Kysymyspalsta: Raamatun monimuotoisuus pastoraalisena kysymyksenä

Tässä Eksegeettisen safarin lukijapostilaatikkoon saapunut lukijan kysymys:

Parhain Eksegeetti!

Opetin seurakunnassa totuuden luonteesta Raamatussa, eli siitä, miten totuudella on eri teksteissä erilainen luonne. Yhtenä esimerkkinä mainitsin Jobin kirjan luonteen totena kertomuksena, vaikka Jobin kokemukset eivät olisikaan historiallisesti kuvattuja. Puhuin myös siitä, miten emme saa roikkua kiinni siinä länsimaisessa valistusajan tulkinnassa, että jokaisen Raamatun kertomuksen totuusarvo riippuu sen historiallisuudesta, vaan että meidän tulisi ottaa huomioon myös itämainen kerrontaperinne. Puhummehan laupiaasta samarialaisesta tai tuhlaajapojastakin luontevasti tosina kertomuksina, vaikka alkuperältään ne ovat selkeästi Jeesuksen sepitettä. Emme tuomitse Jeesusta höpiseväksi satusedäksi, vaan arvostamme hänen kykyään kertoa universaaleja totuuksia tarinan avulla.

Kirja-arvio: After the Collapse of History – Reconstructing Old Testament Theology

Perdue, Leo: After the Collapse of History: Reconstructing Old Testament Theology. 2005, 385 s. Augsburg Fortress.

Perduen teos kuuluu Augsburg Fortressin kirjasarjaan, joka lupaa soittavansa alkusoittoja raamattuteologialle. Kaiken kaikkiaan Perduen kirja vaikuttaa. Sen sijaan että hän rakentaisi Vanhan testamentin teologiaa alusta, hän tarjoilee monivärisen kirjon Vanhan testamentin tulkintahistoriaa suhteellisen tiiviissä paketissa. Perdue rakentaa käsityksiään hienosti pitkän perinteen päälle.

Kirja-arvio: Why God won't go away

McGrath, Alister, 2011, 118 sivua.

Alister McGrath on viime vuosina profiloitunut yhdeksi merkittävimmistä uusateismin vastustajista. Suomeksi häneltä on julkaistu muutama ateismia ja erityisesti Richard Dawkinsia käsittelevä kirja, vaikka suuremmalle yleisölle hän onkin ehkä tutumpi esimerkiksi Kristillisen uskon perusteet -kirjan kautta.

Uudessa kirjasessaan, Why God Won't Go Away, McGrath antaa yleiskuvauksen uusateismista ja erityisesti sen neljästä kärkinimestä; Richard Dawkinsista, Daniel Dennettistä, Sam Harrisista ja Christopher Hitchensistä. Kirjan lyhyyden vuoksi siinä ei mennä kovinkaan syvälle, vaan se toimiikin parhaiten johdattajana aiheeseen ja nykytilanteeseen.

Kirja-arvio: The New Testament World – Insights from Cultural Anthropology

Malina, Bruce: The New Testament World. Insights from Cultural Anthropology. 2001. 256 sivua.

Sosiaalitieteellisen ja antropologisen tutkimuksen hyödyntäminen on suhteellisen nuori lähestymistapa raamatuntutkimuksessa. Metodina nämä tarjoavat hyvin erilaisen otteen tarkasteluun kuin perinteiset historiallis-kriittiset metodit. Bruce Malinan kulmakiviteoksessa huomio ei kiinnity ensisijaisesti esimerkiksi Raamatun tekstin syntyhistoriaan, vaan tekstissä implikoituihin mutta lausumattomiin kulttuurisiin arvoihin ja käytäntöihin. Kulttuuriset mallit olivat aikalaisille pitkälti niin itsestään selviä, että niitä ei erikseen mainita lähteissä.

Mikä tämä on tämä "sekulaari humanismi"?

Tämä topikki ei ehkä kuulu tänne, mutta täällä ollaan arvioitu määritelmiä ja kritisoitu niiden huoletonta käyttöä ansiokkaasti ennenkin.

Minua kiinnostaa kristittyjen "sekulaarina humanismina" tunnetun ilmiön vastustaminen. Monet kristityt tuntuvat käyttävän "sekulaari humanismi" -termiä jonkinlaisena kattokäsitteenä kaikenlaisille ei-kristillisinä pidetyille ajattelutavoille. Itselleni määritelmän ovat sitä käyttäneet kristityt selittäneet yleensä siten, että sekulaarissa humanismissa ajatuksena on ihmisen pohjimmainen hyvyys, ja että negatiiviset ilmiöt, kuten terrorismi, on vain syy-seuraus-ketjuista johtuvia sosiaalisista ongelmia. Kansainvälisen humanistisen ja eettisen liiton IHEU:n määritelmän mukaan