keskiviikko 8. huhtikuuta 2009
A.D. 30 - Kirja Jeesuksen kuolemaan liittyvistä tapahtumista
Nyt seuraa sumeilematon ja peittelemätön mainos. Kvartetti Jeesus-tutkijaryhmäämme kirjoitti kirjan Jeesuksen pääsiäishistoriasta. A.D. 30 - Kirja Jeesuksen kuolemaan liittyvistä tapahtumista, ilmestyi viime viikolla. Tom Holmén oli sunnuntaina 5.4. Arto Nybergin haastateltavana aiheen tiimoilta ja kiirastorstaina 9.4. meidän pitäisi Tomin kanssa istua jököttää MTV 3:n Huomenta Suomi -lähetyksessä joskus puoli kahdeksan aikaan. Torstaina iltapäivällä "kiertue" jatkuu Yle Puheen Päiväntasaaja-ohjelmassa kolmen aikaan. Kommentoikaa kirjasta heränneitä ajatuksia vaikkapa tälle subblogille.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
16 kommenttia:
Mainoskampanja on ainakin hyvin ajoitettu :-) Pääsiäisen aikaanhan on sekulaarilla medialla tapana joka vuosi kaivaa jostain esiin joku kiintiötutkija, joka "viimeisimpään tutkimustietoon" viitaten yrittää murentaa evankeliumien ja kristinuskon historiallista luotettavuutta. Kiva saada vähän vaihtelua tähän kaavaan.
Tom vaikutti hieman jännittävän Nybergin haastattelussa, mutta niin varmaan olisi tehnyt aika moni muukin. Vähän ehkä tuli ainakin minulla ikävä erään toisen Tom-nimisen Jeesus-tutkijan mediaesiintymisiä :-)
Kirjasta voisi vaikkapa Pekka tai Valde kirjoittaa toukokuulle kirja-arvioinnin? (Tai jos pistät complimentary copyn minulle, niin arvioin kirjan mielelläni :-)
Hienoa Matti! Julista evankelimia koko Suomelle!
Wautsi!
Isäni bongasi lehdestä Nybergin ohjelman, jonka katsoimme kämppikseni kanssa. Haastattelusta jäi muutama vaikutelma: Holmén pukeutuu hyvin ja hän on yksiselitteisen moniselitteinen. ;) Kysymyksiin ei tietysti kauhean yksityiskohtaisesti olisikaan voinut vastata. Ihan kiva haastis.
Kysyin eräällä Holménin luennolla hänen uudesta käsikirjastaan joitakin seikkoja, joita olisi kiva kuulla myös tästä kirjasta. Mikä on kirjan SE juttu? Miten tämä siis eroaa muista tutkimuksista (jos eroaa) ja miten se liittyy niihin? Miksi tai miten kirjanne on ajankohtainen? Jep, on pääsiäinen. Miten se on ajankohtainen pääsiäisen jälkeen?
Kirjaanne en ole lukenut, mutta RV:n jälkimmäisestä artikkelista jäi pyörimään päällimmäisenä mieleen psykologinen eksegeesi, jos se tutkimusotteeseenne sisältyikään. Vaikkei artikkelia voi psykohistorian tai vankan psykologisen eksegeesin esiinmarssiksi nimittää, sellaisia mielleyhtymiä se väistämättä herätti. Mikähän mahtaa olla kirjan painotus näissä asioissa?
Toivottavasti näissä haastiksissa voi puhua seikkaperäisemmin. Good luck!
Ja mitä tulee Tomin jännittämiseen, hän taisi jännittää vähemmän kuin mediassa joskus aktiivisemmin pyörinyt Bisquit. So, not a big deal.
Jenni
Matille ja muillekin:
Art House lupasi ystävällisesti lähettää arvostelukappaleen, joten kirjoitan kirjasta tänne arvostelun. Huhtikuun kirja-arviointi on jo allokoitu, mutta yritän saada arvioinnin toukokuulle.
Ottakaapas ohjelmat talteen ja laittakaa YouTubeen!
SRO:n sivuilta löytyvät sekä huomenta suomi lähetys, että YlePuheen vähän pitempi haastattelu.
http://www.sro.fi/index.php?option=com_content&view=article&id=792&Itemid=124
Hei,
laitoin sivuiltani LINKIN tähän blogiin...
Hurraa!!! Kankaanniemellä oli pikkutakki päällä MTV3:n lähetyksessä. Tämäkin ihme on nähnyt.
Oliko kyse jännityksestä kun Matti mainitsi tiedon Jeesuksesta perustuvan kolmeen kanoniseen evankeliumiin (Matteus, Markus, Luukas) ja Josefukseen, vai olenko vielä vanhanaikainen kun luen Johanneksenkin kanoniseksi ja relevantiksi? Oliko tarkoitus sanoa kolme synoptista ja Johannes?
Molemmissa haastatteluissa (tv ja radio) särähti vähän korvaan se, kun Matti puhui Maria Magdaleenasta riivattuna preesenssissä eikä imperfektissä, ja että Maria Magdaleena olisi säilynyt ystävättömänä ja yhteiskunnan ulkopuolelle suljettuna. Eikö Jeesus kuitenkin ajanut riivaajat ulos ja parantanut "mielisairautta"?
Ei ollut kysymys jännityksestä vaan Jeesus-tutkimuksen yleisestä käytännöstä. Koska teimme kirjan tieteellisen Jeesus-tutkimuksen valtauomaa mukaillen, piti kommenttien luonnollisesti olla tämän kanssa yhdenmukaisia. Johannes on ollut (ja on edelleen)Jeesus-tutkimuksessa jonkin verran paitsiossa. Josefuksen merkitys taas on siinä, että se on kristillisestä yhteisöstä riippumaton ja muodostaa näin toisenlaisen näkökulman.
Ei ollut kysymys jännityksestä vaan Jeesus-tutkimuksen yleisestä käytännöstä. Koska teimme kirjan tieteellisen Jeesus-tutkimuksen valtauomaa mukaillen, piti kommenttien luonnollisesti olla tämän kanssa yhdenmukaisia. Johannes on ollut (ja on edelleen)Jeesus-tutkimuksessa jonkin verran paitsiossa. Josefuksen merkitys taas on siinä, että se on kristillisestä yhteisöstä riippumaton ja muodostaa näin toisenlaisen näkökulman.
Jostakin syystä se ärsyttää minua ihan hirveästi, siis se, että Johannes on paitsiossa. Odottakaapa vain kun saan evankeliumiharmoniani valmiiksi, niin huudatte ihmetyksestä ja hämmästyksestä ja sanotte, että näinkö tämä meneekin ja jyräätte kaikki nykyiset Jeesus-tutkimukset maan rakoon koska teillä on parempaa tarjottavaa. Vielä kun ehtisi sen tehdä loppuun.
Pekka:
Sinua saattaisi kiinnostaa Paul N. Andersonin kirja The Fourth Gospel and the Quest for Jesus: Modern Foundations Reconsidered.
Johanneksen ja synoptikkojen erojen tulkinta on varsin mielenkiintoinen asia, koska se paljastaa paljon tutkijan kokonaisotteesta varhaiseen kristillisyyteen ja ylipäätän eksegetiikkaan. UT:n tutkimuksen perinteinen käsitys Johanneksesta teologisena fiktiona lepää vakaalla pohjalla.
Normaalin jae versus jae tarkastelun sijaan olisi syytä tarkastella myös isoja kokonaisuuksia kuten...
- Johanneksen kertomuksessa suurin Jeesusta koskeva kiista käydään Jeesuksen Jumaluudesta (Jeesusta jopa yritettiin kivittää tämän takia, Joh 8). Jos Johanneksen raportit ovat historiallisia, niin miten kaikki synoptikot suloisen jättävät kertomatta mitään näistä? Vastaavanlaisia kysymyksiä voidaan esittää lisää.
- Miksi Johanneksen evankeliumissa Jeesus käyttää Johanneksen kirjeissä esiintyvää todella omintakeista idiomaattista puheenpartta? Jos Jeesus todella puhui ko. puheet, niin miksi synoptikot eivät esitä Jeesuksen suussa vastaavanlaista puheenpartta (muutaman "Johanneslaisen salamaniskun" lisäksi)? Tai kääntäen: miksi 90% puhejaksoissa Johannes ei esitä Jeesusta puhumassa normaalilla tavalla niin kuin synoptikoissa?
Jatkokeskustelun voisi ohjata tämän kirjan arvostelun yhteyteen.
Lähetä kommentti