Uuden testamentin tekstikritiikki: "Bysanttilainen koulukunta" & King James -kannattajien leiri

JOHDANTO

Seurakuntien raamattupiireissä ollaan totuttu siihen, että pöydällä on läjä eri käännöksiä. Kun hankala tilanne tulee eteen, yleensä joku paikallaoleva tarkistaa "oikean" tekstin käyttämällä yksinkertaisesti jonkin toisen kielistä käännöstä. Olen kuullut saarnaajienkin vetoavan koska venäläisiin, koska japanilaisiin käännöksiin. Mutta jos tekstin oikea muoto halutaan TODELLA tarkastaa, yleensä löytyy joku, jolla on mukana King James -käännös, jonka alkuperä on 1600-luvun alkupuolella ja joka itsessään seisoo hyvin mielenkiintoisen historiallisen prosessin päällä. Niille, jotka eivät halua ottaa tätäkään vakavasti, on hihassa enää yksi kortti: mitä alkuteksti sanoo? Koineekreikan osaajien lukumäärä ei sitten enää olekaan kovin korkea - ellei satu olemaan jäsenenä Keuruun Helluntaiseurakunnassa(!) 

Väittäisin, että seurakuntakontekstissa suurimmalle osalle tulisi yllätyksenä jos pastori kertoisi, että aina ei ole kovin selvää mikä alkuteksti oikeastaan on kyseessä. Raamattupiirissä Matin vuoden 1933/38-käännös (tai 1992-käännös) nimittäin perustuu erilaiselle kreikankieliselle editiolla kuin vieressä istuvan Maijan King James -käännös. Ensimmäisen taustalla on Nestle-Alandin jokin editio, kun jälkimmäisen kohdalla on kyseessä ns. Textus Receptus. (Molempien editioiden historiaan voi lyhyesti tutustua täällä.) Tämä esipuhe johtaa itse kirjoituksen johdantoon.

"Opetuslapsi jota Jeesus rakasti" Johanneksen evankeliumin kirjoittajana - Rickhard Bauckhamin syväanalyysi

JOHDANTO

Yksi tämän vuosituhannen tärkeimpiä kirjoja liittyen evankeliumeiden tutkimukseen on ollut Rickhard Bauckhamin kirja Jesus and the Eyewitnesses (2006, huom. kirjasta on tullut 2. painos vuonna 2017!) Kirjan peruspointti on esittää, että evankeliumeiden kertomukset, jotka nojaavat tietysti useisiin suullisiin traditioihin, ovat itse asiassa linkitetty paljon lähemmin ja olennaisemmin silminnäkijöihin kuin tutkimuksessa on monesti oletettu. Toinen olennainen kirja häneltä Johanneksen evankeliumiin liittyen on Gospel of Glory (2015), joka sisältää lyhyitä esseitä Johanneksen evankeliumin pääteemoista. 

Tämä teksti porautuu syvemmälle Bauckhamin huomioihin koskien Johanneksen evankeliumin kirjoittajaa "opetuslasta jota Jeesus rakasti". Teksti on lopputulos muutaman päivän syväsukelluksesta näihin kahteen kirjaan. 

Johanneksen evankeliumin kohdalla olemme erityisessä tilanteessa, koska sen kirjoittaja väittää suoraan olevansa sekä Jeesuksen elämän avaintapahtumien silminnäkijä että evankeliumin kirjoittaja. Tämä teksti keskittyy perustelemaan tämän väitteen totuutta ja avaamaan tarkemmin tämän opetuslapsen merkitystä evankeliumissa. Lopuksi käytetään melko paljon aikaa tämän henkilön identiteetin ratkaisemiselle. (Aiheesta voi lukea myös Welzun tekstin.) Olen myös tietoinen siitä, että tekstin pituus tulee erottamaan lukijoista jyvät akanoista...

TEKSTIN RAKENNE

1 Silminnäkijöinä alusta alkaen.

2 Opetuslapsi jota Jeesus rakasti evankeliumin kirjoittajana.

3 Mitä tarkoittaa ”me” jakeessa 21:24?

4 Kuuluiko luku 21 evankeliumiin alusta saakka?

5 Johannes Kastajan ja Jeesuksen rakkaan opetuslapsen välinen linkki.

6 Kuka hän oli?

Aika on nyt: Opas Ilmestyskirjan lukemiseen

Jauhiainen, Marko,
Aika on nyt: Opas Ilmestyskirjan lukemiseen
(Tampere: Itätuuli-Kustannus, 2016), 258 sivua.

Ilmestyskirjan taustoja, teemoja ja tärkeää sanomaa käsittelevä kirja on vihdoinkin ilmestynyt. Se ei toistele monista muista suomenkielisistä kirjoista ennestään tuttuja tulkintoja, vaan poikkeaa sekä sisällöltään että lähestymistavaltaan useimmista aikaisemmin ilmestyneistä teoksista. Pieniä maistiaisia kirjan sisällöstä on vuosien varrella tarjoiltu myös Eksegeettisen safarin Ilmestyskirja-palstalla, mutta suurin osa on luonnollisesti ennen julkaisematonta materiaalia.

Tässä ote kirjan sisällysluettelosta:

Alkusanat xi
Johdanto 1
1. Ilmestyskirjan taustaa 7
2. Kuinka lukea… Raamattua 43
3. Kuinka lukea… Ilmestyskirjaa 79
4. Valittuja paloja 101
5. Sanoma(a) tälle päivälle 171
Loppusanat 231
Sanasto 233
Kirjallisuutta 239
Kiitokset 243

Nainen Raamatussa

Raamattua on usein sanottu hyvin patriarkaaliseksi kirjakokoelmaksi. Meidän on syytä tunnustaa, että Raamattu on kirjoitettu miesvaltaisissa kulttuureissa ja heijastelee enemmän tai vähemmän omaa aikaansa. Kuitenkin jo luomiskertomus kuvaa miestä ja naista yhdessä hallitsemassa luomakuntaa. Vasta syntiinlankeemuskertomuksessa nähdään sukupuolten väliset jännitteet ja niihin liittyvä väärä vallankäyttö.

Kirja-arvio: The Question of Canon – Challenging the Status Quo in the New Testament Debate

Kruger, Michael. J.,
The Question of Canon. Challenging the Status Quo in the New Testament Debate
(Nottingham: Inter-Varsity Press, 2013), 256 sivua

Uuden testamentin (UT) kaanonista, sen sisällöstä ja historiallisesta kehityksestä on olemassa paljon johdanto-kirjoja. Tämä kirja ei kuitenkaan ole yksi niistä. Kuten kirjan alaotsikko kertoo, kirjan pääteesi on haastaa tutkimuskentän konsensus eli enemmistönäkemys. 

Kirjan kirjoittaja Michael Kruger on julkaissut kourallisen kirjoja ja hän on perehtynyt erityisesti Uuden testamentin kaanon-kysymyksiin ja varhaiskristillisuyyteen. (Hänen kotisivut löytyy täältä.)

Kruger toteaa, että ”sen sijaan, että kysyttäisiin ’mitä kirjoja’, me haluamme kysyä miksi ylipäätään pitäisi olla kirjoja [UT:n kaanonissa]. Miksi on ylipäätään olemassa Uuden testamentin kaanon?” (s. 204.) Juuri kysymys kaanonin olemassaolosta ylipäätään on kirjan tähtäimessä.