Näytetään tekstit, joissa on tunniste Richard Bauckham. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Richard Bauckham. Näytä kaikki tekstit

keskiviikko 31. tammikuuta 2024

Evankeliumien luotettavuus — uusia argumentteja

ARGUMENTTI LIITTYEN NIMIIN


Keskustelu kanonisista evankeliumeista on klassinen taisteluareena kahden eri koulukunnan, konservatiivisten ja skeptikoiden, välillä. Haluan tässä postauksessa tuoda esiin yhden viimeaikaisen argumentin, jonka tarkoitus on vahvistaa näkemystä, jonka mukaan evankeliumien kirjoittajat todella tiesivät asiansa, koska heidän kerrontansa lepää silminnäkijöiden kertomusten varassa ja meidän tulisi lähtökohtaisesti suhtautua heidän teoksiinsa luottavaisesti, ei skeptisesti. Kyseinen argumentti liittyy erityisesti evankeliumeissa (ja Apostolien teoissa) esiintyviin nimiin. En kuitenkaan ole tietoinen siitä, että tämä keskustelu olisi juurikaan ajautunut tarjolle suomen kielellä, joten tarkoitukseni on paikata tätä aukkoa. Englanninkielisessä maailmassa aihetta ovat erityisesti pitäneet esillä Richard Bauckham klassikkokirjassaan Jesus and the Eyewitnesses (2006), ja sitä on sittemmin tuonut esiin tutkimuskeskus Tyndale Housen johtaja Peter Williams, jonka menevä luento aiheesta on katsottavissa YouTubesta, joskin hän tuo argumenttia esiin myös hänen pikkulillin paksuisessa kirjassaan Can We Trust the Gospels? (2018). Vaikka pääasiallinen tarkoitus on esitellä spesifisti nimiin liittyvää tutkimusta, annan tekstin edetessä myös muita aiheen kannalta esitettyjä argumentteja, koska ne liittyvät erityisesti myös nimiin.

torstai 29. maaliskuuta 2018

Kirja-arvio: The Theology of the Book of Revelation

Bauckham, Richard. The Theology of the Book of Revelation (Cambridge: Cambridge University Press, 2013 [1993]), 169 sivua.

Hyvin usein Ilmestyskirjaa kohdellaan kristallipallona, joka paljastaa mitä tapahtuu viimeisenä seitsemänä vuotena ennen maailmanloppua. Onkin ironista, että monet jotka ovat yrittäneet lukea kirjaa tiukan kirjaimellisesti, ovatkin menettäneet kirjan ydinpointin: kirjan teologinen rikkaus on lipsahtanut monien käsistä kuin saippuapala suihkussa. Tässä ohuehkossa kirjassa tunnettu Uuden testamentin tutkija Richard Bauckham osoittaa melko vakuuttavasti miten kirja on täynnä paksua ja tärkeää teologiaa, vaikka se ehkä tarkoittaakin hieman eri asioita kuin mihin jotkut ovat tottuneet. Vaikka kirja on selvästi kirjoitettu ensimmäisen vuosisadan jälkimmäisellä puoliskolla Vähä-Aasiassa sijainneille erinäisissä kriiseissä painiville seurakunnille, sillä on silti tärkeä sanoma jokaiselle uskovien sukupolvelle.

Ymmärrän varsin hyvin, että kirja on vuodelta 1993 eli se ei ole "uunituore", mutta viimeksi muutama päivä sitten Regent Collegen eräs professori totesi, että jos henkilö haluaa lukea vain yhden Ilmestyskirjaan liittyvän opuksen, se on juuri tämä. Johtuneeko juuri tästä, että kirjasta on tullut uusi painoserä jo parisenkymmentä kertaa.

Kirja on osa laajempaa julkaisusarjaa New Testament Theology ja siksi kirjan olennaisin pointti on toimia oppaana kirjan teologiseen sisältöön. Toisin sanoen Bauckhamin tarkoitus on kuroa umpeen tunnettua kuilua, joka on olemassa johdanto-oppaiden ja kommentaarien välillä. Molemmissa on nimittäin haasteena se, että kirjan teologinen sisältö jää usein nippelitietojen tai liiallisen yleistämisen jalkoihin. Bauckham osoittaa (yllätys yllätys) seitsemällä luvulla miten tarkasti Johannes on miettinyt sanomansa läpi ennen sen lähettämistä seurakunnille.

lauantai 3. kesäkuuta 2017

Kirja-arvio: Jesus – A Very Short Introduction

Richard Bauckham
Jesus: A very Short Introduction
(Oxford: University Press, 2011), 125 sivua.



Jeesuksen elämän läpikäyminen (John P.) Meieriläisittäin puoli metriä vahvan kirjasarjan kanssa on yksi haaste, mutta kaiken laittaminen reiluun sataan sivuun on toinen asia. Näin on kuitenkin tehnyt Richard Bauckham. 


Kyse on suuremmasta kirjakokoelmasta, jota on jo muutamien vuosien ajan julkaissut Oxford University Press. Miltei aiheesta kuin aiheesta voi löytää haluamansa kirjan: kauneudesta, erämaista, galakseista, ydinaseista, logiikasta, aivoista, juutalaisuudesta ja jopa ”Ei mistään”. (En ole vielä tarkistanut onko viimeisen kirjan sivuille painettu tekstiä lainkaan.) Eksegeettisen safarin lukijoita voi tietysti kiinostaa enemmän kirja Paavalista (E. P. Sanders), Uudesta Testamentista (Luke Timothy Johnson) tai sitten Jeesuksesta (luet siitä). Suosittelen siis kutakin vilkaisemaan kirjasarjassa ilmestyneitä teologiaan liittyviä aiheita, koska niiden takana on aina alansa ammatilainen.