Koodeksi Sinaiticus projekti webbiin

Maailman vanhin, kristitty Raamattu, on koodeksi Sinaiticus. Koodeksi Sinaiticus -projekti lanseeraa webbisivun, joka avataan torstaina 24. heinäkuuta 2008. Ensimmäisessä erässä julkaistaan Psalmien kirja ja Markuksen evankeliumi ja koko koodeksi on tarkoitus saada kaikkien nähtäväksi syyskuuhun 2009 mennessä. Webbisivu julkaistaan saksaksi ja englanniksi. Se julkaistaan täällä. Tämä on koko raamatuntutkimushistorian ehdoton läpimurto. Tähän saakka arvokkaita käsikirjoituksia tai niiden osia on pidetty mustasukkaisen tarkasti suurelta yleisöltä -puhumattakaan tutkijoilta- piilossa. Vain harvat ja valitut ovat päässeet käsiksi koko raamatuntutkimuksen perusdokumentteihin niiden alkuperäisessä käsikirjoitusasussaan. Tähän julkaisuun voisi sanoa herätyskristillisen painokkaasti hal-lee-luu-jah, sillä ajassamme on merkkejä siitä, että raamattututkimus (tekstikritiikistä puhumattakaan) on vapautumassa muutamien "munkkien" ulottuvilta jokaisen kiinnostuneen bisnekseksi.

Nainen pelastuu synnyttämisen kautta (1. Tim 2:15)

Eräs Uuden testamentin vaikeimmin tulkittavia jakeita löytyy Paavalin kirjeenvaihdosta Timoteukselle. 1. Tim 2:15:ssa kirjoitetaan seuraavasti: "Hän pelastuu lapsen synnytyksen kautta, jos hän pyysyy uskossa, rakkaudessa ja pyhityksessä yhdessä siveellisyyden kanssa" (σωθήσεται δὲ διὰ τῆς τεκνογονίας, ἐὰν μείνωσιν ἐν πίστει καὶ ἀγάπῃ καὶ ἁγιασμῷ μετὰ σωφροσύνης.) Vain kursoorinen lukeminen tätä jaetta käsitteleviä kommentaareja, artikkeleja ja monografioita osoittaa sen, että niin monta kuin on tulkitsijaa niin monta on myös mielipidettä. Tämä jakeen tulkintahaasteet tulevat esille seuraavissa kysymyksissä: 1) Onko tämä jae ristiriidassa jatkuvasti Uudessa testamentissa toisten opetuksen kanssa, että ihminen pelastuu uskon kautta? Täytyykö naisen synnyttää pelastuakseen? 2) Mikä on subjekti? Apodosis (päälause) on yksikön kolmannessa persoonassa, kun taas protasis (ehtolause) on monikon kolmannessa persoonassa. Onko näiden verbien subjekti eri, ja jos on tai jos ei ole, keneen subjekti viittaa? 3) Mikä on pääverbin σωθήσεται merkitys? Sanakirjamääritelmien mukaan se voi viitata fyysiseen turvallisuuteen (nainen on turvassa synnytyksen vaaroilta), mutta myös hengelliseen pelastumiseen. 4) Mikä on preposition διὰ merkitys? Viittaako se tapaan (nainen pelastuu vaikka hän synnyttää) vai instrumentaalisuuteen (nainen pelastuu synnyttämisen kautta), vai mihin? 5) Koska τεκνογονίας on hapax legomenon, sen tarkka merkitys on vaikea määritellä. Mitä se tarkoittaa? 6) Mikä on apodosiksen ja protasiksen välinen suhde? Ja kuinka 2. Tim 2:15 sijoittuu ympäröivään asiayhteyteen? Jos sinulla on perusteltuja vastauksia esitettyihin kysymyksiin, olisin iloinen saadessani lukea niitä. Lisäksi toivon myös keskustelua näiden kysymysten implikaatioista, jos päätät hyväksyä jonkun tietyn tulkintatavan. Ehkä saatat pystyä eristämään lisää kriittisiä kysymyksiä tästä jakeesta, johon eksegeetin on vastattava onnistuakseen sen selittämisessä.

Eksegeettisen safarin anti

Olen huomannut, että tämän sivuston kirjoitukset menevät lähes jatkuvasti eksegeettiseksi "viittausralliksi". Tarkoitan sitä, että keskustelut harvoin käsittelevät konkreettisia tulkintaongelmia tai tekevät konkreettista eksegeesiä. Sen sijaan keskustelu lipuu yleisluontoiseen jutusteluun jota kukaan akateemisen jargonin ulkopuolinen ei ymmärrä. Ilmestyskirjaa käsittelevä keskustelu taisi olla esimerkki tästä. Näkisin, että keskimääräinen valistunut maallikko tai kiinnostunut saarnaaja saisi sivustolta enemmän, jos täällä esitettäisiin enemmän konkreettisia huomioita Raamatusta. Nykytilanteessa monelle maallikolle sivusto näyttäytynee hieman outona ja käsittämättömänä.