Paavalin homolausuman konteksti Room. 1:18-2:1

Ville Mäkipelto julkaisi videoblogin, joka käsittelee Raamatun kuvauksia homoseksuaalisuudesta. (Videoblogin voi katsoa Youtubesta.)

Vlogi kirvoitti Villen FB-seinälle värikkään keskustelun. Lupasin palata Villen argumentteihin täällä Eksegeettisellä safarilla. Kirjoitukseni kohteena on Paavalin homolausumaa ympäröivä jakso 1:18-32. Sikäli kuin ymmärrän, niin Villen tulkinnan mukaan jakeissa 1:18-32 kuvataan rajatttua pakanaryhmää, joka harrastaa homoseksuaalisuutta kultillisessa yhteydessä. Näin Paavalin homoseksuaalisuuden kritiikki ei ole yleispätevää, koska hän kritisoi epäjumalanpalveluksen yhteydessä tapahtuvaa homoseksuaalisuutta, ei homoseksuaalisuutta sellaisenaan.

Käsittelen seuraavassa sitä, miten Room. 1:18-32 jakso ymmärretään historialliskriittisessä Paavali-tutkimuksessa. Lisäksi teen muutamia huomioita tekstistä. En käsittele vielä tässä kirjoituksessa Paavalin homotekstiä (jakeet 25-27), vaan keskityn siihen, mitä Paavali haluaa sanoa homolausumaa ympäröivässä tekstijaksossa.

Room. 1:18-32:

18.Sillä Jumalan viha ilmestyy taivaasta kaikkea ihmisten jumalattomuutta ja vääryyttä vastaan, niiden, jotka pitävät totuutta vääryyden vallassa,
19. sentähden että se, mikä Jumalasta voidaan tietää, on ilmeistä heidän keskuudessaan; sillä Jumala on sen heille ilmoittanut.
20. Sillä hänen näkymätön olemuksensa, hänen iankaikkinen voimansa ja jumalallisuutensa, ovat, kun niitä hänen teoissansa tarkataan, maailman luomisesta asti nähtävinä, niin etteivät he voi millään itseänsä puolustaa,
21. koska he, vaikka ovat tunteneet Jumalan, eivät olehäntä Jumalana kunnioittaneet eivätkä kiittäneet, vaan ovat ajatuksiltansa turhistuneet, ja heidän ymmärtämätön sydämensä on pimentynyt.
22. Kehuessaan viisaita olevansa he ovat tyhmiksi tulleet
23. ja ovat katoamattoman Jumalan kirkkauden muuttaneet katoavaisen ihmisen ja lintujen ja nelijalkaisten ja matelevaisten kuvan kaltaiseksi.
24. Sentähden Jumala on heidät, heidän sydämensä himoissa, hyljännyt saastaisuuteen, häpäisemään itse omat ruumiinsa,
25. nuo, jotka ovat vaihtaneet Jumalan totuuden valheeseen ja kunnioittaneet ja palvelleet luotua enemmän kuin Luojaa, joka on ylistetty iankaikkisesti, amen.
26. Sentähden Jumala on hyljännyt heidät häpeällisiin himoihin; sillä heidän naispuolensa ovat vaihtaneet luonnollisen yhteyden luonnonvastaiseen;
27. samoin miespuoletkin, luopuen luonnollisesta yhteydestä naispuolen kanssa, ovat kiimoissaan syttyneet toisiinsa ja harjoittaneet, miespuolet miespuolten kanssa, riettautta ja villiintymisestään saaneet itseensä sen palkan, mikä saada piti.
28. Ja niinkuin heille ei kelvannut pitää kiinni Jumalan tuntemisesta, niin Jumala hylkäsi heidät heidän kelvottoman mielensä valtaan, tekemään sopimattomia.
29. He ovat täynnänsä kaikkea vääryyttä, pahuutta, ahneutta, häijyyttä, täynnä kateutta, murhaa, riitaa, petosta, pahanilkisyyttä;
30. ovat korvaankuiskuttelijoita, panettelijoita, Jumalaa vihaavaisia, väkivaltaisia, ylpeitä, kerskailijoita, pahankeksijöitä, vanhemmilleen tottelemattomia,
31. vailla ymmärrystä, luotettavuutta, rakkautta ja laupeutta;
32. jotka, vaikka tuntevat Jumalan vanhurskaan säädöksen, että ne, jotka senkaltaisia tekevät, ovat kuoleman ansainneet, eivät ainoastaan itse niitä tee, vaan vieläpä osoittavat hyväksymistä niille, jotka niitä tekevät.
2:1. Sentähden sinä, oi ihminen, et voi millään itseäsi puolustaa, olitpa kuka hyvänsä, joka tuomitset. Sillä mistä toista tuomitset, siihen sinä itsesi syypääksi tuomitset, koska sinä, joka tuomitset, teet samoja tekoja.

Ville kirjoittaa Room. 1:18-32 koskien:
Millä perusteella väitän, että Room. 1 kuvailtu homoseksuaalinen käyttäytyminen ei ole analogista homojen parisuhteen kanssa?

1. Jae 26 alkaa sanalla "siksi" (Διὰ τοῦτο, 'for this reason'), joka linkittää tässä kuvatun homoseksuaalisen käyttäytymisen edellä sanottuun. Edellä on kuvattu, että nämä henkilöt ovat hylänneet Jumalan ja alkaneet palvella luotuja ja erilaisten eläinten kuvia (epäjumalia). Tätä epäjumalten palvelusta ei nähdäkseni voi tässä siis erottaa tuosta homoseksistä.

Siis: epäjumalan kuvien palvonta ja homoseksi ovat tässä toisistaan erottamattomia. Tässä ei puhuta epäjumalanpalvonnasta ja homoseksistä, vaan epäjumalanpalvontaan liittyvästä homoseksistä.

Paavali kuvaa näitä Jumalan hyljänneitä homoseksin harjoittajia siten, että he ovat "täynnä kaikenlaista vääryyttä, halpamaisuutta, ahneutta ja pahuutta, täynnä kateutta, murhanhimoa, riitaisuutta, petollisuutta ja pahansuopuutta, he panettelevat ja parjaavat, vihaavat Jumalaa, ovat röyhkeitä ja pöyhkeitä, rehenteleviä ja pahanilkisiä, vanhemmilleen tottelemattomia, ymmärtämättömiä ja epäluotettavia, rakkaudettomia ja säälimättömiä." Selvästi Paavalilla on joku tietty porukka mielessään eikä hän pyri opettamaan, että kaikki homoseksin harjoittajat ovat tällaisia.”

Paavali-tutkimuksen ykkösnimet kommentoivat seuraavasti:

Heikki Räisänen: “Paul proceeds by beginning with the charge against the Gentile world (1:18 – 32). He then goes on to demonstrate the sinfulness of the Jews (2:1-29). The sinfulness of the Gentiles is depicted with colors supplied by traditional Jewish polemics... Paul first brands the Gentile world wholesale as a massa perditionis - they are lumped together as idolaters and homosexuals of which the vice list in v. 29-31 is characteristic." (Paul and The Law p. 95-96, 98)

E. P. Sanders: “Romans 1:18-29 argues that everyone has been guilty of heinous sins...The gentiles are condemned universally in sweeping terms." (Paul, the Law, and the Jewish People p. 78, 123)

James Dunn: “Paul then proceeds to document this folly by indicating what humankind has exchanged God for – for human made idols, the desires of their own human hearts, and sexual immorality.” (The Theology of Paul the Apostle, p. 92)

Räisänen, Sanders ja Dunn tulkitsevat 1:18-32 jakson kollektiivisena kuvauksena pakanamaailman / ihmiskunnan syntisyydestä. Räisänen huomioi, että ainoa tulkinnallinen erimielisyys liittyy siihen, että viittaako tekstijakso ensisijaisesti pakanamaailmaan vai koko ihmiskuntaan (juutalaiset mukaanlukien). Joka tapauksessa tutkijoiden mukaan Paavali ei puhu rajatusti mistään tietystä yksittäisestä kultista tai tietystä epäjumalanpalvojien "porukasta". Kuvauksen aines nousee normaalista juutalaisesta retoriikasta: ympäröivien pakanakulttuureiden elämäntapaa kuvataan syntiluetteloilla höystettynä (Viis 14).

Pari huomiota tekstijakosta 1:18-32:

- Jakso alkaa johdantona toimivalla lauseella: "Jumalan viha ilmestyy taivaasta kaikkea ihmisten jumalattomuutta ja vääryyttä vastaan" (j. 18). Paavalin tarkoitus on siis kuvata "kaikkea ihmisten jumalattomuutta ja vääryyttä". Paavali ei selvästikään kuvaa pakanoita yksilötasolla, vaan niputtaa pakanat ja heidän syntinsä yhdeksi massaksi (Räisänen).

- Jakeessa Room. 3:9 Paavali viittaa takaisin jaksoon 1:18-32 toteamalla, että "olemmehan juuri osoittaneet, että kaikki, niin juutalaiset kuin kreikkalaiset, ovat synnin alla". On vaikea nähdä, miten Paavali päätyisi tähän johtopäätöksen, jos pakanoita ei olisi edellä kuvattu kollektiivisesti (vrt. Villen esitys, että kuvattaisiin jonkin tietyn ryhmän erikoissyntejä).

- Jakeissa 19-25 epäjumalanpalvelusta kuvataan luomisesta eteenpäin vallinneena ihmiskunnan tilana. Epäjumalanpalvelus on vallinnut aikojen alusta asti, joten sitä ei voi rajata tiettyyn epäjumalapalvojien ryhmään; kyse on Jumalasta vierantuneen ihmiskunnan yleispiirteestä.

Ben Witherington summaa jakeet 25 ja 27 seuraavasti: "Because of pagan idolatry, God has given up Gentiles to the ethical consequences of their actions - to unclean and degrading behavior. Bad theology or worship, in a morally structured universe, leads to bad ethics." Täysin vastaavasti hieman ennen Paavalin aikaa kirjoitetussa Viisauden kirjan luvussa 14 esitetään sama ajatuskulku, jossa Jumalasta luopuminen ja epäjumalien kuvien palvonta johtaa kaikenlaisen moraalin rappeutumiseen.

Ville kirjoittaa:
Paavali kuvaa näitä Jumalan hyljänneitä homoseksin harjoittajia siten, että he ovat "täynnä kaikenlaista vääryyttä, halpamaisuutta, ahneutta ja pahuutta, täynnä kateutta, murhanhimoa, riitaisuutta, petollisuutta ja pahansuopuutta, he panettelevat ja parjaavat, vihaavat Jumalaa, ovat röyhkeitä ja pöyhkeitä, rehenteleviä ja pahanilkisiä, vanhemmilleen tottelemattomia, ymmärtämättömiä ja epäluotettavia, rakkaudettomia ja säälimättömiä." Selvästi Paavalilla on joku tietty porukka mielessään eikä hän pyri opettamaan, että kaikki homoseksin harjoittajat ovat tällaisia.”

Välittömästi seuraava jae falsifioi tämän väitteen:

"Sen tähden sinä ihminen, joka tuomitset, et voi millään puolustaa itseäsi, oletpa kuka hyvänsä. Missä toista tuomitset, siinä tuomitset itsesi, koska sinä, joka tuomitset, teet itse samoja tekoja" (2:1). Homoseksin harjoittajat voivat siis olla kuvauksen kaltaisia synnintekijöitä, koska Paavalin mukaan Roomalaiskirjeen lukijat olivat sellaisia -- tai ainakin olivat vaarassa olla!

Lisäksi muualla Paavalin kirjeissä Paavali kuvaa normaalia lihan tilassa elävää ihmistä Room. 1:28 jaetta vastaavalla tavalla (Gal. 5:19-21; 1. Kor. 6:9-11; Tit. 3:3).

Summattuna: Room. 1:18-32 tavoitteena on kuvata, että pakanat ovat Jumalasta luopuneina synnin alaisuudessa. Homoseksuaalisten tekojen sekä muiden syntien luetteloiminen alleviivaa Jumalasta luopuneen ihmiskunnan turmeltunutta tilaa.

Kirjoitan lähiaikoina tarkemmin Room. 1:25-27 jakeista sekä niiden asemasta juutalaisessa ympäristössä.

Kirjoittanut Valtter Saarikalle