Näytetään tekstit, joissa on tunniste homoseksuaalisuus. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste homoseksuaalisuus. Näytä kaikki tekstit

maanantai 4. huhtikuuta 2016

Paavalin homolausuman konteksti Room. 1:18-2:1

Ville Mäkipelto julkaisi videoblogin, joka käsittelee Raamatun kuvauksia homoseksuaalisuudesta. (Videoblogin voi katsoa Youtubesta.)

Vlogi kirvoitti Villen FB-seinälle värikkään keskustelun. Lupasin palata Villen argumentteihin täällä Eksegeettisellä safarilla. Kirjoitukseni kohteena on Paavalin homolausumaa ympäröivä jakso 1:18-32. Sikäli kuin ymmärrän, niin Villen tulkinnan mukaan jakeissa 1:18-32 kuvataan rajatttua pakanaryhmää, joka harrastaa homoseksuaalisuutta kultillisessa yhteydessä. Näin Paavalin homoseksuaalisuuden kritiikki ei ole yleispätevää, koska hän kritisoi epäjumalanpalveluksen yhteydessä tapahtuvaa homoseksuaalisuutta, ei homoseksuaalisuutta sellaisenaan.

torstai 21. lokakuuta 2010

Homoseksuaalisuus Paavalin argumentoinnissa – oma valinta?

Kuulemme monesti evankeliskaalisten kristittyjen käyttävän väitettä: ”homoseksuaalisuus” on ihmisen valinta. Mutta mikä on Paavalin argumentointi roomalaiskirjeen 1. luvussa liittyen homoseksuaalisuuteen?
  1. ”Sentähden” (dio ja dia touto) ja on mainittu kaksi kertaa (Room. 1:24, 26). Näin edellä kirjoitettu (1:18-23) antaa perustuksen ja syyn jakeille 1:24-32. Nähdäkseni Paavali vetoaa jakeissa koko ihmiskunnan syyllisyyteen näyttämällä kuinka epäjumalanpalvelus on ihmisen ongelma (1:18-23).
  2. Epäjumalanpalveluksen seurauksena Jumala on hyljännyt (paradidomi) (give them over) kolmenlaisiin seurauksiin, jotka ovat osoituksia ihmisen epäjumalanpalveluksesta: (1) Saastaiset sydämen himot, jotka ovat lähtöisin ruumistamme (1:24-25). Paavali todennäköisesti viittaa ihmisen haluun harjoittaa seksiä muun kuin oman aviopuolison kanssa. (2) Homoseksuaalisuus, joka itsessään ei ole luomisenmukaista toimintaa (1:26-27). (3) Kelvoton mieli, jonka osoituksena ihminen on paha, ahne, häijy, kateellinen, väkivaltainen, ylpeä, kerskailija, vanhemmilleen tottelematon jne. (1:28-32).
  3. Siitä huolimatta, että Jumala on heidät hyljännyt näihin kolmenlaisiin synteihin, ihminen on vastuussa ollakseen Jumalan vihan alla (1:18) ja ansaitakseen kuoleman (1:32).