Kun ihminen kuulee kirjaimen Q, hän ajattelee ensimmäisenä joko suomenkielen aakkosta, jota juuri kukaan ei koskaan käytä tai sitten hän ajautuu välittömästi James Bondin kanssa seikkailumaailmaan, jossa herra Q tarjoaa pahiksien voittamiseksi alan parhaimmat työkalut. Tässä tekstissä olen kuitenkin kiinnostunut Q:sta hypoteesina, joka liittyy Uuden testamentin tutkimuksessa synoptisten evankeliumeiden välisen yhteyden ratkaisemiseen. Tarkemmin sanottuna painospisteeni on oikoa jotain liikkeellä olevia ajatuksia dokumenttiin liittyen ja esittää, että historiallinen aineisto ei anna lupaa olettaa moniakaan Q-dokumenttiin liitettyjä väitteitä. Se mitä nämä ovat, selviää itse tekstistä.
Tässä kohden on sanottava, että jos lukija on omaksunut aikamme villityksen, jossa monikaan ei jaksa lukea netissä informatiivista tekstiä yli viittä minuuttia, suosittelen häntä lukemaan pelkän johtopäätöksen, joka tiivistää sen mitä yritän kirjoituksessani argumentoida. (Samalla tietysti kehotan kyseenalaistamaan tällaisen näkemyksen, koska olemme tottuneet pikaruokaan myös itsemme sivistämisessä.) Johtopäätöksen lukeminen ensin saattaa toki auttaa kaikkia saamaan paremmin kiinni itse tekstin kulusta, koska pidemmissä teksteissä punainen lanka voi helposti hukkua yksityiskohtien keskelle.
