torstai 17. tammikuuta 2008

Suomen helluntaiherätyksen talvipäivät 2008 I

Owe Lindeskär, Ruotsista, aloitti Suomen Helluntaiherätyksen talvipäivät 2008 kysymällä: Näemmekö ihmiset seurakunnassa työvoimana vai heidän itsensä tähden? Hän käsitteli aihetta kansanläheisesti ja lämpimästi. Mitä teologi ja eksegeetikko kuuli hänen puheessaan? 1. Yleisesti pastorien kokonaisteologinen taju on HYVÄ! Hänen puheensa nousi siitä, kuinka Jeesus kohtasi ihmisen - ihmisen omien tarpeiden tasolla. Tämän jälkeen Lindeskär perusteli näkemystänsä luomisteologialla - Ihminen on luotu Jumalan kuvaksi ja sen tähden Jumala lähestyy ihmistä niiden tarpeiden kautta, jotka hän ihmiselle loi. Tämä näkökulma on usein unohdettu, mutta niin raamatullinen. Jumala lähestyy ihmisiä ihmisten omien tarpeiden kautta. Erityisesti iloitsin siitä, kuinka Lindeskär käsitteli sapatin ongelmaa Jeesuksen opetuksessa. Jeesus nosti ihmisen sapattikäskyn yläpuolelle. Teologia ja perinteet eivät saa olla tärkeämpiä kuin ihminen. 2. Jos Owe Lindeskärin puheessa ei olisi ollut niin paljon käytännönläheisiä näkökulmia, puhe olisi ollut uuvuttavaa seurata. Tästä voisin minäkin oppia omiin puheisiini. 3. Kevyt huumori. Ei näitä uskonasioita tarvitse aina niin vakavasti ottaa - ei edes eksegeettisellä safarilla. 4. Pieni miinus luterilaisten arvostelemisesta. Riittää arvosteltavaa omassa liikkeessämmekin. Hoitakoon kukin kirkkokunta omat ongelmansa. Jatkan blogittamista täältä silloin kun jaksan...

1 kommentti:

ansssi kirjoitti...

Lindeskär lähestyi hyvin käytännön ongelmaa. Minua jäi mietityttämään vain se, että mikä mättää, kun hän on näistä samoista asioista puhunut paljon seurakunnissa, mutta asiat eivät muutu.

Lindeskäriä jopa siteeraavat puhujat toimivat käytännössä aivan toisin kuin itse julistavat.

Samoilla talvipäivillä minulle esiteltiin hienoa ideaa (en halua nyt tarkemmin sanoa mistä ideasta on kyse - siellähän oli paljon samanlaisia ideoita ja "yhteisiä projekteja"). Kerroin suurinpiirtein, että juu, hieno juttu mutta meidän porukat ei ehkä ole valmiita ihan tuosta vaan toteuttamaan keksimiäsi ideoita. Siihen tuli kiteytetysti vastauksena, että onhan sinulla toki auktoritettia laittaa henkilöt hommiin...

Koitin rautalangasta vääntää, että kyse on näistä ihmisistä ja heidän tarpeistaan, jotka täytyy ensin kohdata, eikä senkään jälkeen ole ehkä mielekästä teettää heillä juttuja, jotta saataisiin hieno systeemi toimimaan. Ei vaikka se systeemi kuinka olisi viritelty "heitä itseään varten".

Rautalanlanka ei loppunut kesken, mutta koin vääntelyn turhaksi, joten lopetin. Mitä sitä puhua kun voi käytännössä toimien ottaa paremmin kantaa. Eli antaa senkin hienon systeemin pyöriä ilman meitä.