keskiviikko 2. huhtikuuta 2008
Israel-dikotomia
Edellinen keskustelu eteni Jullen kehuihin Leivon Israel-mielipiteestä Ristin Voitossa. Kyseisen Ristin Voiton mielipidesisällöt luonnehtivat vallitsevaa post-holocaust Israel-dikotomiaa kristittyjen keskuudessa. Toisaalta löydämme keskuudestamme fanaattisuuteen asti menevän Israel-rakkauden ja toisaalta antisemiittisyys asuu myös tunnustavien kristittyjen keskuudessa. Tämän sekamelskan keskellä pitäisi pystyä rakentamaan tasapainoinen Israel-teologia, jonka varassa arviomme ja suhteemme Israeliin kansana - joko diasporassa tai Palestiinan maavyöhykkeellä - olisi perustettava. Itselläni on aikomus lukea Ronald E. Diprosen "Israel in the Development of Christian Thought", joka on ensimmäinen osa hänen väitöskirjaansa. Tosin tämä aikomus on venähtänyt jo useita vuosia pitkäksi. Mutta jos Eksegeettisellä safarilla syntyisi kunnon tappelu, niin varmaan silloin saisin hyvän motivaation tuon kirjan lukemiseen yhdessä muiden aihetta käsittelevien kirjojen kanssa (n. yksihyllymetri kirjallisuutta, jota olen aiheesta kerännyt).
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
6 kommenttia:
Huomioni kiinnittyi viimeisimmän RV-lehden mielipidepalstalla olleeseen kirjoitukseen, jossa - jälleen kerran - viitattiin Israeliin Jumalan "omaisuuskansana". Tämän ilmaisun taustahan lienee 5 Moos. 7:6, jossa Israel on עם סגלה, λαος περιουσιος.
Harvemmin kuitenkaan näissä omaisuuskansa-puheissa tuodaan esille se, että UT:n puolella Jeesuksen seuraajien muodostama yhteisö on tuo "omaisuuskansa": Tiitus 2:4 ja 1 Piet. 2:9 (jälkimmäinen lainaten 5 Moos. 7:6). Tai onhan "Israel" näissäkin tuo omaisuuskansa, mutta kyseessä ei siis ole 1940-luvulla syntynyt valtio vaan Jeesusta messiaanaan seuraavien juutalaisten (plus heihin liittyneiden "villien oksien" eli pakanoiden) joukko.
Toinen minua kovasti hämmästyttänyt seikka on muissa asioissa kovasti Israeliin päin kallellaan olevien (= ns. "uusi perspektiivi" Paavalista; UT:n antisemitismi, yms.) ylimmän tason eksegeettien muodostama kansainvälinen salaliitto dispensationalismin (johon oleellisena osana kuuluu juuri ajatus Jumalan kahdesta kansasta [eli seurakunta ja Israel / etniset juutalaiset] ja kahdesta erilaisesta suunnitelmasta) suhteen: "kukaan" ei usko (tai ei myönnä uskovansa) siihen. Vihollisen metkuja ja/tai liberaaliteologiaa pahimmillaan?
Dr Markille:
tuon kommentin perusteella sinut on helppo heittää sen tarkemmin asioihin perehtymättä ns. korvausteologien joukkoon, mikä on jotain "tosi pahaa", vaikka suurin osa tavallisista "korvausteologian" pelkääjistä ei edes tajua olevansa itse korvausteologeja, ainakin iisrael-iltojen eli "leirin" ulkopuolella.
Tämä korvausteologia peikko on harvojen ja "valittujen" karismaattisten (siis yleensä ei-argumentoivien) mielipidejohtajien markkinoima ajatus, jolla sitoutetaan porukkaa iisrael-asiaan uhkakuvia luomalla.
Historia on kristillisen kirkon (seurakunnan) kannalta synkkä suhteessa antisemitismiin tai antijudaismiin. Mutta niissä piireissä, joissa nykyisin eniten korvausteologialla varoitellaan, riski on minimaalisin. Varoittelu luo vain perinteistä muillakin rintamilla yleistä separistimin henkeä, eli me oikein ajattelevat vastaan nuo vaaralliset saatanan eksyttämät kristityt
Ei nyt taida tappelua pukata pienestä provosoinnista huolimatta?
Korvausteologien pelkääjät, reagoikaa!!!!!
Vielä lisää ihmettelyä...
Uusimmassa Ristin Voitossa (9.4.2008) käsiteltiin Jumalan omaisuuskansaa (sic) eli Israelia tukevia järjestöjä. Onko nyt tosiaan niin, että ympäri Suomea "valistustyötä" tekevä ICEJ käyttää kymmeniä tuhansia euroja (per lento) juutalaisten lennättämiseen Israeliin, vaikka Israelin valtio on itse sitoutunut maksamaan nuo lennot? Pisteet tällä kertaa Israelin Ystäville ja Ilkka Vakkurille: "Yksi lento maksaa vähimmilläänkin 50 000 euroa. Sillä hinnalla voitaisiin maksaa monen pastorin vuosipalkka." (Puhumattakaan siitä, että oikeasti rahaa tarvitsevissa maissa - Israel tuskin on mikään kehitysmaa, joka tulee toimeen ainoastaan kristittyjen humanitaarisella avulla - tuolla rahasummalla voitaisiin maksaa huomattavasti useamman pastorin vuosipalkka...)
Toinen hälyttävä kohta kirjoituksessa oli se tieto, että kristillisten Israel-järjestöjen keskeisenä osana on "Israel-aiheinen raamatunopetus". Koska akateeminen tutkimus ei pääsääntöisesti tue näiden järjestöjen rakkaimpia tulkintoja ja opinkohtia, vetävät nämä järjestöt siis näiltä osin päinvastaiseen suuntaan kuin akateeminen raamatunopetus. Ei ihme, että kenttäväki on välillä ihmeissään. Pitkällä tähtäimellä en ihmettelisi, jos tämä aiheuttaa tiettyjä ongelmia esim. Isolle Kirjalle. Jos vaihtoehtoina on joko itse Jumalaa vastaan asettuminen tai sitten teologisten suitsien käyttöönotto, niin valinta lienee selvä.
Joku raskaan sarjan teologi taisi joskus todeta, että pahinta antisemitismiä on se, että juutalaisille ei kerrota evankeliumia. Minusta kaikkien Israelin ja sen kansalaisten todellisten ystävien kannattaisi kanavoida tukirahansa niille järjestöille, joiden selkeänä tavoitteena on nimenomaan kertoa evankeliumia juutalaisille sekä tukea seurakuntia Israelin maaperällä.
Viimeinen yritys provoisoida keskustelua tässä ketjussa :-)
Minulla on salaliittoteoria:
Kukaan ei uskalla nostaa sormeaan Israel-ystävien silmäterää, heidän raamatunopetustaan, vastaan, sillä vaikeudet ja mollaukset seuraisivat heitä heidän elämänsä loppuun asti. Asia on niin sielullisesti erityisesti sielullisiin kristittyihin vaikuttava.
Itse olen saanut osallistua iisreelin auttamiseen mm. Syväntöjen raamattutyön kautta itse pyhän maan kamaralla lähes kolmen vuoden ajan, mutta silti koin helluntaikonferenssissa kahviteltan jonossa hyökkäyksen erään iisreelin ystävän taholta, joka alkoi sanoin: "Sinulle Jumala ei ole koskaan puhunut mitään."
Sitä seurannut vuodatus liittyi kirjojeni edustamiin käsityksiin lopunajoista, jotka poikkeavat jossain määrin ns. "israel-teologiasta." No, tilanne laukesi ja taivaspaikka aukesi minullekin kahvin ja pullan hinnalla... Halpaa armoa sanoisin ;)
Tämän vuoden konferenssissa torstai-illan paneelissa keskustelevat aiheesta "Tulevaisuus Raamatun valossa" israel-ystävät Pekka Sartola, Ulla Järvilehto, Juha Partanen sekä Olavi Kokkonen. Loppuyhteenvedon suorittaa Juhani Kuosmanen. Odotan tilaisuutta mielenkiinnolla!
Yhdyn Jullen salaliittoteoriaan oman kokemuksen pohjalta. Vaikka olen kirjoitellut ja puhunut yhtä ja toista vaikeaselkoista, ei mikään ole aiheuttanut vastaavaa kuohuntaa ja persoonaan kohdistuvia hyökkäyksiä (jotka valitettavasti ovat jääneet ei-fyysiselle tasolle) kuin Israel-teologiaa käsitellyt artikkelini taannoin RV:ssä. Enkä edes heittäytynyt korvausteologian virtoihin.
Ristin Voitossa julkaistaan jatkuvalla syötöllä jiisraelomanisia juttuja, mikä heijastelee aiheen keskeisyyttä helluntaikentässä. Onneksi siellä on Salmelan Heikin tapaisia teologisesti sisälukutaitoisia journalisteja, jotka pitävät lehtemme israelomaanisen painotuksen ainakin pikkuisen Shalom-lehden alapuolella.
Esimerkiksi viimeinen Israelin ystävyysjärjestöjen kisailua kuvaava artikkeli oli tervetullut näkökohta lehtimajajuhlien horatanssiselostusten väliin.
Todennäköisesti helluntailiikkeessä siunataan homoja ja kastetaan lapsia ennen kuin keskustellaan eksegeettishermeneuttisesti Israelista:-)
Lähetä kommentti