"Taivas" Uudessa testamentissa

Johdanto

Suomen Helluntaikirkon uskon pääkohdissa todetaan hyvin selvästi, että helluntailaiset eivät laita toivoaan ”taivaaseen pääsemiseen”, vaan uuteen luomakuntaan. Helluntaikirkon sivuilla todetaan aiheeseen liittyen mm. näin: ”Suomen helluntailiike on perinteisesti edustanut uskoa konkreettiseen uuteen taivaaseen ja maahan, jossa vanhurskaat saavat ikuisen osan ylösnousemusruumiissa” ja ”Elämä uudessa taivaassa ja maassa on oleva täynnä iloa ja merkitsee vapautta kaikesta synnistä, kärsimyksestä, sairaudesta ja surusta.”

Olen kuitenkin jo pidemmän aikaa pohtinut syytä siihen, että miksi tämä virallinen oppi ei juurikaan näy konkreettisesti käytännön tason seurakuntaelämässä. On toki niin, että olen istunut ensimmäiset vuosikymmeneni Baptistiseurakuntien kokouksissa, mutta luulen, että kokemusta on tullut jo melko paljon myös Helluntailiikkeen kokouksista, enkä ole oikeastaan huomannut näiden välillä juurikaan eroavuuksia. Olen vuosien aikana tehnyt sen huomion, että oikeastaan juuri kukaan ei koskaan painota uskovien tulevaisuutta kuvatessa ”uutta taivasta ja uutta maata” tai ”ruumiin ylösnousemusta”. Sen sijaan puheissa vilahtelee toivo ”taivaaseen menemisestä”, ”kerran taivaassa” ja ”sielun pelastumisesta”. Se, mistä tämä opin ja käytännön elämän radikaali eroavuus johtuu, on tietenkin hyvä ja oikeutettu kysymys, ja sitä voi jokainen miettiä itsekseen.

Ristillä Jumalan kiroamana!

Jeesuksen ylösnousemusta käsittelevässä kirjallisuudessa ammutaan urakalla argumentteja ja vasta-argumentteja kaikesta mahdollisesta. Yksi kiistan kohteena oleva asia koskee opetuslasten kokemia ylösnousemusilmestyksiä. Mitä he oikeastaan näkivät ja miksi? Yksi tavallinen huomio tähän liittyen on ollut se, että tuntuu järjettömältä olettaa opetuslasten ”nähneen” Jeesusta ylösnousseena, koska juutalainen ajatusmaailma ei olisi antanut tällaiseen näkemykseen ns. rakennuspalikoita. Kuten N. T. Wright on painottanut, ylösnousemus oli asia, joka tapahtuisi (a) historian lopussa (b) kaikille vanhurskaille. Nyt Uuden testamentin kirjoittajat sen sijaan väittävät, että ylösnousemus on tapahtunut (a) yhdelle yksilölle, Messiaalle (b) kesken historian. [1] Näin ollen esimerkiksi tunnettu ylösnousemus-tutkija William Lane Craigin vastaus hallusinaatio-hypoteesiin on tämä: jos opetuslapset olisivat jostain syystä hallusinoineet Jeesuksen, ”he olisivat nähneet hänet taivaassa tai Abrahamin helmassa, missä vanhurskaiden vainajien sielujen uskottiin odottavan lopullista ylösnousemusta.” [2] Uskon, että Craigin väitteellä on suuri painoarvo, koska kukaan ei odottanut Jeesuksen nousevan kuolleista. Mutta näyttää siltä, että Craig on yhdessä asiassa väärässä ja asia on hallusinaatio-hypoteesin kannattajille entistäkin vaikeampi. Mistä on kysymys?

Oliko Justinos Marttyyri korvausteologi?

”Korvausteologiaa”

Alkuvuodesta vuonna 2021 Ristin Voitossa ilmestyi kolme tekstiä korvausteologiasta kristikunnan historiassa. [1] Kirjoittajana oli Niilo Närhi, joka on pitänyt aihetta esillä myös UskoTv:llä. Aihe on tietysti toiminut jo pitkään legendaarisena taistelukenttänä myös vapaissa suunnissa. Päätin tarttua yhteen henkilöön, jota Närhi syyttää tekstissään korvausteologiksi. Kyseessä on varhaiskirkon merkittävä teologi Justinos Marttyyri (k. 165 jKr.) Ensimmäisessä tekstissään (Ristin Voitto 14.1.2021, s. 10) Närhi tiivistää Justinoksen näkemyksen seuraavasti:

Jumalan liitto Israelin kanssa ei ole enää voimassa, ja seurakunta on korvannut juutalaiset.

Justinos oli siis korvausteologi.

Kuningasten kirjat ja arkeologia

Johdanto

Pidin reilu vuosi Vammalan helluntaiseurakunnassa 6-osaisen luentosarjan Kuningasten kirjoista. Luennot päätyivät lopulta uudelleen kuvattuna seurakuntamme YouTube-kanavalle. Oppitunteja valmistellessani halusin erityisesti keskittyä Kuningasten kirjojen historiallisiin tilanteisiin ja niiden suhteesta arkeologiaan. Tukeeko vai heikentääkö olemassa olevat arkeologiset löydöt Kuningasten kirjojen historiallista kuvausta? Päädyin pitämään aiheesta yhden kokonaisen luennon, jonka jälkeen tiivistelin löytöjäni aukeaman kokoisessa opetustekstissä Ristin Voiton sivuilla. Nyt päätin esitellä olennaisimmat arkeologiset löydökset myös täällä, jotta materiaali olisi helpommin useimpien saatavilla. 

Seurakunnan hallintojärjestelmä

1. Johdanto

Tässä kirjoituksessa pyrin tarkastelemaan yleisellä tasolla kristillisten kirkkojen ja seurakuntien hallintojärjestelmiä. Kristillisen kirkon järjestäytymistapoja on useita. Tärkeimmät ovat piispalliset, presbyteeriset ja kongegationalistiset hallintomallit. Näissä järjestäytymistavoissa on myös toisistaan eroavia variaatioita.