Näytetään tekstit, joissa on tunniste luterilainen kirkko. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste luterilainen kirkko. Näytä kaikki tekstit

tiistai 12. huhtikuuta 2016

Kirja-arvio: Evangelical Leadership – Challenges and Opportunities

Paul, Ian,
Evangelical Leadership: Challenges and Opportunities
(Cambridge: Grove Books, 2016), 28 sivua.


Ian Paul on englantilainen pastori-teologi, joka kirjoittaa ja puhuu ahkerasti erityisesti erilaisista seurakuntaelämää koskettavista ajankohtaisista teemoista. Hänen bloginsa Psephizo on erittäin suosittu ja uusia kirjoituksia ilmestyy lähes päivittäin. Suomalaisille Paul on mielenkiintoinen seurattava siksi, että hän käsittelee usein – joskaan ei läheskään aina – anglikaanikirkkoon liittyviä kysymyksiä. Ne puolestaan ovat hyvin läheistä sukua niille kysymyksille, joiden parissa Suomen luterilainen kirkko askartelee. Yksi esimerkki tästä on juuri julkaistu Evangelical Leadership. Se kuuluu Grove Booksin kirja(s)sarjaan, jonka tarkoituksena on tarjota selkeitä ja tiiviitä esityksiä erilaisista kristilliseen elämään ja palvelutyöhön liittyvistä aiheista.

perjantai 10. huhtikuuta 2015

Kirja-arvio: Karitsa ja leijona – Ilmestyskirja kaikelle kansalle

Ranta, Erkki,
Karitsa ja Leijona: Ilmestyskirja kaikelle kansalle
(Perussanoma 2015), 226 sivua.


Ilmestyskirjan selitys Karitsa ja Leijona on Erkki Rannan kuudes ja viimeinen teos Perussanoman kustantamassa Raamattu kaikelle kansalle -sarjassa. Kirjasarjan kommentaarien tarkoitus on sekä palvella Raamatun julistajia että tarjota materiaalia niin raamattupiirejä kuin henkilökohtaisia hartaushetkiäkin varten. Kirjoittaja on Damaskon kirjan Vanhan testamentin lainauksista tohtoriksi väitellyt luterilainen pappi.

Kirjan esipuhe on osittain ymmärrettävissä pienenä apologiana muun sisällön suhteen. Ranta antaa ymmärtää, että hänen ei alun perin ollut määrä kirjoittaa aiheesta selitysteosta, mutta (olosuhteiden pakosta?) hän kuitenkin tarttui tähän itselleen vaativaan tehtävään. Samalla käy ilmi, että kirjan sisältö perustuu hyvin pitkälle hänen vuonna 1986 valmistamaansa opetussarjaan Ilmestyskirjasta. Nämä lähtökohdat näkyvät myös itse selityksessä - kirjassa käytettyjä lähteitä on sangen vähän ja tuorein hyödynnetty Ilmestyskirjan akateeminen tutkimus on lähes 30 vuotta vanhaa.

perjantai 30. huhtikuuta 2010

Kirja-arvio: Kirkon raamattuteologiasta ja sen puutteesta

Juntunen, Sammeli,
Kirkon raamattuteologiasta ja sen puutteesta
(Helsinki: Kirjapaja, 2010), 312 sivua.


Jo otsikosta voi päätellä, että entinen Helsingin teologian tiedekunnan ekumeniikan vs. professori, nykyinen Savonlinna-Säämingin seurakunnan kirkkoherra Sammeli Juntunen on kirjoittanut ajankohtaisen ja provosoivan kannanoton evankelis-luterilaisen kirkon teologisesta tilasta. Kirjoittajan keskeinen teesi on, että "evankelis-luterilaisen kirkon tulisi palata Jumalaa etsivään ajatteluun eli teologiaan", ja tämän mahdollistamiseksi sen on uudelleen löydettävä "Raamattu auktoriteettinaan, kirjoitettuna Jumalan sanana" (14). Kirjassaan Juntunen esittää tarkan diagnoosin potilaan eli kirkon nykytilanteesta, erittelee sairauteen johtaneita historiallisia ja teologisia tekijöitä, sekä lopuksi tarjoaa lääkitystä, jota noudattamalla tervehtyminen on mahdollista.

maanantai 8. maaliskuuta 2010

Arkkipiispavaalien linja jako IL:n mukaan: Kulttuurikristittyjä vai uskovien joukko?

Iltalehden pääkirjoitus on tänään otsikoitu Kirkko tienhaarasssa arkkipiispan vaalissa. Keskeinen luonnehdinta Ruokasen ja Mäkisen välillä Iltalehden mukaan koskee heidän raamattunäkemyksiään, joka jakaa kristityt kulttuurikristityiksi ja tosiuskovien joukoksi. Erityisesti keskustelu homoparien siunaamisesta nähdään lakmuspaperina mitä osapuolet edustavat.

Keskustelussa korostunut kiista homoliittojen siunaamisesta on sinänsä pientä joukkoa koskeva yksityiskohta. Se on kuitenkin kuin lakmuspaperi, joka paljastaa ehdokkaiden linjan.

Miikka Ruokanen tavoittelee uskovaisten yhteisöä, jossa kysymykset pelastuksesta eli helvetin välttämisestä ovat ensisijaisia. Toki ehdokas on samalla moderni niin esiintymisessään kuin kahdessa avioerossaan.

Kari Mäkinen ei irtaannu luterilaisista periaatteista. Hän pitäisi silti kirkon piirissä myös ne passiiviset jäsenet, jotka eivät usko moniin dogmeihin ja pitävät Raamattua vain parin vuosituhannen takaisena kirjoituskokoelmana.


Raamattunäkemys näyttää olevan villakoiran ydin. Sen avulla johdetaan oikeaan tai vasempaan. Miten safarilla suhtauduttaisiin Mäkiseen tai Ruokaseen tämän Iltalehden luonnehdinnan mukaan?