03:00Comments on Eksegeettinen safari: Kirja-arvio: Kirkon raamattuteologiasta ja sen puutteestaMatti Kankaanniemihttp://www.blogger.com/profile/08113947222924547381noreply@blogger.comBlogger12125tag:blogger.com,1999:blog-7209515636448262937.post-83926207860074626862011-03-15T10:25:18.604+02:002011-03-15T10:25:18.604+02:00Kannattaa lukea myös Kari Latvuksen arvio Juntusen...Kannattaa lukea myös Kari Latvuksen <a href="http://latvus.wordpress.com/luetuista-kirjoista/" rel="nofollow">arvio Juntusen kirjasta</a>.DrMarkhttps://www.blogger.com/profile/11819109600613129072noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-7209515636448262937.post-58557374128374107482010-08-19T11:17:14.337+03:002010-08-19T11:17:14.337+03:00ja siitä, että raamattunäkemyksestä ollaan väännet...ja siitä, että raamattunäkemyksestä ollaan väännetty jo pitkät pätkät täällä. mutta joku hedelmällinen keskustelu olisi tervetullut jälleen. <br /><br />toi jaken kysymys tosta muunmuassa Dunn-Hurtado akselilla käydystä keskustelusta "palvoiko ensimmäiset kristityt Jeesusta" jutusta ois kiva saada keskustelua. on jännä, miten jahvetekstien sovelluksissakin Jeesukseen Paavali aina jättää kuitenkin Jumalalle suurimman transsendentin. olen pohtinut, että samalla kun pakanoille oli helppoa palvoa Jeesusta Jumalana, Paavali pyrki teologiassaan olemaan myös sensitiivinen juutalaisia lukijoita kohtaan. ehkäpä hän siksi pyrki usein turvaamaan Jeesusta Jumalaan samaistavissa teksteissä monoteismin säilymisen ollen teologiassaankin "juutalaisille juutalainen".Lars Leevihttps://www.blogger.com/profile/16918482866175340579noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-7209515636448262937.post-87302176454667694102010-08-19T09:25:30.706+03:002010-08-19T09:25:30.706+03:00Siitä, että Safarin vetäjät ovat pääsääntöisesti l...Siitä, että Safarin vetäjät ovat pääsääntöisesti liian kiireisiä muissa puuhissa ja muut matkalaiset (joita on kylläkin ihan kiitettävästi) eivät viitsi/uskalla/osaa sanoa mitään tästä aiheesta?DrMarkhttps://www.blogger.com/profile/11819109600613129072noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-7209515636448262937.post-40024484509162541702010-08-19T01:25:17.949+03:002010-08-19T01:25:17.949+03:00Miksiköhän jengi ei saannut minkaanlaista keskuste...Miksiköhän jengi ei saannut minkaanlaista keskustelua aikaiseksi Juntusen kirjasta? Mistä se kertoo?Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-7209515636448262937.post-47662778397882624592010-06-08T23:15:51.523+03:002010-06-08T23:15:51.523+03:00Jenni, pannaan tilaukseen yksi Jeesuksen sanojen ”...Jenni, pannaan tilaukseen yksi Jeesuksen sanojen ”Μακάριοι οἱ πτωχοί, ὅτι ὑμετέρα ἐστὶν ἡ βασιλεία τοῦ θεοῦ” reflektio kylttiin maalattuna torstain Israel-marssia varten. <br /><br />T: gazalaisetLars Leevihttps://www.blogger.com/profile/16918482866175340579noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-7209515636448262937.post-8073751391585637672010-06-04T22:50:32.455+03:002010-06-04T22:50:32.455+03:00Pyrin kiinnittämään kirjoituksessani huomiota juur...Pyrin kiinnittämään kirjoituksessani huomiota juuri niihin ideologisiin lähtökohtiin, jotka vaikuttavat tapaamme lukea Raamattua. Mielestäni esimerkki Moltmann toimii havainnollistavasti usealla eri tasolla. <br /><br />Perinteinen tulkinta ei liene aina erityisen selvä käsite. Aatehistoria kartoittanee tätä seikkaa yleensä laajemmin.<br /><br />Kurkistin linkittämääsi kirjoitusta. Se oli taitavasti rakennettu. Pidin loppuhaasteesta. Aina asiat eivät ole joko - tai, vaan usein nimenomaan sekä - että. <br /><br />Tälle vapautuksen teologia -keskustelulle olisi varmaan tilausta enemmänkin IK:ssa: Lähetyslinjalla, Jatkokursseilla sekä Mth:n raamattu- ja lähetysteologiassa.<br /><br />Jatkan Jeesuksen sanojen reflektointia.<br /><br />Kiitos Jullelle keskustelusta ja Dr Markille metkoista kirjavinkeistä.<br /><br />JenniAnonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-7209515636448262937.post-31643896358338989652010-06-04T08:34:04.120+03:002010-06-04T08:34:04.120+03:00Eihän se vapautus myrkkyä ole...
Ideologisuudell...Eihän se vapautus myrkkyä ole... <br /><br />Ideologisuudella viittasin pääasiassa siihen ajatuskehykseen, mikä tulkintojen/käsitysten taustalta löytyy. Nykyisin on paineita "maailman" trendien kanssa samansuuntaisesti mukauttaa Raamattu "vähemmistöjen" ja "ympäristön" oikeuksien oppikirjaksi - aiemmin painotus oli ehkäpä enemmän "suurvaltapolitiikan" oppikirjana. Köyhyydessä ja sorrossa on helppo tulkita Raamattu/Jeesus eliitin ja rikkaiden tuomitsijaksi. <br /><br />Olen kiteyttänyt/kärjistänyt joitain ajatuksia esim. hyvältä kuulostavasta vapautuksen teologiasta juttuihin, jotka löytyvät linkistä : http://juhapartanen.net/index.php?sivu=vapaavangit<br /><br />Vapautuksen teologia syrjäyttää perinteisen raamatuntulkintaperiaatteen, jossa tekstiä tarkastellaan kirjoitushetken kontekstissa. Sen periaatteiden mukaan tekstiä on tulkittava sen nykyisessä kontekstissa, meidän tilanteessamme. Vapautuksen teologiassa kristityn tärkein tehtävä on toteuttaa vapaus, johon ”Kristus on meidät vapauttanut.”<br /><br />Vapautuksen teologian pääteoksena pidetään Norman Gottwaldin teosta The Tribes of Yahweh (1979), joka on saanut runsaasti vaikutteita marxilaisuudesta. <br /><br />Vapautuksen teologit tulkitsevat Jeesuksen jyrkät sanat maallisia hallitsijoita kohtaan kirjaimellisesti. Jeesuksen oma ohjelmajulistus (Luuk. 4:16-19) tulkitaan yhteiskunnalliseksi vapautukseksi, ei hengelliseksi synneistä vapauttamiseksi, kuten yleensä. Kristityn, joka ei itse kärsi, tulee auttaa kärsiviä ja ryhtyä toimiin sorrettujen puolesta.<br /><br />"Skandinaavinen" alkuperäisestä radikaalisuudesta vesitetty vapautuksen teologia on lähinnä kaikkien suvaitsemaa ja hyväksymää kristillistä humanismia ;)Jullenoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-7209515636448262937.post-41832643012483822112010-06-03T19:41:17.901+03:002010-06-03T19:41:17.901+03:00Enpä malta olla mainostamatta Jennille (ja muillek...Enpä malta olla mainostamatta Jennille (ja muillekin) helppolukuista mutta mielenkiintoista kirjaa <a href="http://www.amazon.com/Irresistible-Revolution-Living-Ordinary-Radical/dp/0310266300" rel="nofollow">The Irresistible Revolution</a>. Toinen potentiaalisesti kiinnostava kirja on opiskelutoverini Poul Guttesenin <a href="http://www.amazon.com/Leaning-Into-Future-Revelation-Theological/dp/1556355130" rel="nofollow">Leaning Into the Future</a>. Teos perustuu hänen väikkäriinsä, jonka hän kirjoitti Ilmestyskirjasta Moltmannin valossa ja Bauckhamin ohjaamana :-)DrMarkhttps://www.blogger.com/profile/11819109600613129072noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-7209515636448262937.post-17364552562170212802010-06-03T19:00:52.811+03:002010-06-03T19:00:52.811+03:00Julle oli rohkea vetäessään asian käsittelyn hiema...Julle oli rohkea vetäessään asian käsittelyn hieman sivuraiteille, mutta teki sen ihan kivalla tavalla. Muutamista väitteistä innostuneena pohdin hiukan teemaa. <br /><br />Julle: <br /><br />Mietiskelin mikstuuraasi ja uskon sillä olevan parantavaa tehoa. Erityisesti Moltmannin eskatologisella teodikealla saattaa olla piristäviä vaikutuksia. Toisaalta mainitsit myös vapautuksen teologian, jonka filosofisiin tai ideologisiin lähtökohtiin et juuri uskonut. Tekstistäsi ymmärsin, että käsityksesi mukaan edellä mainitun kaltainen ideologinen orientoituneisuus sumentaa raamatunlukukyvyn ja ”oikean opin” omaksumisen. Ehkä olet oikeassa. Lienenkö tulkinnut harhaisesti, kun löysin viitteitä ideologisesta raamatunlukutavasta myös tekstistäsi puhuessasi toivon teologian filosofisista näköaloista? Eikä siinä mitään. Luulen, ettei kenenkään lukutapa ole vaikutuksista vapaa. Kiinnitin siihen huomiota ihan vain siksi, että mielestäni esim. vapautuksen teologia ei täysin ole myrkkyä sielulle. Ajattelen, että kristittyinä meillä on jopa jonkinlainen velvollisuus esittää yhteiskuntakritiikkiä. Tasapainoa näissä asioissa on tietysti hyvä miettiä, jottei yllättäviä ja turhia sivuvaikutuksia synny. <br /><br />Olipa jännittävää muuten lukea Richard Bauckhamin lyhyt artikkeli Moltmannin teologiasta. Bauckham kiinnitti katsauksessa huomiota Moltmannin kirjoituksiin kokonaisuudessaan ja luonnehti niiden tähtäävän kristilliseen käytäntöön - joka on vahvasti poliittispainotteista. Mielenkiintoista. Eikö? Moltmann on nimittäin ollut keskeisesti muovaamassa vapautuksen teologian lähtökohtia. Hän on tuonut vahvasti oman näkemyksensä esille Kirkkojen maailmanneuvoston konferenssissa (1996, Geneve) aiheesta ”Kristityt aikamme teknisten ja sosiaalisten vallankumousten keskellä”. Samuel Escobarin katsauksen mukaan konferenssin keskeiseksi ajatukseksi muotoutui epäoikeudenmukaisten yhteiskunnallisten rakenteiden ja sorron tuomitseminen ihmisarvoa alentavina ja Jumalan tahdon vastaisina. Siellä myös nähtiin Jumalan toiminnan historiassa kohdentuvan elämän ”inhimillistämiseen ja inhimillisenä pysyttämiseen”. Konferenssissa hyväksyttiin myös näkemys, jonka mukaan vallankumous saattoi toimia tällaisena elämää inhimillistävänä välikappaleena. Aika huikea veto Moltmannilta? <br /><br />Ajattelin kirjoittaa aiheesta, koska itseäni kiinnostaa rahtusen verran vapautuksen teologia. Julle päätyi esittämään loppukappaleessaan suuntaviivoja ja saman aion tehdä minäkin. Olen jo jonkin aikaa pyrkinyt reflektoimaan Jeesuksen sanoja ”Μακάριοι οἱ πτωχοί, ὅτι ὑμετέρα ἐστὶν ἡ βασιλεία τοῦ θεοῦ”. Mielestäni lausumassa (vieläpä usein autenttiseksi todetussa) on käsittämättömästi sisältöä. Se ehkä jollain tavalla saattaisi rehevöittää köyhyys-keskustelua. Kun vielä tajuaisi miten. :)<br /><br />Ken haluaapi tarkistaa, artikkelit löytyvät helposti Modernin teologian ensyklopediasta<br /><br />JenniAnonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-7209515636448262937.post-7293970190391085792010-06-03T08:29:50.733+03:002010-06-03T08:29:50.733+03:00Aika marginaalisia suomalaisessa kentässä... Esime...Aika marginaalisia suomalaisessa kentässä... Esimerkiksi prosessiteologia, joka jättää Jumalankin odottaen ihmettelemään alkuunpanemansa prosessin lopputulosta :)<br /><br />Yleisesti ottaen tällaiset filosofiset teologiat, jotka pistävät välillä miettimään, ovatko edustajat koskaan avanneet Raamattua, vaikka käyttävät tuttuja termejä. Samoin tietyt ideologiset teologiat, usein erilaisiin vapautumisiin liittyvät (esimerkiksi feministiteologia, vapautuksen teologiakin). Molemmissa tulee se fiilis, että Raamattu palvelee valikoiden tai muunnettuna omia päämääriä ja tarkoituksia.<br /><br />Hmmm... mitkähän ne oikeat, pyyteettömät päämäärät sitten olivatkaan - Jumalan ja hänen tahtonsa oman ilmoituksensa mukainen tunteminen, opetus, kasvatus, nuhde ja opetuslapseus?Jullenoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-7209515636448262937.post-68028691626055520412010-06-02T15:51:52.909+03:002010-06-02T15:51:52.909+03:00Hyvä mikstuura Julle.
Pannenbergistä tekee vartee...Hyvä mikstuura Julle. <br />Pannenbergistä tekee varteenotettavan ottelijan se, että hän ottaa tosiaan myös historian tutkimuksen tosissaan, vaikka tunnustaakin, että lopullinen totuus paljastuu vasta tulevaisuudessa. Tämä asenne varjelee meitä heittäytymästä täysin Kierkegaardilais-Barthilaiseen (tai karismaattiseen) subjektivismiin.<br /><br />Mitkäs olis ne vaarallisimmat suuntaukset?Jakehttps://www.blogger.com/profile/03953985104569335769noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-7209515636448262937.post-49833537698753777312010-05-30T11:05:31.250+03:002010-05-30T11:05:31.250+03:00No, koska tiukasti asiaan liittyvää ei ala tippua,...No, koska tiukasti asiaan liittyvää ei ala tippua, niin heitän vähän asian viereen...<br /><br />Todetttiin "Toisaalta saman eksegeetin tekee mieli protestoida, että kaikki raamatuntulkinta ei ole samanlaista kuin se, mihin Juntunen on Suomessa tottunut (kuten hän itsekin kansainvälistä keskustelua lainatessaan tiedostaa)"<br /><br />Kurssilla "current trends of international theology" jouduimme aikoinaan määrittelemään ja perustelemaan mielestämme hyödyllisimmät ja vaarallisimmat teologiset suuntaukset suomalaisessa kontekstissä.<br /><br />Itse ajattelin tuolloin suomalaista kristillistä yhteisöä hyödyttävän mikstuuran löytyvän neo-ortodoksisuuden (esim. Kierkegaard, Barth), narratiiviteologian (kuulijoiden ymmärtämää) sävyttämästä, mutta etenkin toivon teologiaa (Moltmann, Pannenberg) hyödyntävästä kokonaisuudesta.<br /><br />Neo-ortodoksisuus painottaa esimerkiksi Jumalan henkilökohtaista kohtaamista ja kristuskeskeisyyttä. Narratiiviteologia tekee Raamatusta tehokkaan työkalun teologian esittämiseen tavallisille kuulijoille. Toivon teologia puolestaan antaa kaiken taustalle tärkeän ideologian. Ideologiaa seuraa näky, jota ilman seurakunnasta tulee harrastustoimintojen ja kahvin tarjoaja jäsenille.<br /> <br />Toivon teologian periaatteiden mukaisesti Jumala hallitsee preesensissä, mutta paljastaa vasta tulevaisuudessa koko voimansa. Nykypäivän toivo on tämä Jumalan hallinta. Toivo ja usko hallintaan perustuu menneeseen sekä historian todistukseen että ristin muodossa. <br /><br />Tätä toivoa/totuutta kannattaisi saarnata kaikkialla arkailematta ja ilman häpeää.<br /><br />Mikstuurasta löytyisi niin filosofiaa, ymmärrettävyyttä kuin ideologiaa, eikä se edes olisi kiinnostunut painimaan yliopistohumanismin ja -teologian teoria-sarjoissa :)Jullenoreply@blogger.com