keskiviikko 5. syyskuuta 2007
Chrys Caragounis, 1. Kor 7:1-7 ja Raamattu kansalle käännös
Chrys Caragounis haastaa Gordon Feen populisoiman näkemyksen Paavalin meutonymisestä kielenkäytöstä 1. Kor 7:1-7 koskien seksuaalisuutta täällä. Hänen keskeinen argumentti on, että Paavalin kielenkäyttö mukailee normaalia avioitumiskieltä ilman seksuaalisista sävytystä. Caragounis osoittaa monista antiikin lähteistä Paavalin käyttämien sanontojen yhteyden avioitumiseen - aviovaimon ottamiseen erityisesti jj. 1-2.
Jos Caragouniksen tulkinta on oikein, se merkitsee, että kirjaimellisena pidetty Raamattu kansalle (RK) käännös on epäonnistunut tässä kohden totaalisesti kääntäen jakeen yksi päälauseen verbin "kajoamatta naiseen". Tämä käännös johtaa koko tekstin seksistiseen lukemiseen - jopa perverssiin naisen alistamiseen. Kenellä on oikeus kajota naiseen? Vaikkakin nainen ymmärrettiin antiikin aikana epäaktiivisena seksuaalisesti, nainen omisti päätäntävallan omalle ruumiilleen. Suositteliko Paavali tämänkaltaista alistamista, johon RK käännös minun ajatuksissani johtaa?
Kirkko Raamattu 1992 säilyttää neutraalimman, alkukielelle uskollisemman käännöksen "koskematta naiseen" jakeessa yksi. Caragounis osoittaakin verbin HAPSTEIN merkitsevän avioliittoon menemistä antiikin lähteistä. Tämä olisi luonnollisin selitys, koska Paavali käytti aikalaistensa kieltä.
Tässä on jälleen yksi esimerkki minun listallani siitä, että RK käännös sortuu usein sanavalinnoissaan tai käännöspainotuksissa. Jos RK olisi seurannut neutraalia kielenkäyttöä 1. Kor 7:1--7, tulkinnanvaraisuudet eivät olisi pilanneet RK:n käännöstä tässä kohden.
Kategoriat:
1. Korinttilaiskirje,
kreikka,
käännösongelma,
Paavali
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
7 kommenttia:
Sivumaininta edelliseen. Asiayhteys kyllä käsittelee avioliittoa ja seksuaalisuutta, mutta seksitinen kielenkäyttö väärässä kohtaan oli Caragouniksen pointti nimittäin jakeessa 1.
Seksuaalisuude ja avioliiton välisestä yhteydestä Paavali antaa neuvon jakeessa kaksi. Hän toteaa, että avioituminen on ainut tapa ohjata -Caragouniksen sanojen mukaan- "sexual urges" kuten hän kääntää sanan TAS PORNEIAS jakeessa kaksi. Fee taas näkee, että jotkin korinttilaiset pidättäytyivät avioseksistä johtaen toisen puolison lankeamaan.
RK näyttää olevan hyvin lähellä 38 käännöstä jakeessa 1. Vain näitä suomalaisia käännöksiä ja hyvin suppeaa kreikan sanakirjaa käyttäen on helppo yhtyä tuohon "radikaaliin" tulkintaan. Koskematta naiseen on todellakin alkukielelle uskollisempi käännös, joka kuitenkin käytännössä tarkoittaa kai samaa asiaa kuin muissakin käännöksissä.
Caraqouniksen argumenttia on mielestäni hankala joustavasti sijoittaa muuhun tekstiyhteyteen
Tuomo Lehtimäki
New Revised Standard Versio jakaa tuon jakeen yksi seuraavasti:
Now concerning the matters about which you wrote: "It is well for a man not to touch a woman".
Eli he selvittävät Paavalin kuville vesille muuttamalla tuon ajatuksen hänelle esitetyksi ajatukseksi sen sijaan, että se olisi hänen ajatuksensa. Vähän se töksähtää se jakeen kaksi alku, mutta ei olisi ensimmäinen kerta kun jokin töksähtää.
En kyllä saa siitä RK käännöksestäkään mitenkään naista alentavaa, koska sama olisi voitu sanoa naiselle mieheen kajoamista koskien. Molemmissa tapauksissa kyseessä olisi vain ajatus, että sukupuoliyhteydestä on hyvä pidättyä ylipäätään, mutta jakeessa 7 Paavali onneksi ottaa huomioon, että hänen kohdallaan siinä kyvyssä on kyse Jumalan lahjasta.
Aika paljon olen kyllä kuullut siitä, että jos seksuaalisuudesta pidättyy vapaaehtoisesti, eli ei vastoin tahtoaan vaan valiten sen itse osakseen, niin hyvää se tekee. En ymmärrä miksi tätä ei nykyään julisteta sen enempää. Silloinhan tulisi kiire julistaa evankeliumiakin, kun seurakuntien tulevaisuus ei olisi turvattu luonnollisen jatkumon kautta.
En tiedä johtuuko tämä sitten minun savolaisuudestani, mutta verbi "kajota" tarkoittaa täällä päin johonkin tarttumista kovalla otteella. Siksi mieleeni tulee väkivaltainen alistaminen.
Minä olen kyllä aina ajatellut, että "kajota" on (ainakin hyvin usein) yhtä kuin "koskea". Veikkaisin tosin, että tämä ymmärrys tuli ennemminkin isovanhempieni puheesta kuin paikallisesta murteesta.
Suomen kielen kehittymisestä kertonee sekin, että heille ilta oli "ehtoo" ja iltaruoka "ehtoollinen". Mutta kun on elänyt tarpeeksi pitkään kaanaan kielen parissa, niin ei välttämättä aina erota, mikä on nykysuomea ja mikä jotain muuta. Jos oikein muistan, sekä RK-käännöksestä että viimeisimmästä KR-käännöksestä löytyy (ikävä kyllä) tällaisia ilmaisuja, jotka ovat alun perin olleet nykysuomea, mutta edelleen käytettyinä avautuvat parhaiten lähinnä kaanaan kielen veteraaneille. IMHO.
Vielä lisähuomio:
En ole lukenut Feen alkuperäistä juttua, mutta ilmeisesti hän on onnistunut ärsyttämään Caragounisia oikein kunnolla. Esan linkittämä pdf-tiedosto sisältää nimittäin aika räväkänsävyistä kieltä, johon ei alan arvostetuissa julkaisuissa juuri törmää. Vai liekö kyseessä puhtaasti henkilökemiallinen ongelma, ken tietää...
Suodatin päälle: tämä joka kirjoittaa ei ole toistaiseksi opiskellut teologiaa, kreikkaa eikä käännöstieteitä. Mutta amatöörin silmin A) hra C. ryöpyttää hra F.:ää sen verran, että itse asia kärsii - surullista B) olisi mielenkiintoista saada teiltä omin sanoin tehtyjä ehdotuksia, kuinka tuo kohta kääntyisi mahdollisimman oikein! Joku ihan muu tapa ilmaista kuin "kajota/koskea naiseen"?? Tämä pyyntö ei sisällä muuta kuin puhdasta mielenkiintoa; kyseistä passagea puitiin meidänkin luennollamme - joskin vain esimerkkinä käänntämisen haasteellisuudesta ja merkityksestä todellisen pointin välittymiselle.
Lähetä kommentti