Jeremian vaikea kutsu tuomion profeetaksi

Jeremian kirja alkaa profeetan kutsumisella ja kahdella kutsumusta vahvistavalla näyllä. Tämän kirjoituksen tarkoituksena on katsella hieman luvun 1 jakeiden sisältöä.

http://www.evl.fi/raamattu/1992/Jer.1.html#o1

Pientä Jeremian kirjan luvun 1 jakeiden 1-19 tarkastelua

1-3: Alkusanat asettavat koko kirjan historiallisiin yhteyksiinsä. Ne voivat olla peräisin Jeremialta itseltään tai myöhemmän redaktorin käsialaa. Jeremia esitellään verrattain perusteellisesti. Jeremian isä oli pappi. Hän ei todennäköisesti ollut sama Hilkia, joka löysi 5. Mooseksen kirjan Jerusalemin temppelistä (2. Kun. 22:8), sillä Jeremian isä oli Anatotin, ei Jerusalemin pappi. Jeremia ja Hilkia olivat tuona aikana yleisiä nimiä. (1) Jeremian kirjassa mainitaan kaksi muuta Jeremiaa (35:3; 52:1).

Anatot oli vajaat 5 km Jerusalemista koilliseen. Se kuului Benjaminin alueeseen. Jeremia syntyi vuosien 650-645 eKr. tienoilla kelvottoman kuningas Manassen aikaan. (2) Emme tiedä toimiko Jeremia papin tehtävissä, mutta jumalanpalveluskultti oli kuitenkin hänelle tuttu ja muovasi hänen ajatteluaan. (3) Jeremia oli varsin kriittinen pappeja kohtaan. On mahdollista, että hän tuki Joosian kulttireformia. (4) Jeremia kutsuttiin tehtäväänsä noin vuonna 627 eKr.

Josia, Joiakim ja Sidkia mainitaan, koska he olivat Jeremian toiminnan ajan tärkeimmät kuninkaat Juudassa. Jojakinia ja Joahasta ei mainita todennäköisesti siksi, koska heidän hallituskautensa kestivät vain kolme kuukautta. Jeremia jatkoi toimintaansa vielä vuoden 587 eKr. jälkeen, jolloin Jerusalem vallattiin. Kaupungin valloitus ja Juudan kansan pakkosiirtoon joutuminen toteuttivat Jeremian profetiat.

4: Kutsumuksesta kertova jaejakso alkaa profeettaformelilla. Jeremia oli pappi syntyperänsä puolesta, mutta hänestä tuli Jumalan erityisen kutsun myötä myös profeetta. Sitä, tuliko Herran sana korvin kuultavalla tavalla, ei kerrota. Kuitenkin kyseessä oli Jumalan ilmoitus, ei Jeremian oma pohdiskelu. Israelilaisille sanat ja teot olivat molemmat osaa samaa tapahtumaa. Sana sana, דָּבָר, voidaan kääntää myös sanalla "toiminta", tai "asia". (5)

5: Jumala oli ajatellut Jeremiaa jo ennen hänen syntymäänsä. Hänellä oli tälle elämäntehtävä varattuna jo ennen kuin Jeremia tuli siitä tietoiseksi. Näemme tässä Jumalan suvereenin valinnan, vaikka kyse oli toki myös siitä, että Jeremia suostui tehtäväänsä vapaasta tahdostaan. Verbi tuntea, יָדַע, kuvaa syvää persoonallista suhdetta. Pyhittäminen tarkoittaa jonkin esineen, paikan tai henkilön erottamista pyhään käyttöön.

6: Jumala kävi Jeremian kanssa vuoropuhelua. Jeremialla oli kaksi argumenttia saamaansa tehtävää vastaan. Jumala vastasi näihin molempiin. "En minä kykene puhumaan" muistuttaa Mooseksen vastustelua (2. Moos. 4:10). Mooses koki kyvyttömyyttä puhua, mutta Jeremian kohdalla kyse oli ehkä lähinnä epävarmuudesta, koska hänellä ei kenties ollut vielä kokemusta julkisesta puhumisesta. (6) Asia saattaa liittyä myös liittyä ajan muodolliseen vaatimattomuuteen. Nöyryys koettiin sopivana asiana antiikin itämaisessa kulttuurissa. (7)

Jeremia saattoi ajatella myöhemmin 5. Moos. 18:18 mukaisesti olevansa Mooseksen kaltainen profeetta. (8) Sana נַעַר on yleistermi, jonka perusmerkitykset ovat poika, nuorukainen, nuorimies, miespuolinen palvelija. (9)

7: Jeremian tuli lopettaa estely, voittaa pelkonsa, ja puhua kaikki, mitä Herra käski hänen puhua. Jeremia koetti myöhemmin vastustella kutsumustaan, mutta koki sisäisen pakon olevan niin suuri, ettei hän voinut lopulta vaieta (20:9).

8: Jumalan lupaus olla Jeremian kanssa ja pelastaa hänet herätti Jeremian luottamusta pelon keskellä. Rohkaisu oli välttämätöntä, sillä Jeremia joutui kohtaamaan myöhemmin paljon vastustusta, uhkailua ja vainoa. Perimätiedon mukaan hänet lopulta surmattiin. Pelko on hyvin yleisinhimillinen kokemus. Jumala on kuitenkin luvannut auttaa niitä, jotka hän kutsuu työhönsä.

Se, mikä on turmeltunutta kansassa, tuli repiä ja hajottaa. Vasta sitten Jumala saattoi alkaa rakentamaan ja istuttamaan. (10) Jeremia puhui kovia sanoja kansan tilasta ja kohtalosta, mutta myös hyviä asioita kansan uudistumisesta. Mukana oli nuhteen ja tuomion lisäksi toivo tulevasta siunauksen ajasta.

9: Herra kosketti kädellään Jeremian suuta. Antopomorfismi kosketuksesta kuvaa läheisyyttä. Se muistuttaa Jesajan kutsumuskokemusta (Jesaja 6:7). Jeremian sanat eivät olleet vain ihmisen mielipiteitä, vaan Jumala puhui Jeremian kautta.

10: Kyseessä oli negatiivinen ja destruktiivinen, mutta myös positiivinen ja konstruktiivinen profeetallinen julistus. (11) Pääpaino on edellisessä, sitä kuvataan neljällä verbillä, jälkimmäistä kuvataan kahdella verbillä. Aluksi mainitaan negatiivinen tehtävä ja sen jälkeen positiivinen, ensin tuli varoitus tuomiosta, sen jälkeen lupaus siunauksesta.

Jeremia sai sanoman Jesajan tavoin paitsi Juudan kansalle, myös muille kansoille, ennen kaikkea Babylonialle. On usein helpompaa kritisoida asioita kuin olla rakentava. Jeremia ei ainoastaan kritisoinut, vaan puhui myös rakentavasti.

11-12 Herra antoi Jeremialle vielä kaksi merkkiä. Vaikka emme voi olla varmoja siitä, kokiko Jeremia näyt mantelipuusta ja kiehuvasta padasta pian kutsumuksensa jälkeen, ne joka tapauksessa vahvistivat profeetan kutsua. Pidän todennäköisenä, että ne ovat varhaisia. Mantelipuut ja kiehuvat padat olivat hyvin tavallinen näky Jeremian aikaa.

Jakeissa on sanaleikki: Sana שָׁקֵד tarkoittaa mantelipuuta ja sana שֹׁקֵ֥ד valvomista. Mantelipuu oli ensimmäinen puu, mikä versoi keväällä. (12) Sillä, versoiko mantelipuu näyssä, ei ole näyn sanoman kannalta merkityksellistä. Näky kuvasi Jumalan tuomion sanaa, se mistä edelliset profeetat olivat varoittaneet, oli käymässä toteen. (13) Jeremia koki Aamoksen tavoin Jumalan puhuvan hänelle luonnossa.

13-14 Pata, סִיר, oli suuri astia, jota käytettiin ruoan valmistukseen tai peseytymiseen. Se oli kallistumassa ja läikkyi pohjoisesta etelään päin. Sen kiehuva sisältö oli kaatumassa Juudaa kohti. Assyrian viimeinen suurkuningas Ashurbanipal kuoli 627 eKr. Juudan kansalla oli kiusaus ajatella, ettei sitä uhkaa enää mikään pohjoisesta. Jeremiakaan ei ehkä tiennyt aluksi, että vaara oli Babylonia. (14) Se kävi kuitenkin selvästi ilmi myöhemmin. Jeremian sanomasta ei pidetty. Siinä korostui tuomio.

15-16 Valtaistuimien asettaminen kuvaa miehitystä. Profetiassa oli kyse massiivisesta invaasiosta. Pohjoisesta tuleva valloittaja oli tuleva hallitsemaan Juudaa. Egyptiä lukuunottamatta kaikki suuremmat armeijat hyökkäsivät Juudaan pohjoisesta, myös Kaksoisvirtojen alueen sotilaat, sillä Juudasta itään oli Arabian aavikko. (15)

Syyt tuhoon olivat pohjimmiltaan teologisia ja moraalisia, vaikka ulkoisesti syyt olivatkin enemmän poliittisia ja sotilaallisia. Tuomio oli seurausta Siinain liiton rikkomisesta. Kansa oli luopunut Herrasta ja poltti uhreja muille jumalille, joita omatekoiset kuvat edustivat.

17 Jeremian tuli vyöttää itsensä. Vyöttäytyminen kuvaa valmistautumista työhön tai taisteluun. Jumala uhkasi rangaista Jeremiaa, ellei tämä tottelisi. Hän motivoi profeettaa samanaikaisesti pelolla ja kuitenkin myös rohkaisi samalla profeettaa luottamaan Jumalaan. Toinen mahdollinen tulkinta on, että Jumala ainoastaan kertoi seuraukset siitä, miten tulisi käymään, ellei profeetta tekisi kuten hän sanoo. Kuten Joosuaa aiemmin (Joosua 1), Jumala käski myös Jeremiaa olemaan aivan rohkea ja peloton.

18-19 Jumala kertoi, ettei tehtävä tulisi olemaan helppo. Juudan kuninkaat, ylimystö, papit ja rahvas olisivat kaikki Jeremiaa vastaan. Jumala käytti kuvia sodankäynnistä. Jeremiaa vastaan tultaisiin hyökkäämään. Jumala kuitenkin lupasi tehdä Jeremiasta yhtä murtumattoman kuin linnoitus, vahvan kuin rautapatsas ja vastustuskykyisen hyökkäyksille kuin pronssimuuri. (16) Jeremia julisti kaikkiaan noin neljäkymmentä vuotta. Hän osoittautui lopulta kuuliaiseksi ja periksiantamattomaksi ja kesti Jahven avulla poikkeuksellisen haastavan ja vaikean kutsumuksensa.


Lähteet

Feinberg, C. L.

1986 Jeremiah, teoksessa The Expositor’s Bible Commentary:

Isaiah, Jeremiah, Lamentations, Ezekiel, Vol. 6, (toim.).

Grand Rapids, MI: Zondervan Publishing House.
 

Harrison, R. K.
1973 Jeremiah and Lamentations: An Introduction and Commentary, Vol. 21,

Tyndale Old Testament Commentaries.
Downers Grove, IL: InterVarsity Press.

Holladay, W. L., & Köhler, L.
2000 A Concise Hebrew and Aramaic Lexicon of the Old Testament.

Leiden: Brill.

Huey, F. B. 

1993 Jeremiah, Lamentations, The New American Commentary, Vol. 16.

Nashville: Broadman & Holman Publishers.

Keil, C. F., & Delitzsch, F.

1996 Commentary on the Old Testament, Vol. 8,

(alkuperäinen painos 1866–91, T.&T. Clark, Edinburgh).

Peabody, MA: Hendrickson.

Longman, T., III.

2012 Jeremiah, Lamentations, New International Biblical Commentary.

Grand Rapids, MI: Baker Books.

Pyhä Raamattu.
1992 Suomen evankelisluterilaisen kirkon vuonna 1992 käyttöön ottama suomennos.

Ranta, E.

2002 Kahden tulen välissä, Profeetta Jeremian kirja kaikelle kansalle.

Kauniainen: Perussanoma.

Stuart, Douglas

Old Testament Survey, mp3-puhesarja, kirjoittajan hallussa.

Thompson, J. A.

1980 The Book of Jeremiah, The New International Commentary on the Old Testament.
Grand Rapids, MI: Eerdmans.


Viitteet

1) Thompson 1980, 13.

2) Huey 1993, 48.

3) Harrison 1973, 52.

4) Longman 2012.

5) Holladay & Köhler 2000.

6) Keil & Delitzch 1996, 27.

7) Douglas Stuart, mp3-puhe.

8) Thompson 1980, 148.

9) Holladay & Köhler 2000.

10) Harrison 1973, 54.

11) Luterilainen Erkki Ranta näkee, ehkä oikeutetusti, toimeksiannossa lain ja evankeliumin tematiikkaa, Ranta 2002, 28.

12) Anatotissa kasvaa vielä nykyisinkin runsaasti mantelipuita, Huey 1993, 53.

13) Feinberg 1986, 385.

14) Tutkijat eivät enää yleensä ajattele vihollisen viittaavan skyyttalaisiin.

15) Longman 2012, 23.

16) Thompson 1980, 157.