Helsinkiläisiä heikkouksia

On mielenkiintoista huomata, miten sellaisessa eksegeettisesti itseään arvossa pitävässä ja korkeatasoisessa laitoksessakin kuin Helsingin yliopistossa jää opetukseen helposti pyörimään näkemyksiä, jotka on tutkimuksen yllättävän suurelta näyttävällä yksimielisyydellä ammuttu alas vuosikymmeniä sitten. Tämä herättää kysymyksiä opetuksen objektiivisuudesta ja siitä, annetaanko eksegetiikan kentästä opiskelijoille enemmän oikea vai väärä kuva.

Quiz 1

Järjestän tässä pienen testin, jossa lukijan tulee tulee arvata mistä teologian historian klassikkokirjasta ja -kirjailijasta/tutkijasta on kysymys. Kun eräänä päivänä tulevaisuudessa sivilisaatiomme ajanjakso on sulkeutunut ja loppuun käsitelty, tulevien sukupolvien silmissä saksalainen teologia tulee esiintymään suurena ja uniikkina ilmiönä meidän aikamme ajatuksen historiassa ja hengellisessä elämässä. Sillä ei missään saksalaista temperamenttia voida löytää yhtä täydellisenä kuin elävänä kokonaisuutena olosuhteita ja tekijöitä, joita ovat filosofinen ajattelu, kriittinen terävä-älyisyys, historiallinen näkemys ja uskonnollinen tunne, ja ilman mitään näistä syvällinen teologia on mahdotonta. Ja suurin saavutus saksalaista teologiaa on Jeesuksen elämän kriittinen tutkimus. Mitä se on saavuttanut, on tietysti (uusien) olosuhteiden asettaminen tulevalle uskonnolliselle ajattelulle. Dogmihistorian sivuilla tämä työ nähdään negatiivisena...sen ponnistukset ovat luoneet uuden dogmatiikan... On mielenkiintoista todeta, että jo aikanaan tämä kaveri ymmärsi mihin hänen aikalaistensa työ johti. Siksi ote tästä kirjasta edustaa teologian historian yhtä luetuinta kirjaa, koska se visioi mitä tulevaisuus on Jeesus-tutkimuksen, teologian ja dogmihistorian saralla. Vinkkejä kirjoittajan spottamiseen ovat tietenkin: 1) Saksalainen teologia 2) Positivistinen ajattelu tieteestä ja Jeesus-tutkimuksen lopullisuudesta 3) Erityinen käsitys saksalaisen sivilisaation ylivertaisuudesta Kuka, mikä kirja ja milloin?