Kirja-arvio: Lopunajat

Laato, Antti,
Lopunajat
(Perussanoma 2010), 168 sivua.

Lopunajat on yhdeksäs teos Tätä on kristinusko -kirjasarjassa, jossa aikaisemmin on ilmestynyt mm. Matti Kankaanniemen Uusi testamentti. Kirjassaan Antti Laato käsittelee kristittyjä tyypillisesti kiinnostavia aiheita, joiden joukossa on mm. Antikristus, pedon merkki, uskovien "tempaus", tuhatvuotinen valtakunta ja Harmageddon. Kuten Vanhan testamentin eksegetiikan ja judaistiikan professorilta voi odottaakin, kirjassa ei pyöritä pelkästään uusitestamentillisten teemojen parissa vaan oman käsittelynsä saavat myös tärkeimmät Vt:n eskatologiset visiot.

Helsinkiläisiä heikkouksia

On mielenkiintoista huomata, miten sellaisessa eksegeettisesti itseään arvossa pitävässä ja korkeatasoisessa laitoksessakin kuin Helsingin yliopistossa jää opetukseen helposti pyörimään näkemyksiä, jotka on tutkimuksen yllättävän suurelta näyttävällä yksimielisyydellä ammuttu alas vuosikymmeniä sitten. Tämä herättää kysymyksiä opetuksen objektiivisuudesta ja siitä, annetaanko eksegetiikan kentästä opiskelijoille enemmän oikea vai väärä kuva.

Echoes of the tradition of Mark 7:1-23 in Colossians

The discussion of the relationship between the proclamation of the historical Jesus and the message of Paul the Apostle is almost as old as critical biblical scholarship itself. It has been noted that Paul in his epistles hardly ever repeats Jesus' teachings as we have them in the Gospels, and only in few cases bases his argument clearly on something Jesus has said or done prior to his passion. Nevertheless, close reading of Paul reveals a significant amount of more and less obvious echoes of Jesus tradition in his letters. Studies have shown that behind Paul's letters seems to be a common pool of Jesus tradition, which, according to James Dunn, was stuff ”familiar enough to both sides to be a matter of allusion and implicit reference”. Therefore we can spot in the epistles traces of some of the same traditions that ended up in the Synoptic Gospels.

Kirja-arvio: Women in the World of the Earliest Christians – Illuminating Ancient Ways of Life

Cohick, Lynn H.,
Women in the World of the Earliest Christians: Illuminating Ancient Ways of Life
(Grand Rapids, Michican: Baker Academic, 2009).

Lynn Cohickin kirja käsittelee kirjassaan naisten elämää juutalais- ja kreikkalais–roomalaisessa kulttuurissa, ja erityisesti ajanjaksoa, joka alkoi Aleksanteri Suuresta ja päättyy ensimmäisen vuosisadan loppuun. Cohickin päämäärä on tutkia tavallisen naisen elämää tuona aikana. Ajatuksen tähän hän sai, kun hän luki erilaisia kuvauksia toisen temppelin ajan naisten elämästä, eikä niistä kuvauksista kuitenkaan muodostunut mitään selkeää kuvaa. Yhdeksi syyksi tälle ongelmalle Cohick mainitsee sen, että tavallisista naisista kirjoitettiin erittäin vähän verrattuna ylhäisön naisiin. Niinpä myös kuva tavallisen naisen elämästä tuona aikana vääristyy, kun suurin osa tarkastelumateriaalista koskee aivan erilaisessa yhteiskuntaluokassa eläviä naisia.

Natsismin vastustaminen edisti paradigman muutosta kastenäkemyksessä

Ei uskoisi, että Hitlerikin on saanut jotain aikaiseksi raamatuntutkimuksen saralla. No ainakin välillisesti.

Paradigman muutosta voisi luonnehtia yleisesti senkaltaiseksi, mikä asettaa enemistökannan kyseenalaiseksi. Uskonpuhdistaja Martti Lutherkin totesi lapsikasteen aseman kirkkohistoriassa niin vakaana, ettei ollut syytä epäillä imeväisten kasteen historiallisia juuria apostolisessa kristillisyydessä. Tämä näkemys säilyi enemmistökantana raamatuntutkijoiden ja alkukristillisen historian tutkijoiden joukossa aina 1900-luvun puoleen väliin saakka. Mikä sai tämän enemistökannan murtumaan ja tutkijat lukemaan Uutta testamenttia ja ensimmäisten vuosisatojen kirkkohistoriallisia dokumenttia toisin, että nykyään suurin osa Uuden testamentin tutkijoista kannattavat uskon ja parannuksen ehdon toteutumista ennen kastetta imeväisten kasteen sijaan?