Bauckham: Luukkaan mainitsema Johanna = apostoli Junia

JOHDANTO

Joitain kuukausia sitten melko tuoreeseen Naispastori-blogiin ilmestyi pieni kasa vedoksia, joissa käsiteltiin Roomalaiskirjeen jakeessa 16:7 mainittua Juniaa eri näkökulmista. Olin itse syyllinen tekstiin, jossa päähuomiota annettiin Junian sukupuoleen: tarkoitus oli osoittaa  lähinnä jakeen tekstihistoriaan vedoten, että Junia on varmuudella nainen.

Juniasta on kirjoitettu tutkijoiden parissa paljon, mutta yksi erikoisuus on jäänyt blogissa käsittelemättä. Kyse on Richard Bauckhamin kirjasta Gospel Women — Studies of the Named Women in the Gospel, jossa hän esittää vaatimattomasti vajaa 100-sivuisen analyysin Luukkaan evankeliumissa mainitusta Johannasta, joka oli Jeesuksen opetuslapsi ja joka itse asiassa tunnettiin myöhemmin nimellä Junia. Kyse on siis Bauckhamin mukaan yhdestä ja samasta henkilöstä, tai sanoisinko yhdestä ja samasta naisesta. (Bauckham 2002, 109-202). Tämä tarkoittaa tietenkin sitä, että jos Bauckhamin analyysi pitää paikkansa, se on yksi ylimääräinen naula siihen arkkuun, jossa Junian sukupuoli on kerta kaikkiaan osoitettu naiseksi. 


Lukija tulee huomaamaan, että Bauckham tuo valoa moneen muuhunkin asiaan ja iso osa tekstistä liittyy myös laajempaan osaan Jeesuksen julistustoimintaa, Herodeksen dynastiaan ja moneen muuhun historialliseen faktaan, joista Uuden testamentin lukijan kannattaa yksinkertaisesti olla kartalla. 

Ja niin, henkilökohtaisesti pidän harhaoppina väitettä, jonka mukaan blogeihin (ja ylipäätään mediaan) ei suositeltaisi julkaistavaksi aineistoa, jonka lukemiseen menee yli viisi minuuttia. Jumala kuitenkin päätti antaa meillä PAKSUN kirjan ja joskus sen sisällön analysoimiseen kannattaa uhrata aikaa ja ottaa se pois vaikka sitten Facebookista roikkumisesta tai penkkitreenistä (joskin jälkimmäinen ei ole suositeltavaa...). Tiivistelen siis Bauckhamin 100-sivuisen esitelmän 10 sivuun A4:lla laskettuna.

Mainittakoon tässä vaiheessa kuitenkin sellainen asia, että ajattelee lukija Bauckhamin peruspointista mitä tahansa, Junian sukupuoli on kaikkien mahdollisten todisteiden valossa mielestäni joka tapauksessa selvä. 


LUUKAS

Tässä Luukkaan evankeliumin kaksi tekstikokonaisuutta, jossa Johanna mainitaan nimellä:

1. Ja sen jälkeen hän vaelsi kaupungista kaupunkiin ja kylästä kylään ja saarnasi ja julisti Jumalan valtakunnan evankeliumia; ja ne kaksitoista olivat hänen kanssansa, 2. ja myös muutamia naisia, jotka olivat parannetut pahoista hengistä ja taudeista: Maria, Magdaleenaksi kutsuttu, josta seitsemän riivaajaa oli lähtenyt ulos, 3. ja Johanna, Herodeksen taloudenhoitajan Kuusaan vaimo, ja Susanna ja useita muita, jotka palvelivat heitä varoillansa. (Luuk. 8:1-3)

Ja ne, jotka kertoivat tämän apostoleille, olivat Maria Magdaleena ja Johanna ja Maria, Jaakobin äiti, ja muut naiset heidän kanssansa. (Luuk. 24:10)

Bauckhamin esitys alkaa Luukkaan evankeliumin jakeista 8:1-3, jonka jälkeen hän siirtyy Roomalaiskirjeen jakeeseen 16:7. Lopuksi tarkastelun kohteena on lyhyesti evankeliumin jae 24:10.

Luuk. 8:1-3

Luukas tekee evankeliumissaan selväksi, että Jeesuksella oli kymmeniä seuraajia (6:17; 19:37) ja siksi hän kykeni lähettämään 70/72 (tekstitraditio tässä on kohden hankala!) muuta opetuslasta saarnaamaan edellään (10:1). Osa näistä opetuslapsista oli varmuudella naisia, vaikka vain muutamat heistä mainitaan suoranaisesti nimeltä, kuten jakeissa 8:1-3. Mainitut naiset palvelivat Jeesusta ja hänen ympärillä olevaa joukkoa varoillaan. 

Jeesuksella oli naisia opetuslapsinaan

Jaejakson päähuomio on kuitenkin siinä, että nämä naiset kulkevat Jeesuksen ja 12 opetuslapsen kanssa saarnamassa pitkin maita ja mantereita. Luukaalla on siten iso painotus naisten roolissa. Lukija voi huomata, että Markuksella (15:40-41) ja Matteuksella (27:55-56) naisten aktiivinen läsnäolo Jeesuksen toiminnassa paljastuu sen sijaan vasta viime minuuteilla. Se, että Luukas kuvaa naisia juuri opetuslapsiksi saa vahvistusta erityisesti jakeesta 24:6, jossa kaksi enkeliä ilmoittaa naisille tyhjällä haudalla seuraavaa:

Ei hän ole täällä, hän on noussut ylös. Muistakaa, kuinka hän puhui teille vielä ollessaan Galileassa.

Tämä lause on muistutus Jeesuksen sanoista, jotka hän puhui luvussa 9 (jakeet 22 ja 44) juuri hänen opetuslapsilleen (9:18, 44).

Johanna

Johannasta Luukas toteaa, että hän oli ”Herodeksen taloudenhoitajan Kuusaan vaimo”. Johanna oli yksi niistä hyväosaisista, joilla oli varaa lahjoittaa useampia kolikkoja Jeesuksen seurueen päivittäisiin kuluihin. Johannan nimi toimi heprean kielessä Johanneksen feminiininisenä vastineena. Kaiken kaikkiaan tuolta ajalta tiedämme noin kuusi Johanna-nimistä juutalaista. Bauckhamin mukaan jaetta ei ole pakko tulkita siten, että Johanna on (edelleen) naimisissa Kuusaan kanssa ja tämä avaa mahdollisuuden sille, että hän voi olla leski. Joka tapauksessa Luukkaan motiivina mainita aviomies Kuusas on yksinkertaisesti painottaa Johannan linkkiä Herodeksen rikkaaseen ja arvovaltaiseen sukuun. Ehdottomasti suurin osa Jeesusta seuranneista naisista oli yksinäisiä eli he olivat joko sinkkuja, leskiä tai entisiä prostituoituja. Juuri heillä oli mahdollisuus uhrata kuukausia ja parhaassa tapauksessa pari vuotta Jeesuksen seuraamiseen ilman suurempaa perhedraamaa.

On mahdollista kiinnittää huomiota siihen poikkeukselliseen asiaan, että Johannan esittelyssä mainitaan hänen miehensä Kuusas ilman, että häntä olisi mahdollista sekoittaa muihin evankeliumissa mainittuihin henkilöihin. Monesti evankeliumeiden kirjoittajat linkittiviät naiset heidän mieheensä tai muihin miespuolisiin sukulaisiin. Meillä on mm. Maria, joka on Kloopaan vaimo (Joh. 19:25), Maria, joka on Jaakob nuoremman ja Jooseen äiti (Mark. 15:40, 47, 16:1) ja Sebedeuksen poikien (nimeämättömäksi jäävä) äiti, joka lähestyy Jeesusta melko itsekkäällä kysymyksellä (Matt. 20:20; 27:56). Bauckhamin mukaan suurin osa näistä naisista linkitetään miehiin juuri siksi, että he olivat joko tunnettuja opetuslapsia tai sitten heidät piti erottaa muista samannimisistä naisista. Tässä tilanteessa Johannan miehen nimeäminen on hyvin erityistä, koska Johanna oli ainoa tämänniminen nainen, eikä häntä voitu edes liittää kehenkään tunnettuun opetuslapseen. Luukas mm. mainitsee Susannankin ainoastaan nimellä ilman viittausta mahdolliseen aviomieheen. 

Nämä huomiot siten osoittavat vahvasti siihen suuntaan, että Luukas haluaa erityisesti painottaa Johannan sidettä Herodeksen sukuun samalla tavalla kuin hän painottaa asiaa Manaen kohdalla, joka oli ”neljännesruhtinas Herodeksen kasvinkumppani” (Apt. 13:1). Emme varmasti ole kaukana totuudesta jos oletamme, että Johannan erityinen mainitseminen liittyy myös siihen, että juuri häneltä Luukas on saanut tärkeää tietoa koskien Herodes Antipasta, joka näyttelee evankeliumissa yllättävän suurta roolia.

Paksu rahakukkaro

Juutalaisessa kulttuurissa naisilla oli useita teoreettisia mahdollisuuksia saada käsiinsä huomattava summa omaisuutta: 

1. Ensimmäinen tapa oli määrätty jo Mooseksen laissa (4. Moos. 27:1-11; 36). Jos perheessä ei ollut poikia, isän kuoleman jälkeen omaisuus jäi kokonaisuudessaan tyttärelle. 
2. Nainen saattoi saada yksinkertaisesti lahjoituksen. Vaikka hän olisi tässä tilanteessa ollut naimisissa, lahjoitetut varat kuuluivat yksin hänelle. Meille on jäänyt useampia dokumentteja tuolta ajalta, joissa isojakin summia on myönnetty esimerkiksi perheenisän tyttärelle. Naisilla oli siis useita tapoja saada itselleen taloudellista itsenäisyyttä siitä huolimatta, että he elivät hyvin patriarkaalisessa kulttuurissa. 
3. Kolmas tapa oli avioliittoon kuuluvat myötäjäiset. Jos aviomies kuoli tai otti vaimostaan avioeron, nämä rahat jäivät vaimolle (ks. myös Instone-Brewer 2002, 5-6). Jos kyse oli Dressmannien pukumiesten aristokraattiperheestä, kyseessä oli huomattava summa rahaa, joissain tapauksissa jopa 2000 denarin verran (denari oli päiväpalkka).
4. Neljäs tapa antoi naiselle mahdollisuuden elää yllättävän itsenäistä elämää. Jos hän nimittäin jäi leskeksi eikä avioparilla ollut lapsia, hän peri miehensä omaisuuden kokonaan. Tässä tilanteessa naisella ei ollut ketään miestä ”kaitsemassa” häntä. Jos tällaisessa asemassa olevia naisia oli Jeesuksen opetuslapsina, heillä oli sekä vapaus liikkua että mahdollisesti hyvinkin paljon rahaa kukkarossa.
5. Lopuksi, naisen oli tietysti mahdollista tienata rahaa raa'alla työnteolla. Kuitenkin jos hän oli naimisissa, tämä omaisuus oli hänen aviomiehensä vallassa. Kuitenkin jälleen kerran aristokraatteihin kuuluvilla oli mahdollisuus hallita vapaammin omaa omaisuuttaan.

Tämä lista antakoot ympäripyöreitä vastauksia siihen kysymykseen miten Jeesuksella saattoi olla naisia opetuslapsinaan ja jopa tukijoinaan.

Kuusas taloudenhoitaja

Luukkaan mukaan Johannan aviomies oli Herodeksen taloudenhoitaja (ἐπίτροπος). Sama alkukielen sana esiintyy mm. Matteuksella (20:8), jossa viinitarhan isäntä käskee omaisuutensa hoitajaa (ἐπίτροπος) maksamaan työmiehille palkan. Bauckham esittelee muita tuona aikana samassa asemassa toimineita henkilöitä ja osoittaa, että tällainen asema oli huomattavan korkea. Asema oli huomattavan tärkeä myös siitä syystä, että Herodes rakensi hallitusaikansa alussa isoja kaupunkeja, kuten Sepforiksen, joka oli lähellä Nasaretia. Voidaan pitää varmana, että Kuusas omisti myös omia maaplänttejä. Kuusas ja Johanna asuivat todennäköisesti Tiberiassa, jonka Herodes Antipas oli perustanut noin 18 jKr. ja joka toimi kauan Herodeksen pääkaupunkina.

Jotkut tutkijat ovat ehdottaneet, että Johanneksen evankeliumissa mainittu kuninkaan virkamies, jonka pojan Jeesus paransi, olisi ollut nimenomaan Kuusas (Joh. 4:46). Jos parannettu poika oli Kuusaan ja Johannan lapsi, se selittäisi Johannan aktiivisen läsnäolon Jeesuksen seurueessa. Bauckham ei kuitenkaan pidä tätä näkemystä uskottavana. 

Joka tapauksessa kertomus osoittaa ainakin sen, että Jeesuksen parantamiskyvyt olivat tulleet tunnetuksi Herodeksen eliittipiirin keskuudessa. Lisäksi Apostolien teoissa Luukas mainitsee jo edellämainitun Manaen, joka oli neljännesruhtinas Herodeksen kasvinkumppani (13:1). Bauckhamin mukaan sana σύντροφος (joka on käännetty "kasvinkumppaniksi") olisi parasta kääntää ajatuksella "läheinen kumppani". Myös hän siis kuului tai oli kuulunut Herodeksen sisäpiiriin. Bauckham tuo myös esille Papiakselta löytyvän tradition, jonka mukaan Manaen äiti olisi herätetty kuolleista, joko itse Jeesuksen tai apostolien kautta. Voidaan oikeasti kysyä oliko tämä syynä Manaen kääntymykseen. Tässä meillä on kuitenkin vakavasti otettavia historiallisia (lisä)selityksiä sille miksi Herodes oli niin tavattoman kiinnostunut Jeesuksen tekemistä ihmeistä ja halusi nähdä hänet (Luuk. 9:7-9; 23:8).

Takaisin Kuusakseen. Hänen nimensä on tullut muualla löydetyksi erityisesti Nabatean alueella, jossa tällainen nimi esiintyy tiettävästi kahdesti. Bauckham pitääkin hyvin todennäköisenä, että Johannan mies oli lähtöisin Nabateasta, Arabian pohjoisosasta. Tiedämme myös sen, että myös Herodes suuren äiti (Herodes Antipaksen isoäiti) oli lähtöisin samasta paikasta. Antipas oli ottanut vaimokseen Nabatean kuninkaan Arteas 4:n tyttären vuonna 7 eKr. Ikävä kyllä pitkän avioliiton jälkeen Antipas päätti erota vaimostaan ja ottaa tilalle uuden. Uusi vaimo oli tunnetusti hänen velipuolensa vaimo Herodias. Tämä tapahtui tietenkin vähän ennen Jeesuksen julistustoiminnan alkua, koska Johannes Kastaja oli jo ehtinyt mennä kritisoimaan Antipasta tästä peliliikkeestä. Juutalaiset eivät tästä pitäneet, koska velipuoli oli edelleen elossa. Antipas oli kuitenkin vielä pahempi, koska hän oli yrittänyt tapattaa ensimmäisen vaimonsa siinä kuitenkaan onnistumatta. Tämä ajoi Nabatean kuningas Arteaksen hyökkäämään Antipasta vastaan vuonna 36. Antipas sai selkäsaunan ja ainoastaan Roomasta tullut apu pelasti Antipaksen hengen. Josefus näkee mielenkiintoisesti syyn tälle onnettomuudelle siinä, että Antipas oli tappanut Jumalan profeetan Johannes Kastajan.

Olennaista tässä kohden on se, että koska Herodeksen ja Nabatean välillä oli ollut pitkä rauhanaika, Kuusas oli ajautunut samassa rytäkässä taloudenhoitajan asemaan Herodeksen taloudessa. (Ehkä hän saapui Nabatean prinsessan mukana ja päätyi sitä kautta tähän asemaan.) Tätä hypoteesia tukee myös se, että Josefuksen mukaan Antipaan henkivartija oli mies nimeltä Corinthus, joka oli syntyperältään arabialainen (nabatealainen). Bauckham argumentoi, että tässä prosessissa Kuusaan on täytynyt myös kääntyä juutalaisuuteen. Hänet oli toki valmiiksi ympärileikattu, koska Nabateassa pojat ympärileikattiin 13 vuoden vanhana.

Johannan on täytynyt olla hyvin varakkaasta perheestä ja avioliitto Kuusaan kanssa oli todennäköisesti järjestetty, jossa hyväosainen galilealainen perhe antoi tyttärensä Herodeksen sisäpiiriin kuuluvalle miehelle. Tämä avioliitto toi Johannalle automaattisesti tunnetun aseman Herodeksen hallintokoneiston sisäpiirissä Tiberiassa. 

Tiberias

Mainittakoon tässä muutama historiallinen fakta Tiberiaksen kaupungista, koska se oli todennäköisesti paikka jossa Johanna oli miehensä kanssa viettänyt aikaa. 

Tiberias yhdessä Sepforiksen kanssa olivat ensimmäiset isot kaupungit, jotka Galileaan oli rakennettu. Rakennuttajana oli tietenkin toiminut Herodes Antipas. Tiberiaksen kaupunki oli rakennettu hautausmaan päälle ja tämä toi ymmärrettäviä ongelmia juutalaisille, jotka eivät voineet olla tekemisissä kuolleiden kanssa ilman ongelmia. Iso osa juutalaisista ei siten halunnut muuttaa kaupunkiin siitä yksinkertaisesta syystä, että se oli rituaalisesti saastainen. Näin ollen Herodeksen täytyi tuoda suurin osa kaupungin asukkaista muualta. Kaupungin nimikin juonsi juurensa Rooman keisari Tiberiuksesta ja tämä itsessään puhui symbolisesti vahvalla äänellä juutalaisille heidän todellisista hallitsijoistaan kuten myös Herodeksen roomalaismyötämielisyydestä. 

Evankeliumit eivät kerro, että Jeesus olisi tehnyt ainoatakaan Jeesus-bussi-kampanjaa näihin kahteen vahvasti hellenisoituneeseen kaupunkiin. (Tiberiaksesta oli kylläkin tullut veneilijöitä kuulemaan häntä muualle, Joh. 6:23.) Antipaksestakaan Jeesuksella ei ollut myönteistä sanottavaa. Eläinkirjasta Herodes oli lähimpänä kettua - jos Jeesukselta kysyttiin (Luuk. 13:23).

Tähän kokonaisuuteen liittyen Luukas on tallettanut seuraavan Jeesuksen puheenpätkän liittyen Johannes Kastajan kysymykseen ja sen jälkimaininkeihin:

"Mitä te lähditte erämaahan katselemaan? Ruokoako, jota tuuli huojuttaa? Vai mitä lähditte katsomaan? Ihmistäkö, hienoihin vaatteisiin puettua? Katso, ne jotka koreissa vaatteissa käyvät ja herkullisesti elävät, ne ovat kuningasten linnoissa. (Luuk. 7:24-25)

Tutkijat ovat jo jonkin aikaa ymmärtäneet, että sanonta ”menittekö erämaahan katsomaan ruokoa?” on viitatus Herodes Antipakseen, joka oli painattanut itsestään kolikoita joihin oli painettu symboliksi ruoko. Ruoko oli muistuttamassa Galilean alueen rehevyydestä ja sen hallitsijasta (Wright 2001, 86). Bauckham näkee tämän jaejakson mielenkiintoisena taustana luvun 8 alulle, jossa Luukas mainitsee Johannan ja hänen miehensä. Johanna oli joutunut tekemään radikaalin siiron ja lähtenyt seuraamaan Jeesusta. Hän oli päättänyt käyttää rikkautensa tämän ryhmän ja erityisesti Jeesuksen tukemiseen. Ehkä hän oli alkanut katua aiempaa elämäntapaansa ja sitä miten hän oli rahansa käyttänyt. Kaikelle tälle oli tullut nyt muutos. Rikas nainen, joka kuului hyvin arvovaltaiseen piiriin oli nyt liittynyt lopullisesti liikkeeseen, joka toi hyvän sanoman erityisesti köyhille ja sorretuille (4:18).

Bauckham painottaa, että jakeiden 8:1-3 pointti ei tietenkään ole siinä, että lukijat voivat pian unohtaa mainitut naiset, vaan siinä, että he voivat lukea loppuosan kertomukseesta ja kuvitella olevansa mukana näiden naisten kanssa Jeesuksen seurassa. Vain harvoissa kohdissa (9:28; 18:31) Jeesus vetäytyy syrjään pienemmän opetuslapsijoukon kanssa, josta naiset (ja joskus myös iso osa miehiä) jäävät ulkopuolelle. Kun Jeesus siis lähettää 70/72 opetuslasta pareittain eri kyliin, lukija joutuu olettamaan, että myös naisia on mukana tässä toiminnassa.

Room. 16:7

Loppujen lopuksi Bauckham pääsee kiinni kaikkien odottamaan jakeeseen Juniasta. Hän käy lyhyesti läpi Junia-nimeen liittyvät analyysit ja tulee aivan oikein siihen johtopäätökseen, että meillä ei ole mitään syitä ajatella, että kyseessä olisi mies. (Bauckham tekee paljon samoja huomioita, joita itse toin esiin aiemmin mainitsemassani kirjoituksessa, joskin Bauckhamia käyttämättä.) Bauckhamin mukaan Junia oli palestiinan juutalainen ja kristitty lähetystyöntekijä.

Samassa jakeessa Paavali kuvaa Andronikosta ja Juniaa lauseella ”τοὺς συγγενεῖς μου” eli ”minun heimolaiseni”. Paras tulkinta tälle lauseelle on se, että he ovat juutalaisia kuten Paavali.

Lisäksi Paavali kuvaa heitä termillä ”συναιχμαλώτους μου” eli ”vankitoverini”. Sama termi esiintyy mm. Filemonin kirjeessä (23) jossa Paavali kuvaa Epafrasta vankitoverinaan. On mahdotonta sanoa mitä tämä lause käytännössä tarkoittaa ja ainakin seuraavat vaihtoehdot ovat mahdollisia: (1) Olivatko he olleet Paavalin kanssa yhtä aikaa vangittuina samassa paikassa? (2) Olivatko he olleet vangittuina, mutta eri paikassa ja eri aikana kuin Paavali? (3) Olivatko he parasta aikaa vangittuina Roomassa? Vai (4) olivatko he ainoastaan Paavalin seuralaisina jonkin aikaa hänen itse ollessa vankilassa? Varmuudella mitään numeroa ei voida lyödä lukkoon, mutta Bauckhamin mukaan he olivat jossain vaiheessa joka tapauksessa todella itse olleet vangittuina evankeliumin tähden, joten viimeinen vaihtoehto on tuskin uskottava.

Arvostettuja apostolien joukossa

Lause ”ἐπίσημοι ἐν τοῖς ἀποστόλοις” eli ”arvostettuja apostolien joukossa” on myös aiheuttanut tulkinnallisia haasteita, vaikkakin ainoastaan aivan lähiaikoina. Erityisesti varhaiset kirkkoisät näkivät lauseen tarkoittavan sitä, että he ovat arvostettuja apostolien joukossa ja myös suurin osa eri käännöksistä ja kommentaareista näkee jakeen samalla tavalla. Kyse ei siis ole siitä, että apostolit arvostavat heitä, mutta he eivät itse kuuluisi apostolien joukkoon, vaan siitä, että he todella ovat arvostettuja (apostoleita) apostoleiden joukossa.

Erityisesti Michael Burer ja Daniel Wallace (2001) ovat viime aikoina yrittäneet haastaa tämän enemmistönäkemyksen. Bauckham antaa ykstyiskohtaisen kahdeksan sivun analyysin heidän väitteistään osoittaen, että heidän argumenttinsa eivät kestä tarkempaa syynäystä. Tässä Bauckham tietysti liittyy Eldon Eppin (2005, 69-78), Philip Paynen (2009, 66) ja Linda Bellevillen (2005) kanssa samaan kerhoon. Bauckham myös käsittelee lyhyesti sanan ”apostoli” merkitystä. Jotkut ovat nimittäin huomauttaneet, että joskus Paavali käyttää sanaa erilaisessa merkityksessä kuin ison A:n Apostolit. Jakeissa 2. Kor. 8:23 ja Fil. 2:25 Paavali kuvaa joitain henkilöitä tiettyjen seurakuntien lähetteinä, ilman että he olivat ns. ison A:n apostoleja. Voiko siis jakeessa Room. 16:7 sanalla olla samanlainen merkitys? 

Vastaus on Bauckahmin mukaan ”ei”. Ongelmana tällaisessa ehdotuksessa on se, että huomioon ei oteta sitä, että näissä kahdessa jakeessa nämä apostolit määritellään joko ”seurakuntien apostoleiksi” (2. Kor. 8.23) tai ”teidän apostoliksenne” (Fil. 2:25). Mitään tällaista määritelmää ei esiinny jakeessa Room. 16:7. Andronikos ja Junia ovat Kristuksen apostoleita, toisin sanoen he ovat apostoleja isolla A:lla. Lyhyesti sanottuna, meillä ei ole mitään hyviä syitä ajatella, että Andronikos ja Junia eivät olisi olleet arvostettuja Apostoleja.

Paavali kuvaa näitä kahta henkilöä vielä eräällä olennaisen tärkeällä lauseella: ”he ovat olleet Kristuksessa ennen minua”. Tämä tarkoittaa sitä, että he olivat miltei varmuudella Palestiinan juutalaisia ja siten aluksi tärkeä osa Jerusalemin seurakuntaa. Tämä on mielestäni yksi olennaisimpia huomioita Bauckhamin argumentin kannalta. 

Tätä linkkiä tukee vielä se, että me itse asiassa tiedämme useista henkilöistä, jotka olivat alkuvaiheessa jäseniä Jerusalemin seurakunnassa, mutta jotka ainakin jossain vaiheessa ajautuivat Roomaan. Näitä ovat mm. Pietari ja Silvanus (1. Piet. 5:13), Johannes Markus (1. Piet. 5:13), ja ehkä Rufus ja hänen äitinsä (Room. 16:13 / Mark. 15:21). Jakeessa Room. 16:6 mainittu Maria saattaa kuulua tähän joukkoon. Hän oli ehkä Jaakobin ja Joosefin äiti, joka mainitaan monissa evankeliumeissa (Matt. 27:56, 61; 28:1: Mark. 15:40, 47; Luuk. 24:10).

Andronikos ja Junia ovat hyvinkin saattaneet olla olennaisessa roolissa Rooman seurakunnan perustamisessa. Koska he ovat ”arvostettuja apostolien joukossa”, heillä oli varmuudella iso ja merkittävä rooli Roomassa. Kannattaa huomioida, että yksikään muu henkilö luvun 16 terveisissä ei saa samanlaisia kommentteja Paavalilta.

Junia = Johanna?

Nyt kuitenkin alamme siirtyä siihen pisteeseen, jossa Bauckham iskee pöytään hihastaan aivan uudenlaisia ässiä. Hän nimittäin väittää, että Junia on sama henkilö kuin Luukkaan mainitsema Johanna.

Joku haluaa varmasti kysyä, että miksi palestiinan juutalainen nainen Johanna tunnettaisiin latinalaisella nimellä Junia Roomassa? Tässä kohden me siirrymme alueelle, josta Bauckham on kirjoittanut melko paljon, kuten mm. kaikki hänen kirjansa Jesus and the Eyewitnesses lukeneet tietävät. Ensinnäkin, tuona aikana juutalaisilla oli hyvin tavallista ottaa itselleen toinen, ei-seemiläinen nimi. Kun juutalaiset ottivat itselleen kreikkalaisen tai latinalaisen nimen, he valitsivat yleensä nimen, joka kuulosti samalta kuin heidän seemiläinen nimensä. (Minä voisin siis olla Vancouverissa James tai Jack… [mutta ei Patrick, kuten olin ala-asteen englannintunneilla].) Esimerkiksi yleensä heprealainen nimi Simeon sai kreikankielisen vastineen Simon. Muita esimerkkejä (käytän kirjassa esiintyviä englanninkielisiä nimiä) on mm. Aster-Ester, Cleopas-Clopas, Jason-Jesus ja Mousaios-Moses.

Latinankielisistä nimistä esimerkkinä voisi toimia Julius/Julianus-Judah ja Justus-Joseph. Näin ollen Johannan heprealainen nimi Yehohannah/Yohannah on hyvin lähellä latinankielistä nimeä Junia. Bauckham ei vedä tätä ehdotusta täysin ilmasta, vaan sitä tukee useat edellämainitut tosiasiat. Junia oli palestiinan juutalainen, hän oli ollut kristitty jo ennen Paavalia (joka itse kääntyi kristityksi vain muutama vuosi Jeesuksen kuoleman ja ylösnousemuksen jälkeen!) ja hänellä oli huomattava asema seurakuntien keskuudessa.


Jos hanki kantaa Bauckhamin hiihtämän ladun alla, yleinen mattimeikäläisten vastaväite, jonka mukaan Juniasta ei ole mainintaa missään muualla, on väärä. Tulkoon mainituksi, että Naispastori-blogin mellakkojen yhteydessä törmäsin netissä tämänkaltaiseen vasta-argumenttiin eli "koska Juniasta ei ole mainintoja muualla, hän ei ole voinut olla kovinkaan merkittävä henkilö". Vasta-argumentti on tietenkin kummallinen, koska tämä ei tarkoita yhtään mitään siitä yksinkertaisesta syystä, että tietomme ovat muutenkin hyvin vajavaisia kaikesta siitä vilkkaasta toiminnasta, jota ensimmäisellä vuosisadalla oikeastaan tapahtui. Bauckhamin mukaan Juniasta tietenkin on toinen ja tärkeä maininta ja se löytyy Luukkaan evankeliumin luvun 8 alusta.

Tätä kaikkea tukee vielä se ajatus, että lähetystyöntekijä Saulilla oli kreikan- tai latinankielisen vastine nimelleen, Paulus (josta suomenkielen nimi Paavali juontaa juurensa). Paavalin läheinen työkumppani Silas taas käytti lähetysmatkoilla latinankielistä nimeä Silvanus (ks. mm. 1. Tess. 1:1). Samalla tavalla kuin Joosef, jota kutsuttiin latinankielisellä nimellä Justus (Apt. 1:23), Johanna on hyvinkin voitu tuntea latinankielisellä nimellä Junia. Mutta koska hän kuului Herodeksen eliittisukuun hän on voinut ottaa itselleen latinankielisen nimen jo paljon aiemmin. Me itse asiassa tiedämme, että Herodeksen sisäpiirissä useat henkilöt käyttivät latinankielisiä nimiä.

Mutta entä Andronikos? Bauckhamin mukaan mainittu Andronikos on kreikankielinen nimi ja Kuusas on voinut ottaa sen omaksi nimekseen. Mutta on mahdollista, että Johanna oli jo Jeesuksen seuraamisen aikana leski ja ehkä Andronikos oli hänen uusi aviomiehensä.

Siirrymme lopuksi Luukkaan evankeliumin jakeeseen 24:10.

Luuk. 24:10

Ja ne, jotka kertoivat tämän apostoleille, olivat Maria Magdaleena ja Johanna ja Maria, Jaakobin äiti, ja muut naiset heidän kanssansa. (Luuk. 24:10)

Tässä jakeessa Luukas mainitsee Maria Magdaleenan ja Johannan toisen kerran. Hän samalla muistuttaa, että nämä naiset olivat olleet aktiivisesti mukana Jeesuksen julistustoiminnassa aina Galilean julistustoiminnasta saakka. He ovat lopulta olennaisessa roolissa sekä ristillä (23:49), Jeesuksen hautaamishetkessä (23:55-56) että tyhjällä haudalla, (24:6), jossa enkeli muistuttaa heitä Jeesuksen sanoista (ks. luku 9). Bauckham mm. esittää (s. 187), että jakeissa 24:9b-10 on kiastinen rakenne, jossa Johanna mainitaan keskellä eli painotus on hänen läsnäolossaan.

Toisin kuin Matteus ja Markus, Luukas luvun 23 lopussa nimeä näitä naisia, koska hän olettaa, että lukija tietää jo keistä on kyse. Bauckham on myös kirjassaa Jesus and the Eyewitnesses painottanut sitä, että evankeliumien kirjoittajat pitävät usein visusti huolen siitä, että tärkeimpien silminnäkijöiden nimet tulevat esitetyksi koskien Jeesuksen kuolemaa, hautausta ja ylösnousemusta. Se tosiasia, että Luukas ei yllättäen mainitse Susannaa lainkaan (8:3), vaan Marian, Jaakobin äidin (24:10) on yksi osoitus juuri tästä: Susanna ei ollut paikalla.

Voidaan huomata, että monet naiset täyttävät sen kriteerin, joka uuden apostolin valinnalle asetetaan Apostolien tekojen alussa (1:21-22). Tässä kohden valinnan täytyy osua kuitenkin johonkin mieheen juuri siksi, että 12 opetuslapsella oli symbolinen merkitys uutena Israelina (4. Moos. 1:4-16). Näillä naisilla oli suuri merkitys varhaisessa kristinuskossa juuri siksi, että he olivat ainoat silminnäkijät monessa tärkeässä tilanteessa. On varmaa, että näillä naisilla oli merkittävä rooli myös muiden tärkeiden traditioiden välittämisessä ja takaamisessa, erityisesti koskien Jeesuksen elämää ja opetuksia. Juuri tämä on yksi olennaisimpia syitä sille, että Luukas nostaa Johannan esiin näin vahvasti. Esimerkiksi jakeen 9:9 traditio ”Herodes sanoi: ’Johanneksen minä olen mestauttanut; mutta kuka tämä on, josta minä tuollaista kuulen?’ Ja hän etsi tilaisuutta saadakseen nähdä hänet.” on hyvin mahdollisesti peräisin juuri Johannalta. On jopa esitetty varsin vakuuttavasti, että Luukkaan erityislähde ”L” on pitkälti peräisin evankeliumissa nimetyiltä naisilta.

Emmauksen tien kulkijat -kertomus on yksi esimerkki siitä, miten jonkun nimi mainitaan siksi, että hän on kertomuksen silminnäkijä/lähde. Miksi ihmeessä Luukas mainitsee nimeltä vain Kleopaksen, mutta ei toista matkakumppania? Siksi, että kertomus on peräisin juuri häneltä. Toisin kuin Markus ja Matteus, jotka nojaavat enemmän 12 opetuslapseen, Luukas nojaa monien muiden opetuslasten kertomuksiin, monissa tapauksissa erityisesti naisten (6:17; 8:1-3; 10:1-20; 19:37; 23:29; 24:9, 33; Apt. 1:15, 21-23).

TIIVISTELMÄ

Bauckham muistuttaa lukijoitaan siitä, että mikään historiallinen rekonstruktio ei ole mahdollinen ilman mielikuvitusta. Dataa on pakko tulkita ja aukkoja paikata. Tässä siis vielä hänen tiivistyksensä Johannasta/Juniasta sen datan pohjalta, jota hän kirjansa sivuilla on runnonut. (Lukijan totta kai kannattaa tutustua myös itse Bauckhamin tekstiin, eikä vain vajavaiseen referaattiini.)

Johanna syntyi hyvin varakkaaseen juutalaiseen perheeseen Galileassa. Hänen vanhempansa järjestivät hänen avioliittonsa varhaisessa vaiheessa ja hän meni naimisiin murrosiän saavuttaessaan. Avioliiton tarkoitus oli tavoitella poliittista etua kuningas Herodeksen sisäpiirin kanssa. Aviomies oli nabatealainen Kuusas, joka oli hiljattain tullut Herodeksen johtoportaaseen Nabatean prinsessan joukossa, josta tuli Herodes Antipaksen vaimo. Pian Kuusas nostettiin korkeaan asemaan rahastonhoitajaksi. Samassa rytäkässä Kuusas kääntyi juutalaisuuteen. Kuusas ja Johanna elivät Tiberiassa, tässä uudessa roomalaismielisessä kaupungissa Galileassa ja Johanna tuli nopeasti tuntemaan aristokraatin elämän Herodeksen palatsissa. Johannalla oli tässä asemassa enemmän vapauksia toimia kuin tavallisella juutalaisella vaimolla. Hänellä oli myös omaa omaisuutta, jonka hänen isänsä oli antanut hänelle lahjaksi avioliiton kunniaksi. Tätä omaisuutta hän sai käyttää vapaasti ilman aviomiehensä lupaa.

Johanna oli ehkä oppinut elämään juutalaista elämäänsä ”enemmän sydämestään” kuin mihin hän joutui Herodeksen palatsissa tottumaan. Hän oli varmasti tietoinen siitä, mitä oli tapahtunut Johannes Kastajalle noin vuoden 28 paikkeilla. Hän oli myös tietoinen siitä, että tavallinen juutalainen kansa ei katsonut hyvällä Tiberiaan kaupunkia ja Herodeksen palatsin elämänmenoa. Jossain vaiheessa tämä eliittipiiri, johon Johanna kuului, alkoi kuulla juutalaisesta parantajasta ja eksorkistista (riivaajien ulosajajasta). Tämän profeetan toiminta lähistöllä ei jäänyt huomaamatta. Kansa kulki hänen perässään, koska hänellä oli yksinkertaisesti yliluonnollisia kykyjä. Mitä ihmeellisimpiä kertomuksia kantautui Johannan korviin. Herodes kuitenkin turhautui, koska ei saanut mahdollisuutta tavata tätä miestä paitsi juuri ennen profeetan kuolemaa. Tapaaminen oli kuitenkin Herodekselle pettymys.

Kuitenkin kaikkein vaikutusvaltaisin kertomus oli Herodeksen ystäväpiiriin kuuluvan Manaenin perheelle tapahtunut asia. Hänen äitinsä oli kuollut ja Jeesus oli herättänyt hänet kuolleista. Johanna päätti kohdata Jeesuksen ehkä oman sairautensa vuoksi ja koki parantumisen. Tapaaminen muutti hänen elämänsä. Pian Johanna oli osallinen siinä valtakunnasta, jota Jeesus julisti. Tämä valtakunta oli anteeksiantamuksen ja terveyden valtakunta, joka kuitenkin julisti kaikille saapuville parannuksenteon tarvetta ja katumusta. Erityisesti se tavoitti köyhiä ja huono-osaisia.

Pian Johanna joutui tehdä päätöksen: jääkö hän vain sivustakatsojaksi ja viettämään vanhaa elämäänsä vai ottaisiko hän riskin ja lähtisi seuraamaan Jeesusta kokonaisvaltaisesti? Hän päätyi jälkimmäiseen vaihtoehtoon. Pian hän eli keskellä köyhiä, vähäosaisia, veronkantajia ja prostitoituja. Tämä askel poltti monet sillat hänen takanaan. Vaikka hän oli aiemmin antanut omastaan köyhille (kuten juutalainen elämäntapa vaati), nyt hän joutui korottaa panoksia. Hän toimi liikkeen rahallisena avustajana, mutta tämä ei kuitenkaan tuonut hänelle sellaista kunniaa ja asemaa mihin liikkeen ulkopuolinen elämä olisi johtanut. Hänellä oli nyt uudenlainen perhe, jossa kaikki olivat keskenään veljiä ja siskoja.

Noin kahden vuoden ajan Johanna oli aktiivisesti läsnä Jeesuksen julistustoiminnassa. Hän kuuli lukemattomia kertoja Jeesuksen opetuksia ja näki hänen ennennäkemöttömän kyvyn parantaa sairaita ja jopa herättää kuolleita. Osa Jeesuksen opetuksista osui arkaan paikkaan, koska hän kritisoi vahvasti rikkaita, jotka elävät vain itselleen suurissa palatseissaan. Välillä Jeesusta seurasi satoja ihmisiä, välillä vähän vähemmän, mutta Johanna oli yksi niistä, jotka kuuluivat aktiiviseen sisäpiiriin. Kun Jeesus läheti opetuslapsiaan pareittain eri kyliin, Johanna oli yksi heistä, jotka kohtasivat monia naisia ja välitti heille Jeesuksen opetuksia ja jopa paransi useita sairaita. Välillä he kohtasivat kyliä, joissa Jeesuksen sanoma torjuttiin kylmästi.

Kun Jeesus lopulti ratsasti Jerusalemiin, alkoi riehua temppelissä ja ajautui riitoihin kansan johtajien kanssa, Johanna arvasi että pian syntyy myrsky, josta ei ole paluuta. Tässä hän oli oikeassa. Pian Johanna oli yksi niistä naisista, jotka seisoivat Jeesuksen ristin lähettyvillä itkien ja miettien, miten ihmeessä kertomus saattoi ajautua tällaiseen pisteeseen. Tilanne oli ajautunut vaaralliseksi ja miltei kaikki Jeesuksen miespuoliset opetuslapset olivat lymyämässä. Hän näki muiden naisten kanssa, miten Joosef Arimatialainen hautasi Jeesuksen puutarhahautaan. 

Naiset viettivät seuraavan päivän sisätiloissa, koska oli sapatti. He halusivat antaa Jeesukselle kunniallisemman hautauksen, koska kaikki oli tapahtunut kiireessä. Kun Johanna saapui Maria Magdaleenan ja muun seurueen kanssa haudalle, hän kohtasi näkymän, jonka hän tulisi kertomaan myöhemmin satoja ja tuhansia kertoja. Jeesuksen hauta oli tyhjä. Kuolleen ruumiin sijaan he tapasivat enkelin, joka muistutti heitä Jeesuksen opetuksesta.

Johannan mies Kuusas suhtautui lopulta sanomaan melko myötämielisesti ja hän oli yksi heistä, jotka Johannan kanssa näkivät ylösnousseen Jeesuksen. Jeesuksen ilmestyminen satapäiselle joukolle johti siihen, että iso osa heistä alkoi kiertää monia matkoja kertoen tätä kertomusta kaikille mahdollisille. Kuten Jeesuksen setä Kleopas ja hänen vaimonsa Maria [Emmauksen tiellä., ks. myös Wright 2001], myös heistä tuli lähetystyöntekijä-aviopari. Pian heidät kutsuttiin laajemmalle alueelle, kun Roomassa alkoi olla uskovia, jotka olivat olleet helluntaina Jeruslemissa ja kuulleet Pietarin pitkän puheen ja tulleet uskoon. Koska Johannalla ja Kuusaksella oli omasta takaa suhteita aina Roomaan saakka, he lähtivät sinne rakentamaan uutta seurakuntaa. He osasivat jopa jonkun verran latinaa ja Johannalla oli valmiksi latinankielinen nimi Junia. Tämän nimen hän oli saanut käyttöönsä Tiberiassa, jossa arkielämä roomalaisten ystävinä oli vaatinut muutoksen. Kuusas otti käyttöönsä kreikankielisen nimen Andronikos, joka oli Roomassa asuville paljon tutumpi nimi kuin nabatealainen Kuusas.

Pian Paavali-niminen äärimmäisen innokas lähetystyöntekijä perusti seurakuntia Vähä-Aasiaan ja Kreikkaan ja vuonna 55 lähettämässään kirjeessä Roomaan hän kutsui mainetta niittänyttä avioparia ”arvostetuiksi apostolien joukossa”. Aina silloin tällöin kristillisen liikkeen johtohenkilöt ajautuivat vaikeuksiin ja joutuivat vankilaan. Näin oli käynyt myös Andronikokselle ja Junialle. Tämän jälkeen emme enää kuule heistä. Mutta näyttää varmalta, että jossain vaiheessa Luukas pääsi istumaan pidemmäksi aikaa Junian, tai sanotaanko Johannan kanssa samaan pöytään ja alkoi ottaa muistiinpanoja, koska hän oli päättänyt kirjoittaa uuden mielenkiintoisen kaksoisteoksen.


KIRJALLISUUTTA

Bauckham, Richard. 2002. Gospel Women. Studies of the Named Women in the Gospel. Grand Rapids: William B. Eerdmans Publishing Company.

Belleville, Linda. 2005. "A Re-examination of Romans 16:7 in Light of Primary Source Material."

Burer, Michael H. & Wallace, Daniel B. 2001. Was Junia Really an Apostle? A Re-examination of Rom. 16.7.

Epp, Eldon. Jay. 2005. Junia. The First Woman Apostle. Minneapolis: Fortress Press.

Instone-Brewer, David. 2002 Divorce and Remarriage in the Bible. The Social and Literary Context. Grand Rapids, MI: Cambridge, U.K: William B. Eerdmans Publishing Company.

Payne, Philip. B. 2009. Man and Woman, One in Christ. An Exegetical and Theological Study of Paul's Letters. Grand Rapids, MI: Zondervan.

Wright, Tom. 2001. Luke For Everyone. Lontoo: SPCK.