sunnuntai 29. lokakuuta 2017

Kirja-arvio: Kreikanopiskelijan Uusi testamentti

Sivonen, Mikko, ja Tassia, Mikko (toim.),
Kreikanopiskelijan Uusi testamentti – Osa 1
(Espoo: Agricola teologinen instituutti & The Word for the World -raamatunkäännöskonsultit, 2017), 148 sivua.


Raamatun alkukieliin pätee sama vanha viisaus kuin muihinkin vieraisiin kieliin: Use it or lose it. Jos kieltä ei käytä, se katoaa pikkuhiljaa. Muinaiskreikan ja -heprean osalta kielen käyttäminen edellyttää sen lukemista, mutta (yli)opiston kursseilla opittu sanavarasto ei kuitenkaan riitä tekstin sujuvaan lukemiseen. Sanakirjaa siis tarvittaisiin, mutta sen kanssa tekstin lukeminen on tuskallisen hidasta. Niille, jotka osaavat riittävän hyvin englantia, on tähän tarjolla erinomaisia apuvälineitä kuten Brownin ja Smithin toimittama A Reader's Hebrew Bible sekä Goodrichin ja Lukaszewskin A Reader's Greek New Testament. Vastaavanlaista työkalua on kaivattu pitkään myös suomeksi - ja nyt sellainen on tulossa.

Sivosen ja Tassian toimittama Kreikanopiskelijan Uusi testamentti – Osa 1 tarjoaa maistiaisia tulevasta hyvästä. Mukana ovat Matteuksen evankeliumi, Galatalaiskirje, Filippiläiskirje, Jaakobin kirje ja 1. Korinttilaiskirjeen luvut 1–2. Alun perin nämä ovat vastanneet Helsingin yliopiston teologisen tiedekunnan Kreikankielinen Uusi testamentti -nimisen kurssin opintovaatimuksia. Sarjaa on tarkoitus jatkaa niin, että vuonna 2018 on tarjolla koko Uusi testamentti.

Tällaisen apuvälineen ideana on (kielestä riippumatta) se, että yleisimmin esiintyvät sanat (jotka on yleensä jouduttu opettelemaan ulkoa jonkun kurssin puitteissa) löytyvät kirjan alussa tai lopussa olevasta sanastosta, kun taas harvinaisemmat sanat on selitetty itse tekstin alaviitteissä. Kreikankielenopiskelijan Uudessa testamentissa kirjan lopussa sijaitsevaan 12-sivuiseen sanastoon on kerätty ne sanat, jotka esiintyvät useammin kuin 30 kertaa. Sekä sanaston että alaviitteiden selityksissä on annettu sanan perusmuoto, sen esiintymismäärä sekä yleisimmät merkitykset. Substantiiveista on lisäksi annettu genetiivin pääte ja suku. Adjektiiveista on vastaavasti annettu maskuliinimuodon rinnalla myös feminiini- ja neutrimuodon päätteet.

Kirjassa käytetty kreikan teksti pohjautuu SBL:n kreikankieliseen Uuden testamentin tekstilaitokseen (SBLGNT). Sanasto puolestaan perustuu valikoiden Matti Liljeqvistin teokseen Uuden testamentin sanakirja – Kreikka-suomi.

Tämän tyylilajin teos on teoriassa helppo toteuttaa. Otetaan vain valmis teksti ja yhdistetään se valmiiseen sanastoon, ja voilà - kirja on valmis. Käytännössä ei kuitenkaan ole aivan sama, miten nämä yhdistetään. Tämä näkyy hyvin esimerkiksi edellä mainitusta Goodrichin ja Lukaszewskin vastaavanlaisesta kirjasta, jonka evoluutio on edennyt jo kolmanteen laitokseen. Niiden vertailu osoittaa, että ensimmäistä laitosta oli todella vaikea lukea, toinen oli jo hieman parempi, ja kolmannessa luettavuus on parantunut entisestään.

Kreikankielenopiskelijan Uusi testamentti pääsee jo ensimmäisessä osassaan lähelle englanninkielisen vastineensa viimeisintä laitosta. Kreikan tekstiä on kohtuullisen mukava lukea ja omilla riveillään olevat alaviitteet löytyvät helposti. Sanojen selityksissä on joitakin pieniä typologisia epäjohdonmukaisuuksia ja puutteita, mutta kaiken kaikkiaan kokonaisuus on varsin toimiva. Käyttökelpoisuutta parantaa osaltaan myös perinteisen liimasidonnan lisäksi tarjolla oleva kierrekantinen versio kirjasta. Opiskelijat puolestaan pitävät siitä, että saavat kirjaan puoleen hintaan, 13€.

Kreikankielenopiskelijan Uutta testamenttia voi lämpimästi suositella kaikille niille, jotka ovat oppineet kielen perusteet ja haluavat nyt siirtyä tekstin sujuvaan lukemiseen mutta ilman vieraskielisiä lukemisen apuvälineitä. Toivottavasti moni teologi, pastori ja muu alkukielistä innostunut Raamatun lukija tarttuu tähän tilaisuuteen!


6 kommenttia:

jani kirjoitti...

Mikä tämän teoksen ero on Novum 1 - 5 :seen verrattuna?

DrMark kirjoitti...

Täytyy tunnustaa, että minulla on Novum-sarjan kirja ollut viimeksi kädessäni vuonna -90 enkä oikein muista, millainen se oli. Joku muu kuitenkin osannee vastata kysymykseesi.

Mikko?

Mikko Sivonen kirjoitti...

Tässä teoksessa on kreikankielinen teksti, alaviitteet niihin sanoihin jotka esiintyvät 30 kertaa tai vähemmin UT:ssa. Sen lisäksi takana on sanasto.

Novum 1-5 sisältää sanakohtaisen käännöksen kreikankielestä (jossa on omat etunsa ja ongelmansa), ja 1938 käännöksen lisäksi joitakin vaihtoehtoisia käännöksi tulkinnallisiin jakeisiin.

Kirjamme on yksinkertaisempi ja tähtää juuri kreiken tekstin sujuvaan lukemiseen.

Janne Saarela kirjoitti...

Novum seuraa myös erilaista alkutekstiä, mutta erot eivät ole kovin merkittäviä.

Anonyymi kirjoitti...

Kysymys ei suoranaisesti liity postaukseen, mutta mikä näkemys blogin kirjoittajilla on kysymykseen siitä että Ut olisi alun perin kirjoitettu arameaksi? Aiheeseen on varmaan kajottu tässä blogissa(?)

j

DrMark kirjoitti...

Oma näkemykseni on, että se on äärimmäisen epätodennäköistä monestakin syystä. Pieni googlaus valaisee asiaa, mutta liikkeelle voi lähteä vaikka tästä aramean asiantuntijan postauksesta:

Problems With Peshitta Primacy