Cohick, Lynn H.,Women in the World of the Earliest Christians: Illuminating Ancient Ways of Life
(Grand Rapids, Michican: Baker Academic, 2009).
Lynn Cohickin kirja käsittelee kirjassaan naisten elämää juutalais- ja kreikkalais–roomalaisessa kulttuurissa, ja erityisesti ajanjaksoa, joka alkoi Aleksanteri Suuresta ja päättyy ensimmäisen vuosisadan loppuun. Cohickin päämäärä on tutkia tavallisen naisen elämää tuona aikana. Ajatuksen tähän hän sai, kun hän luki erilaisia kuvauksia toisen temppelin ajan naisten elämästä, eikä niistä kuvauksista kuitenkaan muodostunut mitään selkeää kuvaa. Yhdeksi syyksi tälle ongelmalle Cohick mainitsee sen, että tavallisista naisista kirjoitettiin erittäin vähän verrattuna ylhäisön naisiin. Niinpä myös kuva tavallisen naisen elämästä tuona aikana vääristyy, kun suurin osa tarkastelumateriaalista koskee aivan erilaisessa yhteiskuntaluokassa eläviä naisia.
Cohick lähtee muodostamaan tavallisen naisen kuvaa keräämällä palasia niin aikalaiskirjaillisuudesta kuin meille säilyneistä henkilökohtaisista kirjoituksista ja haudoistakin. Toki osansa kirjassa saavat myös ylhäiset naiset ja heidän arkielämänsä. Ylhäisöstä laskeudutaan kuitenkin pikku hiljaa alempiin yhteiskuntaluokkiin aina orjiin ja prostituoituihin saakka.
Kirjassa on yhdeksän lukua ja luvut antavat hyvän yleiskuvan kirjan sisällöstä. Kaksi ensimmäistä lukua käsittelee naista tyttärenä, vaimona ja johtajana. Pääosin luvut sisältävät lähdeaineistoon tutustumista ja kreikkalais-roomalaisen ja juutalaisen kulttuurin käsitysten esittelyä. Jonkin verran esitellään myös varhaista kristillistä kirjallisuutta. Kolmannessa luvussa puhutaan naisista ja avioliiton käytännönkysymyksistä. Neljäs luku keskittyy äitiyteen.
Viides ja kuudes luku on omistettu naisten uskonnonharjoitukselle. Viidennessä luvussa käsitellään pakananaisia ja pakanauskontoja. Miten naiset harjoittivat uskontoaan. Kuudennessa luvussa vastaavasti keskitytään juutalaisiin ja kristittyihin naisiin ja heidän uskonnonharjoitukseensa. Tässä lähteenä ovat muun muassa essealaisten kirjoitukset ja Uuden testamentin tekstit. Cohickin tarkoitus ei ole käsitellä naiseutta Uudesta testamentista tai Raamatusta käsin eksegeettisesti, vaan nimenomaan selvittää, miten naiset tuolloin elivät. Tässä tarkoituksessa Uusi testamenttikin toimii yhtenä lähteenä, jonka avulla tuota kuvaa muodostetaan.
Seitsemännessä luvussa vilkaistaan naisten työtehtäviä. Mitä korkeammassa asemassa nainen oli, sitä vähemmän hän teki työtä ja vastaavasti sitä enemmän hänellä saattoi olla koulutusta. Tavallisten naisten yleisiin töihin kuuluivat kätilön ja imettäjän tehtävät sekä tekstiilityöt. Naiset myös harjoittivat kauppaa, viljelivät maata ja lähes kaikkea muutakin, mitä miehetkin. Käytännössä voi sanoa, että siinä missä miehet eivät toimineet kätilöinä ja imettäjinä, naiset eivät toimineet sotilaina ja poliitikkoina. Muuten tavallisten miesten ja naisten töiden välillä ei ollut suurta eroa.
Kirjan kahdeksas luku omistetaan orjille ja prostituoiduille. Antiikin aikana naisorjat olivat kaikkein heikoimmassa asemassa. Miesorjat saattoivat saada koulutusta, kunnioitusta ja jopa omaisuutta. Naisorjat sen sijaan olivat täysin alistettuja ja vailla mahdollisuutta kunnioitukseen (poikkeuksena ylhäisperheen arvostamat naisorjat), koska he eivät yleensä voineet perustaa perhettä (orjat saattoivat solmia keskenään avioliittoja, mutta yhteiskunnallisesti niitä ei nähty sitovina). Jälkimmäinen on ymmärrettävää, koska naisorja oli yleensä täysin omistajansa mielihalujen vallassa. Moni orja joidenkin vapautettujen orjien ja vapaana syntyneiden rinnalla toimi prostituoituna. Prostituoidun elämä oli niin hurjaa, että toisinaan oli jopa kiellettyä myydä orjaa prostituoiduksi ilman erittäin pätevää syytä.
Yhdeksäs luku koskee naisia, jotka toimivat hyväntekijöinä ja suojelijoina. Naisten vaikutusmahdollisuudet kasvoivat sitä mukaa, mitä enemmän hänellä oli rikkautta ja mitä merkittävämpi oli hänen tai hänen miehensä asema. Näin esimerkiksi keisarin vaimo saattoi olla vaikutusvaltaisempi kuin Rooman senaattori. Cohick esittelee erilaisia vaikutusvaltaisia naisia niin roomalais-kreikkalaisessa kulttuurissa, kuin juutalaisilla ja kristityilläkin. Uuden testamentin puolelta esitellään esimerkiksi Foibe ja Lydia. Lisäksi Jeesusta tuki useita ylhäisönaisia.
Lynn Cohickin kirja on mielestäni hyvä läpileikkaus antiikin ajan naisten elämään. Kirjan runsaat esimerkit ja viitteet aikalaiskirjallisuuteen luovat kuvan, joka on sekä mielenkiintoinen että realistinen. Se myös herättää pohtimaan useita Uuden testamentin vaikeita naiskohtia, kuten myös sen mieskuvaa. Kuinka paljon esimerkiksi Paavali viittasi ympäröivään kulttuuriin puhuessaan naisista, avioliitosta ja seurakunnan johtamisesta? Timoteuskirjeen seurakunnan vanhimman kelpoisuusvaatimus muistuttaa Paavalin ajan roomalaisten virkamiesten kelpoisuusvaatimusta. Mies on perheen pää -huomautukset viittaavat suoraan roomalaisten patria potestas -lakiin, jonka mukaan jokaisella naisella, oli hän orja tai vapaa, köyhä tai rikas, oli mieshuoltaja. Vastaavasti useat esimerkit vaikutusvaltaisista, rikkaista ja oppineista naisista antavat kuvan naisten osallistumisesta niin juutalaisten kuin kristittyjenkin seurakuntaelämään, joka on hyvin erilainen kuin meillä monessa paikkaa oleva patriarkaalinen näkemys.
Vaikka Cohickin tarkoitus ei ole kirjoittaa eksegeettistä tutkielmaa Uuden testamentin naiskysymyksesta, tarjoaa Women in the World of Earliest Christians -kirja hyvää pohjaa sellaisen eksegeettisen tutkimuksen pohjaksi. Rinnalle voi ottaa vielä vaikkapa Craig S. Keenerin Paul, Women and Wives -kirjan, jota löytyy myös Cohickin lähdeluettelosta. Kirjan lukemalla alkaa myös aavistaa hieman, kuinka todella maailmaamullistavaa Jeesuksen suhtautuminen naisiin oli.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti