Arvio sarjasta "Korvausteologian vaikutukset kristinuskon historiassa" 3/3

Tämä on tekstisarjani kolmas osa, ensimmäinen osa löytyy täältä ja toinen osa täältä. 

JAKSO 4: KORVAUSTEOLOGIAN KESKEISIMMÄT OPIT 

4.1 Hesekiel 37 

Tässä jaksossa sukelletaan lyhyesti mm. Hesekielin kirjan klassiseen lukuun 37, josta Närhi toteaa, ettei mitään tällaista ole koskaan tapahtunut historiassa. Hesekielin kuvaamaa pakkosiirtolaisuuden päättymistä ei siis ole vielä tapahtunut. Hesekielin näyssä kuvattu ”hauta”, josta kansa nousee, on Närhen mukaan ”holokaustin hauta”. Näin ollen Närhen mukaan luvun lupaukset toteutuvat nähtävästi vasta 1900-2000-luvulla. Hänen mukaansa ”Hesekielin järjestys on realisoitunut meidän silmiemme edessä, lopullinen suuri Hengen vuodatus on vielä edessä”. Olen joskus näyttänytkin tätä jaksoa oppilailleni Hesekielin kirjaa käsiteltäessä, jotta he ovat saaneet kokemuksen siitä, miten eri tavalla tekstiä seurakunnissamme luetaan. Olen sitten pyytänyt heitä lukemaan luvun sisällön tarkasti ja katsomaan, toimiiko tällainen logiikka vai ei. En ole vielä keksinyt, miten Hesekielin lukua voisi lukea mitenkään muuten kuin olettamalla, että ennen kuin Daavid-kuningas voi nousta esiin ja ennen kuin Jumala voi tehdä kansansa kanssa uuden liiton, pakkosiirtolaisuuden täytyy ensin päättyä. Erityisen oudoksi asian tekee se, että jaksossa 6 Närhi painottaa aika vahvasti sitä, että meidän pitäisi ottaa tosi vakavasti profeettojen kuvaama asioiden tapahtumajärjestys. Jokainen voi (a) jakson 4 katsomalla ja (b) Hesekielin luvun 37 lukemalla melko helposti huomata, että Närhi ei tässä seuraa omaa neuvoaan, vaan rikkoon Hesekielin antaman tapahtumajärjestyksen. On olemassa parempi tapa lukea tätä lukua ja olen esitellyt sitä tarkemmin (Saarela 2022b). 

Arvio sarjasta "Korvausteologian vaikutukset kristinuskon historiassa" 2/3

Tämä on tekstisarjani toinen osa, sen ensimmäinen osa löytyy täältä.

JAKSO 2: KORVAUSTEOLOGIAN SYNTYTAUSTA JA VAIKUTUKSET 

2.1 Hieman pilkunviilausta 

Tämän jakson alussa tiivistellään vielä korvaustelogia-sanaa, jonka aikana Närhi toteaa, miten Jumala ei ole hyljännyt Israelia ja juutalaisia, asia, josta Paavali, Justinos ja Saarelakin olisivat samaa mieltä, kuten otsikoissa 1.1 ja 1.2 yritin osoittaa.  

Entä mikä on korvausteologian syntyprosessi? Se voidaan Närhen mukaan sijoittaa apostolien kuoleman jälkeiseen aikaan, kun suurin osa seurakuntalaisista alkoi olla pakanavoittoista kansaa. Syntyi oppi, jonka mukaan  

Juutalaiset ovat hyljättyjä ja he ovat tappaneet Messiaan ja ovat uppiniskaisia ja seurakunta on korvannut heidät. 

Vaikka tämä voikin ehkä kuulostaa hieman pilkun viilaamiselta, niin en voi olla muistuttamatta siitä, että tässä Närhen listassa puolet ovat sellaisia asioita, joista Uuden testamentin kirjoittajatkin kirjoittavat: 

Sillä teistä, veljet, on tullut niiden Kristuksessa Jeesuksessa olevien Jumalan seurakuntain seuraajia, jotka ovat Juudeassa, sillä tekin olette kärsineet omilta kansalaisiltanne samaa kuin he juutalaisilta, jotka tappoivat Herran Jeesuksenkin ja profeetat ja ovat vainonneet meitä, eivätkä ole Jumalalle otollisia, vaan ovat kaikkien ihmisten vihollisia, kun estävät meitä puhumasta pakanoille heidän pelastumiseksensa. Näin he yhäti täyttävät syntiensä mittaa. Viha onkin jo saavuttanut heidät, viimeiseen määräänsä asti. (Paavali, 1. Tess. 2:14-16)

Mutta Israelista hän [Jesaja] sanoo: ”Koko päivän minä olen ojentanut käsiäni tottelematonta ja uppiniskaista kansaa kohden”. (Paavali, Room. 10:21 = Jes. 65:2)

Minä tiedän, miten sinua [Smyrnan seurakuntaa] herjaavat nuo, jotka sanovat itseään juutalaisiksi vaikka eivät ole – Saatanan synagogaa he ovat! (Johannes, Ilm. 2:9) 

Arvio sarjasta "Korvausteologian vaikutukset kristinuskon historiassa" 1/3

JOHDANTO

Avainmedia tuotti vuonna 2021 kuusiosaisen opetussarjan ”Korvausteologian vaikutukset historiassa”. Kyseessä on haastattelumuodossa toteutettu opetussarja, jossa Marko Selkomaa toimii isäntänä ja Niilo Närhi opettajana. Sarja löytyy ainakin tällä hetkellä myös YouTubesta ja se pyörii myös TV7:lla. Katsoja viedään Raamatun ja Israel-teeman äärelle hyvin dispensationalistis-painotteisen matkaoppaan avustuksella. Suurimman kritiikin kohteena ovat ”korvausteologit”, jonka vuoksi sarja kantaa juuri kyseistä nimeä.

Vaikka sarja on kuvattu jo vuonna 2021, sen sisältö sopii melko hyvin erityisesti tällä hetkellä helluntailiikkeessä vellovaan keskusteluun. Keväällä 2024 pidettiin nimittäin Isossa kirjassa teologinen symposiumi, jossa oli aiheena lopunajat ja Israel. Keskustelu kävi pitkäsanaisena ja paikka paikoin melko kuumana tapahtuman Facebook-sivuilla. Lisäksi Ristin Voitto nosti aiheen esille aivan hiljattain, koska numerossa 37/2024 Israel-teemalle varattiin miltei puolet lehden sisällöstä. Lehden lähestymiskulma oli melko tuore, koska toimitus oli päättänyt esitellä kaksi erilaista teologista koulukuntaa — dispensationalismin ja liittoteologian — jotka sitten vastasivat samoihin kysymyksiin aiheeseen liittyen. Ristin Voitto onnistui Närhen sarjaa paremmin varsinkin siinä, että tämä jatkuvana lyömäkirveenä käytetty korvausteologi-sana oli jätetty tyystin pois, kuten asiaan totta kai kuuluu (ja tästä pian lisää).

Tämä teksti on minun ”vastaukseni” tämän sarjan sisältöön. Katsoin läpi kaikki jaksot, jonka aikana tein koneelleni pikaisia muistiinpanoja, jotka sitten editoin hieman suuremmaksi pullaksi lyhyen ajan kanssa. Pääasiallinen tarkoitukseni on (a) haastaa, (b) selventää ja (c) esittää mielestäni parempia tulkintoja, koska sarjassa on mielestäni hyvin paljon epäselvää ja paikka paikoin jopa puhujan omia ristiriitaisuuksia. Aihe tulee totta kai herättämään keskustelua aina parousiaan saakka (joka on kreikan kielen termi Jeesuksen paluun hetkelle), mutta ainakin sarjan katsoja voi nyt pohtia esitettyjä väitteitä toisesta, vaihtoehtoisesta näkökulmasta käsin. Olen jakanut tekstini kolmeen osaan, linkki seuraavaan osaan löytyy kunkin tekstin lopusta. 

Kirja-arvio: Ylösnousemus ja kuolemanjälkeinen elämä

Saarela, Janne,
Ylösnousemus ja kuolemanjälkeinen elämä
(Keuruu: Aikamedia, 2024), 282 sivua.

Ylösnousemus ja kuolemanjälkeinen elämä on Janne Saarelan esikoiskirja. Mutta kuka on Janne Saarela ja miksi hänen kirjansa kannattaisi lukea? Teoksen takakannessa kerrotaan hänen olevan Seinäjoen helluntaiseurakunnassa ja helluntailiikkeen IK-opistolla työskentelevä teologi ja raamatunopettaja. Tämä on hienoa, mutta ei välttämättä sellaisenaan vielä vahva suositus kirjaan tarttumiseksi. Todetaanpa siis tätä tekstiä lukevaa satunnaista matkailijaa varten se, minkä Eksegeettisen safarin kanssa pitempään matkaa tehneet ovat jo havainneet:

Mitä tulee raamatuntutkimukseen tai sen pohjalta nousevaan apologiaan, Janne Saarela on ikään kuin teologisesti turboahdettu ChatGPT-4 yhdistettynä Google Kääntäjään – varsin kova paketti siis.

Kirja-arvio: Jeesus Kristus - Jumala ihmisenä

Salmela, Heikki (toim.),
Jeesus Kristus - Jumala ihmisenä
(Helsinki: Aikamedia, 2022), 341 sivua.

Jeesus Kristus – Jumala ihmisenä on kolmas osa Aikamedian kustantamasta kymmenosaisesta kirjasarjasta, jonka tavoitteena on "sanoittaa helluntaiteologiaa ja vahvistaa seurakunnallista opetusta". Sarjassa ovat jo aiemmin ilmestyneet Raamattu – Jumalan pyhä Sana ja Jumala – kaikkivaltias Isä. 

Jokainen sarjan kirja koostuu useammasta artikkelista, joiden kirjoittajina on helluntailiikkeeseen kuuluvia teologeja, pastoreita tai muita tunnettuja vastuunkantajia. Artikkelit on pyritty kirjoittamaan siten, että tavalliset seurakuntalaisetkin voisivat sarjan kirjoja lukea ja niistä hyötyä.

Pyhä Henki Raamatussa

1. Vanha testamentti

Heprean sanalla rûaḥ voidaan viitata liikkuvan ilman lisäksi ihmisten, eläinten, yliluonnollisten henkien sekä Jumalan ominaisuuksiin. Sana voidaan kääntää "tuuli", "henkäys", "katoavainen", "asenne", "luonne", "henki".

Kirja-arvio: The New Testament and the Future of the Cosmos

Juza, Ryan P. The New Testament and the Future of the Cosmos (Eugene: Pickwick Publications, 2020), 356 sivua.

Ryan P. Juzan uunituoreessa kirjassa The New Testament and the Future of the Cosmos (Uusi testamentti ja kosmoksen tulevaisuus) keskitytään äärimmäisen mielenkiintoiseen aiheeseen: meidän kosmoksemme tulevaisuuteen Jumalan suunnitelmissa. Mikä tulee olemaan maapallomme tulevaisuus ja mikä tulee toimimaan Jumalan kansan lopullisena sijoituspaikkana? 

Juzan reipas 350-sivuinen kirja on hieman editoitu versio hänen vuoden 2017 väitöskirjastaan, jonka hän teki Tr. David Bauerin alaisuudessa Asburyn teologisessa seminaarissa, jossa hän opettaa osa-aikaisena professorina induktiivista raamatuntutkimusta. Juza kertoo (maililla) valinneensa tämän aiheen kolmesta syystä: häntä kiehtoo Jumalan luoma maailma, eikä aiheesta ole saatavilla kovinkaan monia teologisia tutkielmia, ja niissä joita on kirjoitettu, on hänen mukaansa korjaamisen varaa. Häntä kiinnostaa suuresti myös suuret raamattuteologiset linjat ja se millä tavalla eri kirjoittajat käsittelevät samoja aiheita.  

Tässä aiheessa erilaisten tulkintojen ytimessä on erimielisyys siitä, miten vahvasti Ut:n kirjoittajat painottavat nykyisen ja tulevan maailman välistä jatkuvuutta ja epäjatkuvuutta. Vaikka tavallinen kansa onkin tottunut puhumaan ”maan päällä elämisestä ja taivaaseen menemisestä”, tutkimuksessa pelikentällä vaihtoehtojen maailma on paljon tätä moninaisempi. Tutkimuksessa on annettu ainakin kuusi erilaista vastausta siihen kysymykseen, mikä tulee olemaan tämän nykyisen maailman kohtalo:

Kirjaesittely: World Upside Down

Rowe, C. Kavin. 
World Upside Down: Reading Acts in the Graeco-Roman Age. Oxford: Oxford University Press. viii + 300 sivua.


Johdanto

Ajattelin tiedottaa hieman tarkemmin tällä sivustolla jo aiemminkin esillä olleen C. Kavin Rowen teosta koskien Apostolien tekojen tulkintaa. Ainakin omien sanojensa mukaan Rowe tarjoaa näkemyksen, joka haastaa viimeisen 300 vuoden aikana hallinneen tulkintaperinteen, joka on painottanut näkemystä Apostolien teoista apologiana (=puolustuksena). Tämän tulkinnan mukaan Luukas halusi ensisijaisesti osoittaa miten kristityt ja Rooman valtakunta voivat elää rinnakkain ilman ongelmia, eikä kristinusko siten ole haaste Roomalle, eikä Rooman siten tarvitse pelätä asemansa puolesta. Tähän päivään saakka kukaan ei ole Rowen mukaan haastanut vakavastiotettavasti tätä näkemystä. Rowe päätti tehdä sen sitten itse. 

Kirja-arvio: Kreikanopiskelijan Uusi testamentti – Osa 1

Sivonen, Mikko, ja Tassia, Mikko (toim.),
Kreikanopiskelijan Uusi testamentti – Osa 1
(Espoo: Agricola teologinen instituutti & The Word for the World -raamatunkäännöskonsultit, 2017), 148 sivua.

Raamatun alkukieliin pätee sama vanha viisaus kuin muihinkin vieraisiin kieliin: Use it or lose it. Jos kieltä ei käytä, se katoaa pikkuhiljaa. Muinaiskreikan ja -heprean osalta kielen käyttäminen edellyttää sen lukemista, mutta (yli)opiston kursseilla opittu sanavarasto ei kuitenkaan riitä tekstin sujuvaan lukemiseen. Sanakirjaa siis tarvittaisiin, mutta sen kanssa tekstin lukeminen on tuskallisen hidasta. Niille, jotka osaavat riittävän hyvin englantia, on tähän tarjolla erinomaisia apuvälineitä kuten Brownin ja Smithin toimittama A Reader's Hebrew Bible sekä Goodrichin ja Lukaszewskin A Reader's Greek New Testament. Vastaavanlaista työkalua on kaivattu pitkään myös suomeksi - ja nyt sellainen on tulossa.

Kirja-arvio: Startup seurakunta

Eerola, Janne, ja Piipponen, Mitja (toim.),
Startup seurakunta
(Tampere: Päivä, 2017), 268 sivua.

Startup seurakunta on teos, jossa ajatuksiaan ja kokemuksiaan erilaisista tavoista järjestää seurakunnan toiminta ja rakenne pääsee jakamaan joukko modernien ja kasvahakuisten yhteisöjen avainhenkilöitä. Eerola ja Piipponen ovat kiertäneet eri puolella Suomea haastattelemassa näitä vaikuttajia, ja tarjoilevat löydöksensä lukijalle mielenkiintoisina ja sopivan pieninä annoksina.

Pääosa kirjasta koostuu viidestä luvusta. Näistä ensimmäisessä esitellään lyhyesti mukaan valikoituneet 14 startup-henkistä yhteisöä, jotka edustavat niin vapaakristillistä kenttää kuin uudistushenkisiä luterilaisiakin. Sen jälkeen seuraa neljä lukua, joihin on työstetty haastetteluissa esille nousseita näkökulmia. Jokainen luku muodostaa oman isomman teemansa: relevanssi, toiminta, johtajuus ja muutos. Nämä on edelleen jaettu pienempiin aiheisiin, joista kunkin käsittelyyn on varattu 1-7 sivua. Startup seurakunta onnistuu siis tavalla tai toisella sivuamaan useita kymmeniä seurakunnan toimintaan ja rakenteeseen liittyviä kysymyksiä.

Nainen Raamatussa

Raamattua on usein sanottu hyvin patriarkaaliseksi kirjakokoelmaksi. Meidän on syytä tunnustaa, että Raamattu on kirjoitettu miesvaltaisissa kulttuureissa ja heijastelee enemmän tai vähemmän omaa aikaansa. Kuitenkin jo luomiskertomus kuvaa miestä ja naista yhdessä hallitsemassa luomakuntaa. Vasta syntiinlankeemuskertomuksessa nähdään sukupuolten väliset jännitteet ja niihin liittyvä väärä vallankäyttö.

Uuden testamentin tekstivälitys 2. vuosisadalla

Larry Hurtado on tunnettu Uuden testamentin tutkija, joka on perehtynyt erityisesti varhaisten kristittyjen oppirakennelmien muodostumiseen sekä Uuden testamentin käsikirjoituksiin. Hänen blogiinsa, joka sisältää paljon mielenkiintoisia asioista, voi tutusta täällä. Yritän tässä kirjoituksessa jakaa Hurtadon ajatuksia Uuden testamentin tekstiprosessista 2. vuosisadalla. Artikkeliin, joka toimii tämän tekstin pohjarunkona, pääsee käsiksi alla olevasta linkistä. (Jos aihe tuntuu liian vieraalta, siihen voi tutustua introductionmaisesti täällä.)

Johdanto

Toinen vuosisata on kaikkein tärkein ajanjakso Uuden testamentin (UT) käsikirjoitusten kopioimisen ja levittämisen kannalta. Tässä vaiheessa nimittäin jo syntyneitä tekstejä alettiin kierrättää ja punnita. Eri teoksia koottiin yhteen, kuten neljää evankeliumia ja Paavalin kirjeitä. Tekstit levisivät melko nopealla tahdilla ympäri Rooman valtakuntaa ja samalla niiden arvovaltaan jouduttiin ottaa kantaa. UT:n eri teoksien käsikirjoituksia kopioitiin paljon. 

Ikävä kyllä joudumme todeta, että data, joka meillä tästä ajanjaksosta on saatavilla, on käänteinen asian tärkeyteen nähden: tekstimassaa on todella vähän. Näin ollen joudumme melko vähäisten tekstien perusteella päätellä miten asiat oikeastaan kulkeutuivat eteenpäin.