keskiviikko 20. toukokuuta 2009

Hänen tulee kasvaa ja minun vähetä

Johanneksen evankeliumi sisältää kryptisen sanonnan Johannes Kastajan suulla: "Hänen tulee kasvaa ja minun vähetä" (Joh 3:30). Olen aina lukiessani miettinyt mitä tällä tarkoitetaan. Oma tulkinta aiemmin koski jonkilaista psykologista nöyryyden tilaa, mutta tänään havahduin rinnakkaisuuteen, josta en aiemmin tiennyt mitään. Tänään aloitin lukemaan Vanhan testamentin lisäksi luetuinta juutalaista Pirke Avot (suom. Isien etiikka) dokumenttia, jossa on tallennettuna juutalaisten saakojen (viisaiden rabbien) viisaussanontoja vuosien 539 eKr-220 jKr. väliltä. Rabbi Hillel, Jeesuksen aikalainen, sanoi: "Nimi, joka on tehty suureksi, on tuhottu nimi: hän, joka ei kasvata tietoa, vähenee. Hän, joka ei opiskele, sietää kuolla; ja hän, joka maailmallisesti käyttää Tooran kruunua, pilaantuu pois" (1:13). Tämä sanonta sisältää saman antiteesin kasvamisesta ja vähentymisestä. Keino kasvaa on opiskella Tooran sanoja ja näin sen auktoriteetin -Jumala nimi- tulee suuremmaksi. Johanneksen sanonta heijastaa samankaltaista asiayhteyttä. Häntä nimitetään rabiksi, jolla on opetuslapsia. He väittelivät Jeesuksen kastamis- ja opettamistoiminnasta. Tässä yhteydessä Johannes Kastaja kääntää omien opetuslapsiensa huomion Jeesuksen opetuksiin. Ihminen joka hänen -Johannes Kastajan-opetuskia opiskelee vähenee, mutta ihminen, joka ahkerasti Jeesuksen opetuksia opiskelee, kasvaa. Johanneksen evankeliumin asiayhteys tukee tätä tulkintaa: 30 Hänen tulee kasvaa, mutta minun vähetä. 31 Hän, joka ylhäältä tulee, on yli kaikkien. Joka on syntyisin maasta, se on maasta, ja maasta on, mitä hän puhuu; hän, joka taivaasta tulee, on yli kaikkien. 32 Ja mitä hän on nähnyt ja kuullut, sitä hän todistaa; ja hänen todistustansa ei kukaan ota vastaan. 33 Joka ottaa vastaan hänen todistuksensa, se sinetillä vahvistaa, että Jumala on totinen. 34 Sillä hän, jonka Jumala on lähettänyt, puhuu Jumalan sanoja; sillä ei Jumala anna Henkeä mitalla. 35 Isä rakastaa Poikaa ja on antanut kaikki hänen käteensä. 36 Joka uskoo Poikaan, sillä on iankaikkinen elämä; mutta joka ei ole kuuliainen Pojalle, se ei ole elämää näkevä, vaan Jumalan viha pysyy hänen päällänsä." Tämä Johannes Kastajan sanonta ei siis koske ihmisen nöyrtymistä, vaan huomion kiinnittämistä siihen mitä Jeesus opettaa. Ketä opiskellemme paljon sen seuraajia käytännössä olemme. Jeesuksen nimi tulee siis suureksi hänen opetuksiaan opiskelemalla. Näin ymmärrän sanonnan "Hänen tulee kasvaa ja minun vähetä" nyt.

8 kommenttia:

Antti kirjoitti...

mielenkiintoista...

Anonyymi kirjoitti...

Enpä ole koskaan tuosta kohdasta hirvittävän syvää eksegeesiä vääntänyt. Ihan jo pelkästään siitä syystä, että käytännössä olemattomalla kreikan kielen taidolla se on suhteettoman työlästä. Olen silti pitänyt aina suhteellisen selvänä, että Johannes puhui nimenomaan sekä omasta että Jeesuksen palvelustehtävästä. Johannes ja Jeesushan toimivat hetken samaan aikaan, Jeesuksen aloitettua palvelutehtävänsä. Johanneshan oli aikansa "kuuma nimi". Hänen toimintansa sai aikaan laajamittaista liikehdintää aina kansan johtajia myöten (Matt 3:5-7)(Mark 1:5), ja kansan keskuudessa myös aitoa parannuksen tekoa. Johanneksen toiminta ja julistus lienee ollut hyvinkin vakuuttavaa, koska se herätti kansan ja jopa sen johtajien keskuudessa odotuksia josko Johannes olisi itse messias (Luuk 3:15-16)(Joh 1:19-27). Johannes kuitenkin kiisti voimakkaasti olevansa messias. Evankeliumien kuvauksen perusteella Johannes oli erittäin kutsumustietoinen ja korosti omaa edelläkävijän rooliaan (Joh 3:28). Johanneksen opetuslasten toiminta oli inhimillisesti hyvin ymmärrettävää. Jeesus, tämä vasta toimintansa alkanut uusi opettaja oli hetkessä saavuttanut suuren kansansuosion ja uhkasi jo heidän oman rabbinsa asemaa. Johanneksen vastaus opetuslasten lihalliseen kateuteen oli kuitenkin ehdoton. Johannes ymmärsi että hänen palvelustehtävänsä Messiaan edelläkävijänä alkoi itseasiassa olla täytetty, ja läheni nyt loppuaan. Jeesuksen palvelustehtävä sitävastoin oli vasta alussa. Johannes oli ollut Messiaan edelläkävijä, julistaen Jumalan valtakunnan ilmestymistä. Jeesus taas oli itse Messias, jonka kautta Jumalan valtakunta tulisi murtautumaan läpi tavalla ja voimalla, jota Johanneskaan tuskin ymmärsti tuossa vaiheessa. Sen hän kuitenkin ymmärsi, että hän oli nähnyt palvelustehtävänsä päämäärän ja täyttymyksen. Messias oli tullut maailmaan. Hänen oli tultava suuremmaksi ja Johanneksen pienemmäksi. Huomion ei tullut enää kiinnittyä siihen joka oli valmistanut tietä, vaan häneen jota varten tietä oli valmistettu.

L.L

Anonyymi kirjoitti...

Huh tulipas tuosta raskas luettava kun en tajunnut yhtään pilkkoa tekstiä, pahoitteluni.

Oppia ikä kaikki.

L.L

Julle kirjoitti...

Mielenkiintoista on myös se, että miten yksittäisistä lauseista etsitään vastauksia/perusteluja joillekin "isommille" asioille.

Tuota kohtaa on käytetty yhtenä perusteena juhannuksen ja joulun nimeämiseksi Johanneksen ja Jeesuksen syntymäpäiviksi; "Vanhan kirkon selittäjät päättelivät ... verbien tähtitieteellisistä merkityksistä, että Jeesus oli syntynyt talvipäivän, Johannes kesäpäivän seisauksen aikaan" (Gyllenberg).

Jotkut hakevat Johanneksen sanoille merkitystä/selitystä juutalaisista häämenoista, joissa tapahtumien edetessä "yljän" osuus korostuu ja "bestmanin" merkitys vähenee.

Johannekselle ei siis kuulu yljän ilo, vaan yljän ystävän ilo siitä, että kaikki menee kivasti ;) Vertaus kuulostaa uskottavalta?

Julle kirjoitti...

Niin, siis tuo ylkäävyys liittyy myös asiayhteyteen, eli edelliseen jakeeseen 29:

Jolla on morsian, se on ylkä; mutta yljän ystävä, joka seisoo ja kuuntelee häntä, iloitsee suuresti yljän äänestä. Tämä minun iloni on nyt tullut täydelliseksi.

Antti kirjoitti...

hyvä julle... erittäin selkeästi ja napakasti ilmaistu. ja kuulostaa uskottavalta.

Esa Hyvönen kirjoitti...

Nämä molemmat temaat -ylkä ja ystävä sekä opetettaja ja opetuslapsi- ovat läsnä ko. asiayhteydessä. Nämä varmasti täydentävät toinen toisiaan.

BigLerowski kirjoitti...

Hillelin tekstin samankaltaisuudesta tulee tosiaan sellainen fiilis, että ilmaus on saattanut olla ajassaan aika tavallinen… Johanneksen tähti oli laskeva, Jeesuksen ollessa nouseva, voitaisiin ehkä nykyään sanoa.