Herran tulon varmuus pilkkaajista huolimatta (2. Piet. 3:1-7)

2. Pietarin kirjettä on pidetty usein pseudonyymisenä. Näin on tehty jo toisinaan ennen Valistuksen ajan myötä syntynyttä raamattukritiikkiä (mm. Calvin epäili kirjeen aitoperäisyyttä, samoin Eusebius), mutta varsinkin historiallis-kriittisessä eksegetiikassa kirjeen aitoperäisyys yleisesti kyseenalaistetaan. Kirjeen sanasto ja tyyli poikkeaa aika tavalla 1. Pietarinkirjeestä. Joukko konservatiivisia Uuden testamentin eksegeettejä pitää kirjettä kuitenkin yhä aitona Pietarin kirjeenä.

Kirja-arvio: Karitsa ja leijona – Ilmestyskirja kaikelle kansalle

Ranta, Erkki,
Karitsa ja Leijona: Ilmestyskirja kaikelle kansalle
(Perussanoma 2015), 226 sivua.

Ilmestyskirjan selitys Karitsa ja Leijona on Erkki Rannan kuudes ja viimeinen teos Perussanoman kustantamassa Raamattu kaikelle kansalle -sarjassa. Kirjasarjan kommentaarien tarkoitus on sekä palvella Raamatun julistajia että tarjota materiaalia niin raamattupiirejä kuin henkilökohtaisia hartaushetkiäkin varten. Kirjoittaja on Damaskon kirjan Vanhan testamentin lainauksista tohtoriksi väitellyt luterilainen pappi.

Kirjan esipuhe on osittain ymmärrettävissä pienenä apologiana muun sisällön suhteen. Ranta antaa ymmärtää, että hänen ei alun perin ollut määrä kirjoittaa aiheesta selitysteosta, mutta (olosuhteiden pakosta?) hän kuitenkin tarttui tähän itselleen vaativaan tehtävään. Samalla käy ilmi, että kirjan sisältö perustuu hyvin pitkälle hänen vuonna 1986 valmistamaansa opetussarjaan Ilmestyskirjasta. Nämä lähtökohdat näkyvät myös itse selityksessä - kirjassa käytettyjä lähteitä on sangen vähän ja tuorein hyödynnetty Ilmestyskirjan akateeminen tutkimus on lähes 30 vuotta vanhaa.

Efesolaiskirjeen kirjoittajakysymys

Historiallis-kriittisessä tutkimuksessa kiistetään usein se, että apostoli Paavali olisi kirjoittanut kirjeen, jota me kutsumme Efesolaiskirjeeksi. Tämän pienen tutkielman tavoitteena on tarkastella sekä Paavalin kirjoittajuuden puolesta, että sitä vastaan esitettyjä väitteitä.